Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Lääkejäämät talteen jo päästölähteillä

Tiedote 6.4.2017 klo 14.01

Suomen ympäristökeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto tiedottavat

Tabletteja
Kuva: Elina Raukko

Uudessa laajassa tutkimushankkeessa selvitetään, onko kustannustehokkaampaa puhdistaa lääkejäämiä niiden alkuperäisellä päästölähteellä kuin kunnallisen puhdistamon jätevedestä, lietteestä ja juomavedestä. Myös lääkejätteiden synnyn ehkäisyyn etsitään aiempaa selkeämpiä ohjauskeinoja.

Suomen ympäristökeskus (SYKE), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja Helsingin yliopisto (HY) yhteistyökumppaneineen ovat aloittaneet Tekesin tuella laajan kolmivuotisen EPIC-hankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa erilaisista päästölähteistä kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä ja niiden riskejä sekä etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja lääkeainekuormituksen vähentämiseksi.

Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä, mutta ei synteettisiä orgaanisia yhdisteitä kuten lääkeaineita. Suuri osa puhdistamolle päätyvistä lääkeaineista kulkeutuu prosessin läpi vesistöihin ja sitoutuu lietteeseen.  Tästä vedestä saatetaan tuottaa juomavettä ja lietettä käyttää maanparannusaineena.

”Lääkejäämien esiintyminen puhdistamolietteessä vaikeuttaa puhtaan kiertotalouden tavoitteiden saavuttamista lietteen jatkohyödyntämisen osalta. Mikään yksittäinen puhdistusmenetelmä ei toistaiseksi onnistu takaamaan hyvää puhdistustehoa kaikkien jätevedessä esiintyvien haitallisten aineiden osalta. Lääkejäämien puhdistaminen voi olla tehokkaampaa alkuperäisillä päästölähteillä ja suuria lääkejäämiä päästävistä yksiköistä, kuten hoitolaitoksista, sairaaloista ja lääketehtailta, kuin keskitetysti kunnallisella jätevedenpuhdistamolla, jolla lääkejäämät sekoittuvat muihin jätevesiin ja laimenevat suureen vesimassaan”, EPIC-hankkeen koordinaattori, kehittämispäällikkö Taina Nystén SYKEstä sanoo.

”Pyrimme lisäämään myös kuluttajien sekä lääkealan ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoutta lääkeaineiden ympäristöriskeistä. Suosituksia laaditaan lääkkeiden hinnoitteluun, lääketehtaiden ympäristölupiin, jätehuollon tehostamiseen ja lääkeaineiden ympäristöluokittelun käyttöönoton mahdollisuuksiin”, SYKEn vanhempi suunnittelija Jukka Mehtonen kertoo.

Lainsäädäntö ei velvoiteta poistamaan lääkejäämiä

Suomen lainsäädännössä ei ole poistovaatimuksia jätevesien lääkejäämille. EU kuitenkin velvoittaa jäsenmaitaan tarkkailemaan vesiympäristöstä Vesipuitedirektiivin tarkkailulistan seitsemää lääkeainetta: diklofenaakki, erytromysiini, klaritromysiini, asitromysiini, 17α-etinyyliestradioli (EE2), 17β-estradioli (E2) ja estroni (E1). Listan tarkoitus on tuottaa lisätietoa yhdisteiden esiintymisestä vesistöissä EU-alueella. Jos seurannalla tuotettava aineisto antaa aihetta, voidaan aine lisätä direktiivin prioriteettiainelistalle, jolloin yhdisteelle asetetaan EU:n lainsäädännössä sitova ympäristönlaatunormi. Vuosina 2015–2016 SYKEn koordinoimassa Suomen tarkkailulistan aineiden kartoituksessa pintavesisistä havaittiin merkittäviä pitoisuuksia mm. naishormoneita ja tulehduskipulääke diklofenaakkia.  

 EPIC-hankkeen alustavien tulosten perusteella estronia päätyy hankkeeseen osallistuville jätevedenpuhdistamoille n. 1–6 kg/v. Diklofenaakkia vastaavasti kulkeutuu kunnallisille puhdistamoille n. 20–40 kg/v. Estronin poistuma aktiivilietelaitoksilla on n. 95 %, kun diklofenaakille vastaava arvo on n. 30 %. Lääkeaineista eniten hankkeeseen osallistuville kunnallisille puhdistamoille päätyy Suomessa eniten käytettyä särkylääkettä parasetamolia, n. 900–3 000 kg/v. Parasetamolin pitoisuudet hoitolaitosjätevesissä ovat erityisen korkeita.

Kemikaalit cocktaileina

”Jätevesissä ja vesistöissä lääkeaineet eivät esiinny yksittäisinä yhdisteinä vaan monimuotoisen kemikaalicocktailin osina. Koska ympäristössä esiintyvät lääkeainecocktailit sisältävät rakenteeltaan ja toimintamekanismeiltaan hyvin erilaisia yhdisteitä, voidaan näiden sekoitusten yhteisvaikutuksia vasta vain arvailla”, SYKEn tutkija Lauri Äystö painottaa.

”EPIC-hankkeessa testataan lääkejäämien poistamiseen soveltuvia puhdistustekniikoita sekä erikseen että eri menetelmien yhdistelminä.  Menetelminä ovat sähköpurkausmenetelmään perustuva haitta-aineiden hapettaminen, kalvosuodatus sekä joitakin muita haitallisten yhdisteiden poistoon suunniteltuja menetelmiä. Nämä menetelmät on testattu laboratorio-olosuhteissa, mutta käytännön tilanteissa menetelmien tehosta tarvitaan lisätietoa.  Tuloksena saadaan uutta tietoa sekä menetelmien toimivuudesta ja niiden yhdistelmien synergioista että niiden kustannustehokkuudesta jätevedenpuhdistamoilla tai päästölähteillä”, professori Mika Mänttäri Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valottaa.

Hankkeessa laaja yhteistyöverkosto

Hanke jatkuu heinäkuuhun 2019 ja kokonaisbudjetti on miljoona euroa. Tutkimusorganisaatioiden ja alihankkijan Laki ja Vesi Oy:n lisäksi EPIC- hankkeeseen osallistuvat myös terveydenhoitoalan, jätevesilaitosten, jäteveden puhdistusteknologian, vesi- ja ympäristöalan toimijoita yhteensä 14 yritystä: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, HUS-kuntayhtymä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Rinnekoti-Säätiö, Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Kymen Vesi Oy, Turun Seudun puhdistamo Oy, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY), WatMan Engineering Ltd Oy, Watrec Oy, CleanX Ltd. Oy, Wapulec Oy, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.

Lisätietoja

  • ”Lääkejäämiä sisältävän jäteveden puhdistuksen tehostaminen päästölähteillä ja lääkejätteen tehokkaampi käsittely”, ("Efficient Treatment of Pharmaceutical Residue at Source”), EPIC-tutkimushankkeen sivut: http://www.syke.fi/hankkeet/EPIC

EPIC-hankkeen koordinaattori: kehittämispäällikkö Taina Nystén, Suomen ympäristökeskus,
p. 0400 148 608, etunimi.sukunimi@syke.fi

Päästöt ja riskien tunnistus: tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lääkeaineiden jätevedenpuhdistuksen teknologian testaus: Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) koordinaattori, professori Mika Mänttäri (LUT), etunimi.sukunimi@lut.fi

Puhdistusmenetelmien kustannus-tehokkuus: johtava asiantuntija Jyrki Laitinen, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ohjauskeinot lääkeaineiden kestävään hallintaan: vanhempi suunnittelija, Jukka Mehtonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Helsingin yliopiston, Farmasian tiedekunnan (HY) koordinaattori, dosentti Tiina Sikanen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi


Kohderyhmä: