Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Mikroroska – haaste jätevedenpuhdistamoille

Tiedote 11.5.2018 klo 9.08

Mikroroskaksi kutsutaan yleisesti alle 5 mm:n kokoista roskaa. Mikroroskat ja erityisesti mikromuovit ovat viime aikoina saaneet yhä suurempaa huomiota ympäristöongelmana. Mikroroskia päätyy ympäristöön useista eri lähteistä, esimerkiksi liikenteestä, tekstiileistä ja kosmetiikasta.

Mikromuovia
Mikroroskaksi kutsutaan yleisesti alle 5 mm:n kokoista roskaa. © Kuva: Julia Talvitie

Yhdeksi vesistöihin kulkeutuvan mikroroskan merkittäväksi reitiksi on epäilty jätevedenpuhdistamoita, sillä nykyisiä puhdistustekniikoita ei ole suunniteltu erityisesti mikroroskien poistoon. Kuitenkin siitä, kuinka hyvin jätevedenpuhdistamot todellisuudessa poistavat mikroroskia ja kuinka paljon mikroroskaa päätyy vesistöihin jätevesien mukana, on tiedetty hyvin vähän. Suomen ympäristökeskuksen tutkija, FM Julia Talvitien 18.5.2018 tarkastettava väitöskirja on Suomen ensimmäinen mikroroskasta tehty väitöstutkimus.

Puhdistamot tekevät tehtävänsä

Julia Talvitien Aalto yliopistossa tarkastettava väitöskirja osoittaa, että suomalaiset jätevedenpuhdistamot toimivat pääpiirteissään hyvin myös mikroroskan puhdistajana. Läpimitaltaan yli 20 mikrometrin kokoisesta mikroroskasta suurin osa (~ 99 %) saadaan poistettua tavallisilla käytössä olevilla puhdistusmenetelmillä.

”Vesistöihin asti pääsevä prosentti voi silti olla ympäristön kuormituksen kannalta merkittävä asia, koska puhdistamoiden kautta kulkee jätevettä suuri määrä”, Julia Talvitie toteaa.

Puhdistetusta jätevedestä löytyy edelleen mikroroskia, kuten mikroskooppisen pieniä tekstiilikuituja ja kosmetiikassa käytettyjä muovirakeita. Talvitie arvioi tutkimuksessaan, että Suomen luonnonvesiin kulkeutuu jätevesien mukana vuosittain noin 480 miljardia mikromuovikappaletta.

Julia_Talvitie_Arandalla
Mikroroskasta väittelevä Julia Talvitie merentutkimusalus Arandalla.

Kuormitusta voi edelleen vähentää

Kuormitusta voitaisiin vähentää huomattavasti soveltamalla jätevedenpuhdistamoilla uusimpia puhdistusmenetelmiä. Tutkimuksen mukaan perinteisesti puhdistetusta jätevedestä voidaan edelleen poistaa mikroroskia erilaisten kehittyneempien jälkikäsittelyiden avulla.

Tehokkaimmaksi osoittautui membraanisuodatustekniikkaan perustuva membraanibioreaktori, joka poisti lähes kaikki mikroroskat (99,9 %). Myös hiekkasuodatin, flotaatio ja kiekkosuodatin poistivat mikroroskaa tehokkaasti.

Itämeren simpukoissa tekstiilikuituja

Työssä tarkasteltiin myös mikroroskien esiintymistä jätevesiä vastaanottavassa vesiympäristössä. Itämeren sinisimpukoissa havaittiin jätevesiä vastaanottavalla merialueella lukumääräisesti enemmän mikroroskia kuin verrokkialueella. Simpukoista löytyneet mikroroskat olivat yleisimmin tekstiilikuituja. Havaitut korkeammat mikroroskamäärät voivat johtua jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta, mutta kaikkia mahdollisia mikroroskan lähteitä ja reittejä ei pystytty sulkemaan tutkimuksessa pois.

Mikroroskaa_tekstiilikuituja
Tekstiileistä pesussa irtoavat kuidut ovat tyypillistä mikroroskaa. Sitä on löytynyt myös Itämeren sinisimpukoista. © Kuva: Julia Talvitie

”Tarvitsemme edelleen lisää tietoa myös muista mahdollisista mikroroskan lähteistä ja reiteistä, jotta toimenpiteet voitaisiin kohdistaa järkevästi ja oikein”, sanoo Julia Talvitie.

SYKEn merikeskuksessa tutkijana työskentelevän FM Julia Talvitien väitös aiheesta Wastewater treatment plants as pathways of microlitter to the aquatic environment (Jätevedenpuhdistamot mikroroskan kulkureittinä vesistöihin) tarkastetaan Aalto yliopistossa 18.5.2018.

Lisätietoja:

Tutkija Julia Talvitie, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. +358 295 251 328, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Väitöstilaisuus perjantaina 18.5.2018 klo 12 Aalto yliopistossa
(Tuas-talo, sali TU1, Maarintie 8, 02150 Espoo)

Väitöskirja verkossa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/49


Kohderyhmä: