Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vihreä infra – Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden riippuvuus vihreästä infrastruktuurista

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Lyhyesti Vihreä infra -hankkeesta

Monet maankäytön muutokset ovat johtaneet luonnonympäristöjen heikentymiseen ja pirstoutumiseen sekä niistä riippuvien lajien vähenemiseen. Luonnonympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttavat puolestaan kielteisesti ekosysteemien kykyyn tuottaa useita ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ekosysteemipalveluja. Vihreä infrastruktuuri (green infrastructure) on uusi politiikkakäsite, jonka avulla tähdätään tämän haitallisen kehityksen pysäyttämiseen.

Terminä vihreä infrastruktuuri on verraten uusi ja väljä, eikä sille ole muotoutunut vakiintunutta määritelmää. Vihreä infrastruktuuri on lähellä muita vanhempia käsitteitä, kuten ekologinen verkosto, viheraluejärjestelmä ja viherrakenne, ja joissakin yhteyksissä näitä sanoja voidaan käyttää jopa synonyymeinä. Tässä hankkeessa kuitenkin käytetään ilmaisua vihreä infrastruktuuri, koska se rinnastaa vihreän infrastruktuurin muihin yhteiskunnan toiminnan mahdollistaviin infrastruktuureihin, kuten liikenne- ja tietoverkkoihin. Käsitteen keskeiseksi sisällöksi voidaan tiivistää ajatus ympäristöstä resurssina, joka kykenee oikein hoidettuna tuottamaan monipuolisia hyödykkeitä ja -palveluja. Kuitenkin kuten muidenkin infrastruktuurien luominen ja ylläpito myös vihreän infrastruktuurin kehittäminen voi vaatia investointeja.

Tavoitteet

Tutkimus jakaantuu kahteen pääkokonaisuuteen:

  • Institutionaaliset puitteet

Politiikka-analyysiosiossa selvitetään, miten kansallisia politiikkakeinoja, kuten lainsäädäntöä, voidaan kehittää vihreän infrastruktuurin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

  • Aluetason päätöksenteon tukiväline

Suunnittelua ja seurantaa koskevassa osiossa kehitetään mm. uutta paikkatietopohjaista menetelmää, joka auttaa tekemään maankäyttöä ohjaavia ja muita vihreän infrastruktuurin kannalta tärkeitä päätöksiä.

Hankkeen yleiset tavoitteet on jaettu edelleen neljään osaan:

1. Vihreän infrastruktuurin käsite

  • Tarkastellaan, mitä käsitteellä on tarkoitettu eri yhteyksissä ja miten sitä on käytetty julkisen politiikan kehittämisen välineenä.
  • Selvitetään, miten vihreän infrastruktuurin politiikka ja käytännöt ovat kehittyneet muutamassa EU-maassa ja millaista vihreän infrastruktuurin politiikkaa EU-tasolla suunnitellaan.
  • Arvioidaan, miten vihreän infrastruktuurin käsite olisi tarkoituksenmukaista sopeuttaa Suomen oloihin.

2. Vihreän infrastruktuurin tilan ja muutoksen kuvaaminen

  • Tutkitaan, mitä aineistoja ja mitä (uutta) tietoa tarvitaan vihreän infrastruktuurin tunnistamiseksi ekosysteemipalvelunäkökulmasta ja sen tilan seuraamiseksi.
  • Selvitetään olemassa olevia vihreää infrastruktuuria ja ekosysteemipalveluita kuvaavia indikaattoreita ja arvioidaan niiden käytettävyyttä.
  • Kehitetään paikkatietopohjaista menetelmää vihreän infrastruktuurin spatiaaliseen tarkasteluun ja testataan menetelmän soveltuvuutta vihreän infrastruktuurin arviointiin maankäytön suunnittelussa.

3. Muutostekijät

  • Tunnistetaan vihreän infrastruktuurin muotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä eri mittakaavatasoilla.

4. Ohjausjärjestelmien arviointi

  • Tunnistetaan ohjauskeinot, jotka ovat olennaisia vihreän infrastruktuurin kannalta. Tunnistetaan ja kuvataan, mikä yhteys näillä ohjauskeinoilla on luonnon monimuotoisuuteen ja eri ekosysteemipalveluihin.
  • Analysoidaan dokumenttien pohjalta Suomessa käytössä olevia keskeisiä ohjausmekanismeja, jotka vaikuttavat vihreän infrastruktuurin muotoutumiseen ja säilymiseen maaseudulla ja taajamissa. Miten nämä mekanismit toimivat? Miten mekanismeissa otetaan huomioon mahdolliset ekosysteemipalvelujen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen ristiriidat?
  • Arvioidaan nykyistä ohjausta ja käytäntöjä vihreän infrastruktuurin ylläpitämisen ja luomisen näkökulmasta.

Menetelmät

Tutkimuksessa vihreää infrastruktuuria lähestytään monitasoisesti, sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Alueellinen tarkastelu tapahtuu tapaustutkimusalueella, joka muodostuu Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvista kolmesta valuma-alueesta (ks. kuva alla).

Tapaustutkimuksessa kehitetään paikkatietopohjaista menetelmää vihreän infrastruktuurin tunnistamiseen ja arviointiin sekä tutkitaan ryhmähaastattelumenetelmin, millaisia ristiriitoja tai synergioita ilmenee eri ekosysteemipalveluiden tuotannon välillä. Paikkatietomenetelmällä pyritään tunnistamaan vihreän infrastruktuurin kannalta keskeisimmät alueet tarkastelemalla useiden erilaisten ekosysteemipalveluiden tuotantoedellytyksiä kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Menetelmä hyödyntää ajantasaisia, kattavia paikkatietoaineistoja sekä asiantuntija-arvioita mukaan lukien tapaustutkimusalueen paikallisten toimijoiden tietämys. Näiden kanssa arvioidaan myös nykyisen sääntelyn kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.  Tapaustutkimusta koskevat johtopäätökset yhdistetään muuhun analyysiin ja yleistetään koskemaan koko valtakuntaa.

Tapaustutkimusalue, joka muodostuu Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvista kolmesta valuma-alueesta

Hankkeen ohjausryhmä

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Jukka-Pekka Flander (YM) sekä Martin Forsius, Jukka-Pekka Jäppinen, Eeva Primmer, Tarja Söderman, Jukka Similä ja Petteri Vihervaara (SYKE).

Lisätietoja

yksikönpäällikkö Jukka Similä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 2.5.2013 klo 17.02, päivitetty 21.11.2018 klo 9.49

Kohderyhmä: