Sivuvaikutukset hallintaan: Monitieteisen tiedon hyödyntäminen ympäristönsuojelussa

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Hankkeen tausta

Tutkimustieto ei muutu hyviksi yhteiskunnallisiksi päätöksiksi itsestään tai automaattisesti. Kattavasti eri vaikutukset huomioivaan päätöksentekoon tarvitaan sekä tiedon tuottamistapojen kehittämistä että entistä parempaa tiedeviestintää. Sivuvaikutukset hallintaan: monitieteisen tiedon hyödyntäminen ympäristönsuojelussa (SIHA) -hanke vastasi näihin tarpeisiin edistämällä päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja kansalaisten välistä monipuolista vuoropuhelua.

Hankkeen keskeinen taustaoletus oli se, että hitaasti kertyvä, epävarmuuksia sisältävä ja monia tulkintoja mahdollistava tutkimustieto on rajoituksistaan huolimatta paras mahdollinen pohja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle.

lenses
© Jorge Royan / http://www.royan.com.ar / CC-BY-SA-3.0: Wikimedia Commons

Hankkeen tarkoitus

Hankkeen päätarkoituksena oli koota yhteen tietoa ja kokemuksia siitä, miten sivuvaikutuksista voidaan parhaiten viestiä ympäristöarviointien yhteydessä. Arvioinneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tutkimustietoon pohjautuvia ja systemaattisia tietyn toimenpiteen vaikutusten kartoituksia. Arviointeja tehdään sekä etukäteen (ex ante) että jälkikäteen (ex post). Hanke keskittyi ympäristökysymyksiin liittyviin ennakkoarviointeihin, jotka ovat viestinnällisesti erityisen haastavia.

Hanke edisti erityisesti seuraavia tärkeinä pitämiämme tiedeviestinnän tavoitteita:

  • Ongelmakeskeinen monitieteisyys. Laaja-alaisten ongelmien ratkaisuun tarvitaan keskustelun ja päätöksenteon kulttuuria, jossa tutkimustietoa hyödynnetään monipuolisesti ja moniäänisesti eri tieteenalojen näkökulmat huomioiden.
  • Rakentava riskitietoisuus. Tutkimusten esiin nostamat riskit ja epävarmuudet pitää saada esille myönteisellä ja yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevalla tavalla julkisessa keskustelussa ja vuorovaikutuksessa.

Hankkeen toteutus

Hanke toteutettiin kolmessa vaiheessa jotka olivat 1) pohjatietojen kokoaminen nykytietämyksestä, 2) vuorovaikutus ja 3) mediaviestintä.

  1. Nykytietämyksen yhteenveto. Kirjallisuuskatsauksessa koottiin viestinnän näkökulmasta yhteen tietämys ympäristökysymyksien hallinnan sivuvaikutuksista.
  2. Vuorovaikutus. Yhteenvedon tuloksia hyödynnetään valikoiduille asiantuntijoille ja kansalaisille suunnatussa vuorovaikutuksessa. Kohderyhminä ovat a) kokeneet tutkijat ja virkamiehet sekä b) yhteiskunnallisesti aktiiviset kansalaiset.
  3. Mediaviestintä tulevaisuushaasteista. Kirjallisuuskatsauksen, asiantuntijavuorovaikutuksen ja kansalaiskyselyn tulokset kootaan yhteen ja muotoillaan tulevaisuushaasteiksi. Niiden avulla hahmotetaan, miten tiedeviestintää ja vuorovaikutusta voidaan parhaiten hyödyntää haitallisten sivuvaikutusten minimoinnissa ja hyödyllisten sivuvaikutusten maksimoinnissa.

Hankkeen toteutuksen mahdollisti Tieteen tiedotus ry:n tuki.

Toteuttajat

Hankkeen toteuttamisesta vastasivat vanhempi tutkija Jari Lyytimäki ja tutkija Janne Rinne Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Hanke liittyi laajaan eurooppalaiseen LIAISE-tutkimushankkeeseen ja kotimaiseen kestävän kehityksen työhön

Hankkeen julkaisuja, kirjoituksia & esitelmiä:

Lisätietoja

Jari Lyytimäki p. 0295 251 397

Janne Rinne p. 0295 251 562

Sposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lisätietoa löytyy myös aiemmasta aihepiiriin liittyvästä kirjallisesta pohdinnasta:

  • Lyytimäki J. (2011). Kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten ennakkoarviointi politiikansuunnittelussa ja päätöksenteossa. Suositus arvioinnin työkaluksi. Ympäristöministeriön raportteja 24/2011.
  • Lyytimäki J, Tapio P, Varho V, Söderman T. (2013). The use, non-use and misuse of indicators in sustainability assessment and communication. International Journal of Sustainable Development and World Ecology 20(5): 385-393.
  • Lyytimäki J, Gudmundsson H, Sørensen CH. (2014). Russian dolls and Chinese whispers: Two perspectives on the unintended effects of sustainability indicator communication. Sustainable Development 22(2): 84-94.
  • Rinne J, Lyytimäki J, Kautto P. (2013). From sustainability to well-being: Lessons learned from the use of sustainable development indicators in national and EU level. Ecological Indicators 35: 35-42.
Julkaistu 17.1.2014 klo 13.08, päivitetty 5.2.2015 klo 13.57

Kohderyhmä: