Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomessa pohjaveden pinnat alhaalla, yksittäisissä kaivoissa vesi voi kevääseen mennessä loppua

Tiedote 23.11.2018 klo 11.03

Tulvakeskus tiedottaa

Pohjavedenpinnankorkeuksia seurataan havaintoputkistoverkoston avulla.
Pohjaveden korkeuksia seurataan havaintoputkistoverkoston avulla. © Kuva: Anne Petäjä-Ronkainen
Kartta pohjavesiennusteesta 23.11.2018
Pohjavesiennuste 23.11.2018

Lounais- , Länsi- ja Keski-Suomessa on aiheellista arvioida veden säästämistarvetta, koska kuivuusjakso jatkuu yhä eivätkä pohjavesivarastot luultavasti ehdi täydentyä ennen talvea. Pohjavedenpinnat ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen alhaalla.

”Pysyvän talven alkaessa pohjavettä ei enää juurikaan muodostu ja pinnat laskevat yleensä lumen sulamiseen asti, jolloin pohjavesi on matalimmillaan maalis-huhtikuussa” toteaa hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. ”Toiveena on, että kuivuudesta kärsivillä alueilla saisimme vielä vesisateita ja maa routaantuisi myöhään,” Orvomaa jatkaa.

Suuressa osassa maata pohjaveden korkeus on 20–55 cm alle ajankohdan keskiarvojen. Rannikkoalueilla sekä maan lounais- ja keskiosissa pohjavedet ovat jopa 40–100 cm keskiarvoja alempana pienissä ja keskisuurissa muodostumissa. Suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat yleisesti vielä lähellä keskiarvoja ja alimmillaan 15–35 cm ajankohdan keskiarvoja alempana.

Pohjaveden pinnat saattavat ensi keväänä olla paljon keskimääräistä alemmalla tasolla, jos pysyvä talvinen sää alkaa tänä vuonna aikaisin kuten nyt näyttää todennäköiseltä. Kun maa jäätyy ja sade tulee lumena, pohjavettä ei enää juurikaan muodostu ja pohjaveden pinnat alkavat laskea kulutuksen ja pohjavesivalunnan mukaisesti. Tällöin on aiheellista arvioida veden säästämistarvetta ja laatua, joka voi heikentyä kuivuusjaksojen takia.

Oman kaivon varassa olevien syytä tarkkailla tilannetta talven ajan

Ensi keväänä pohjavesitilanne voi olla heikko erityisesti Keski- ja Länsi-Suomessa. ”Kaivovesi ei välttämättä riitä talven yli, joten kaivonomistajien kannattaa jo nyt tehostaa säännöllistä oman kaivon vesitilanteen ja vedenlaadun tarkkailua”, johtava hydrogeologi Ritva Britschgi SYKEstä kehottaa.

Rengaskaivojen omistajat ja pienten vesiosuuskuntien osakkaat ovat ensimmäisten joukossa alttiina kuivuuden vaikutuksille, koska he saavat vetensä yleensä pienistä pohjavesiesiintymistä, joissa pinnan vaihtelu on nopeampaa kuin suuremmissa esiintymissä. Esimerkiksi maan lounaisosissa sekä Keski-Suomessa Multian, Saarijärven, Karstulan ja Keiteleen välisellä alueella pohjavesien pinnan korkeus on paikoitellen hyvin alhainen, ja osasta kaivoja vesi on jo loppunut.

Pienillä vesiosuuskunnilla ja kiinteistön omistajilla on suurentunut riski jäädä ilman vettä, koska he eivät ole usein varautuneet kuivuuteen kuten isommat vesihuoltolaitokset.

Alhaiset pohjaveden pinnat saattavat aiheuttaa haasteita myös vesijohtoverkostolle. ”Kun pohjaveden lämpövaikutus puuttuu maaperästä, saattaa routa painua ensi talvena ennätyslukemiin. Tämä voi tuottaa haasteita myös huonosti eristetyille putkistolle”, Orvomaa toteaa.

Ennuste tilanteen kehittymisestä

Viime päivinä merkittävästi kylmentynyt sää jatkuu samankaltaisena pidemmän aikaa. Sateita ei juurikaan tule, lunta on maassa ajankohtaan nähden todella vähän, ja maa saattaa routaantua jo marraskuun lopulla. Pohjaveden pinnankorkeus laskee maalis-huhtikuuhun mennessä keskimäärin 20–40 cm, ja paikoitellen yli puoli metriä.

Vähäsateinen pakkassää pitää myös järvien ja jokien vedenkorkeudet laskussa etenkin Länsi- ja Keski-Suomessa. Esimerkiksi Keski-Suomessa Konneveden ja Vuosjärven vedenkorkeudet ovat lähes ennätyksellisen alhaalla.

Pohjavesitilanteen kehittymistä voi seurata verkossa sivulla
Vesitilanne - pohjaveden korkeus> www.ymparisto.fi/pohjavedenpinnankorkeus

Toimijoiden vastuut ja varautuminen

Kiinteistön ja yksityisen kaivon omistaja

  • Seuraa kaivon vesitilannetta (veden riittävyys ja laatu).
  • Ryhtyy ajoissa säästämään vettä.
  • Tutustuu ymparisto.fi/kaivot -infopakettiin

Kiinteistön omistajan vastuulla on huolehtia siitä, että kiinteistöllä on riittävästi puhdasta talousvettä käytettävissä.

Vesiosuuskunta

  • Vesiosuuskuntien, jotka saavat vetensä omasta kaivosta, kannattaa noudattaa samoja ohjeita kuin yksityisten kaivojen omistajienkin.
  • Vesiosuuskunnat, jotka ostavat vetensä, saavat tilanteesta tietoa veden toimittajalta.
  • Varautuu tarvittaessa toimenpiteisiin sekä huolehtii varautumissuunnitelman ajantasaisuudesta
  • Seuraa pohjavesiennusteita verkossa: ymparisto.fi/pohjavedenpinnankorkeus

Vesihuoltolaitos

  • Seuraa omien vedenottamoiden tilannetta (veden riittävyys ja laatu).
  • Seuraa vesitilanne- ja pohjavesiennusteita verkossa: ymparisto.fi/vesitilanne, ymparisto.fi/pohjavedenpinnankorkeus
  • Varautuu tarvittaessa toimenpiteisiin sekä huolehtii varautumissuunnitelman ajantasaisuudesta.
  • Tiedottaa asiakkaita tarvittaessa vedensäästötoimista.

Vesihuoltolaitos huolehtii vedenotosta, talousveden jakelusta, jäteveden viemäröinnistä ja puhdistuksessa. Vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä on runsaat 90 % ja viemäriverkostojen piirissä noin 85 % Suomen talouksista. Vesilaitosten jakamasta vedestä 65 % on pohjavettä ja tekopohjavettä.

Kunta

Kunnan tehtävä on ryhtyä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Vakavassa häiriötilanteessa kuten poikkeuksellisen kuivuuden aikana kunta voi ryhtyä itse toimenpiteisiin esimerkiksi järjestämällä tilapäistä varavedenjakelua ja peseytymismahdollisuuksia. Kuntien tulee olla selvillä myös kiinteistökohtaisen vesihuollon tilanteesta ja toimintavarmuudesta alueellaan.

Lisää: Vesihuolto ja pohjavedet (Maa- ja metsätalousministeriö)

 

Lisätietoja:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 484

Johtava hydrogeologi Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 089

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 732

Twitter

.............................................................................

Tulvakeskus

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.


Kohderyhmä: