Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Itämeren lääkeainejäämiä mitataan ensimmäistä kertaa systemaattisesti

Tiedote 21.9.2018 klo 10.02
Sampling_in_Finland_started_in_icy_conditions_in_winter_2018_556x303px
Vesinäytteiden ottoa Vanhankaupunginlahdella talvella 2018. Näytteitä on otettu mm. kuudesta Itämeren alueen jokivesistöstä (Vantaanjoki, Pärnujoki Virossa, Lielupe ja Väinäjoki Latviassa, Veiksel Puolassa, Warnow Saksassa ja Motalanvirta Ruotsissa). Näytteistä analysoidaan noin 80 eri lääkeainetta, joihin kuuluu muun muassa antibiootteja, verenpainelääkkeitä, tulehduskipulääkkeitä, beetasalpaajia ja kolesterolilääkkeitä.
© Kuvaaja: Katri Siimes / SYKE

EU:n rahoittama CWPharma-projekti tutkii lääkeainejäämiä kuudesta Itämeren alueen jokivesistöstä. Tavoitteena on saada nykyistä tarkempi käsitys Itämereen kulkeutuvien lääkeaineiden päästöistä ja päästölähteistä sekä lääkeaineiden määristä Itämeressä. Suomessa näytteitä on otettu Vantaanjoen vesistöstä.

”Näytteitä on otettu kuudesta jokivesistöstä ja useilta jätevedenpuhdistamoilta Latviassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Virossa. Näytteiden avulla arvioimme lääkeaineiden kokonaispäästöjä Itämereen,” kertoo projektia johtava Noora Perkola Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

”SYKEn Helsingin laboratoriossa näytteistä analysoidaan kaikkiaan 80 eri lääkeainetta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lääkeaineita analysoidaan näin laajasti ja systemaattisesti eri maista otetuista erilaisista ympäristönäytteistä. Näin saatavien vertailukelpoisten tulosten perusteella voidaan arvioida lääkeaineiden kokonaispäästöjä ja mahdollisia erityisiä päästölähteitä, ns. hot spoteja.”

Ympäristöön kulkeutuneista lääkeaineista tarvitaan lisää tietoa

Ihmisten ja eläinten hoitoon käytettävät lääkeaineet voivat olla ympäristölle haitallisia. Itämeren suojelukomissio Helcomin vuonna 2016 valmistunut taustaraportti lääkeaineista ja niiden vaikutuksista Itämeressä nosti esiin useita asioita, joista tarvitaan lisää tietoa. Esimerkiksi lääkeaineiden päästöjä eri lähteistä ei vielä tunneta riittävän hyvin.

Näitä tiedollisia aukkoja CWPharma pyrkii paikkaamaan. Projekti selvittää esimerkiksi lääketeollisuudesta, sairaaloista, kaatopaikoilta, kalan- ja siipikarjankasvattamoilta sekä kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta ympäristöön mahdollisesti pääseviä lääkeaineita ja niiden määriä. Kohteet vaihtelevat maittain. Suomessa näytteitä on otettu jätevedenpuhdistamoilta, kaatopaikalta ja kalankasvattamolta.

”Jo nyt tiedetään, että ihmisten käyttämiä lääkeaineita löytyy yhdyskuntajätevesistä puhdistuksen jälkeenkin. Joitakin paljon käytettyjä lääkeaineita, esimerkiksi kodeiinia, on myös löydetty Itämeren kaloista. Silti tieto ympäristöön kulkeutuvien lääkeaineiden määrästä ovat vielä hyvin vähäistä, ja vielä vähemmän tiedämme siitä, mitä ne saavat ympäristössä aikaan.”

”Kaikkein vähiten tiedetään eläinten lääkintään käytetyistä lääkeaineista. Sen takia olemme ottaneet näytteitä kalan- ja siipikarjankasvattamoiden lähivesistä sekä pelloilta, joiden lannoitteena on käytetty tuotantoeläinten lantaa.”

Keinoja päästöjen vähentämiseen etsitään

Itämeren valuma-alueen lääkeainekuormituksen arvioinnin lisäksi CWPharma-hankkeessa arvioidaan ja kehitetään keinoja, joilla lääkeainepäästöjä voitaisiin pienentää. Niitä voisivat olla esimerkiksi lääkeaineita koskevan ympäristötiedon jakaminen tai ympäristöpäästöjen huomioiminen lääketehtaiden luvituksessa.

”Osa päästöjen vähentämiskeinoista on hyvin teknisiä, kuten jätevedenpuhdistamojen prosessien kehittäminen. Myös muilla keinoilla, esimerkiksi kotitalouksien lääkejätteen keräyksellä, on päästöjen kannalta suuri merkitys,” Noora Perkola sanoo.

CWPharma-hankkeen myötä parhaat päästöjä vähentävät käytännöt on tarkoitus saattaa laajasti eri toimijoiden tietoon. Hanke tuottaa tietoa, ohjeita, suosituksia ja koulutusta eri toimijoille, esimerkiksi jätevedenpuhdistamoille, lääkäreille ja apteekeille, lääketeollisuudelle sekä lääketurvallisuuden ja ympäristönsuojelun viranomaisille.
 

Perustietoa CWPharma-hankkeesta

  • CWPharma-hanke alkoi lokakuussa 2017 ja päättyy syyskuussa2020.
  • Hankkeessa on mukana yhteensä 15 organisaatiota seitsemästä Itämeren alueen maasta (Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Puola ja Ruotsi). Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE).
  • Hanketta rahoittaa Euroopan unionin Itämeren alueen Interreg-ohjelma. CWPharma on osa EU:n Itämeri-strategian mukaista laajempaa lääkeaineiden ympäristöpäästöjä koskevaa yhteistyötä (flagship on Pharmaceuticals in the Environment (PIE) – a Baltic Sea Region cooperation platform).
  • Lisää tietoa hankkeen verkkosivuilta: http://www.cwpharma.fi

 

Lisätietoja

  • Projektin johtaja, kemisti Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. +358 295 251 507, s-posti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Leader of the Work Package Emissions, Levels and Risks: Helene Ek Henning, County Administrative Board of Östergötland (CAB) (Itä-Götanmaan lääninhallitus, p. +46 (0)10 223 5000 (vaihde)
 

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön

FOR_MEDIA_USE_Sampling_in_Finland_started_in_icy_conditions_in_winter_2018
Vesinäytteiden ottoa Vanhankaupunginlahdella talvella 2018. Näytteitä on otettu mm. kuudesta Itämeren alueen jokivesistöstä (Vantaanjoki, Pärnujoki Virossa, Lielupe ja Väinäjoki Latviassa, Veiksel Puolassa, Warnow Saksassa ja Motalanvirta Ruotsissa). Näytteistä analysoidaan noin 80 eri lääkeainetta, joihin kuuluu muun muassa antibiootteja, verenpainelääkkeitä, tulehduskipulääkkeitä, beetasalpaajia ja kolesterolilääkkeitä.
© Katri Siimes / SYKE

FOR_MEDIA_USE_Sampling_at_hospital_in_Linköping
Projekti selvittää sairaaloista, lääketeollisuudesta, kaatopaikoilta, kalan- ja siipikarjankasvattamoilta sekä kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta ympäristöön mahdollisesti pääseviä lääkeaineita ja niiden määriä. Tutkimuskohteet vaihtelevat maittain: Ruotsissa näytteitä on otettu mm. sairaalan jätevesistä Linköpingissä.
© Helene Ek Henning / Itä-Götanmaan lääninhallitus

FOR_MEDIA_USE_Estuary_of_the_river_Warnow
Warnemündessä Itämereen laskeva Warnowjoki on yksi Saksan näytteenottopaikoista.
© Kuangxin Zhou / Kompetenzzentrum Wasser Berlin gGmbH

Interreg_ja_EU_logot_556px

 

 

 


Kohderyhmä: