Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Maapallolle mahtuva tulevaisuus vaatii politiikan muutosta myös Suomessa

Tiedote 30.5.2018 klo 11.28

SYKE ja Sitra tiedottavat

YK:n Agenda-2030 asettaa maille sitovia tavoitteita kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimusten mukaan Suomi ei kuitenkaan voi saavuttaa näitä tavoitteitaan, koska ekologinen kestävyysvajeemme on niin merkittävä. Muutos voidaan saavuttaa vain sellaisella politiikalla, joka vähentää luonnonvarojen kulutusta, turvaa luonnon monimuotoisuutta ja kiristää päästötavoitteita. SYKE ja Sitra ovat laatineet suosituksia kestävän hyvinvoinnin vauhdittamiseksi Suomessa yhteistyössä Tukholman yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa. Ne esitellään uudessa Policy Brief -julkaisussa.

Maailman maiden kestävyysaste
Maailman maiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyysaste. Yksikään maa ei ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Suomi menestyy sosiaalisen hyvinvoinnin mittareilla, mutta Suomen ekologinen kestävyysvaje on merkittävä.

Valtio, kunnat ja yritykset avainasemassa

Tutkijoiden mukaan kaiken taloudellisen toiminnan tulisi perustua kiertotalouteen. Tuotteet ja niiden jatkokäyttö tulee suunnitella niin, että materiaalit käytetään tehokkaasti uudelleen tuotteen elinkaaren lopussa. Tämä edellyttää muutoksia esimerkiksi jätelainsäädäntöön. Tärkeintä on kuitenkin vähentää merkittävästi turhaa materiaalista kulutusta.

Valtion ja kuntien on kiristettävä päästöjen vähentämistavoitteitaan ja seurattava niiden toteutumista. Energian käyttöä tulee vähentää veroratkaisuilla ja investoinneilla energiansäästöön. Julkisia investointeja tulee suunnata hiilineutraaleihin asumis- ja liikenneratkaisuihin.

Jokaisen suomalaisen yrityksen pitää toimia vastuullisesti ja läpinäkyvästi ja myös raportoida toiminnastaan läpinäkyvästi. Yritysten tulee aktiivisesti rakentaa globaaleja pelisääntöjä ja johtaa esimerkillään. Yritykset voivat ohjata paitsi omaa myös yhteistyökumppaniensa toimintaa kestävään suuntaan esimerkiksi edellyttämällä alihankkijoiltaan materiaalien uusiokäyttöä.

”On korkea aika saada kestävän hyvinvoinnin tavoitteet politiikan ytimeen. Vaikka murros onkin jo alkanut, ei yhteiskunnan vähähiilisyyttä ja energiajärjestelmien uudistamista voi jättää pelkästään markkinoiden varaan. Valtiolla on edelleen merkittävä rooli hyvinvointivaltion rakenteiden ja talouden muuttamisessa kestäviksi. Esimerkiksi BKT:n rinnalle tarvitaan ympäristövaikutuksia ja ihmisten hyvinvointia kuvaavia mittareita”, suositusten laatimisessa mukana ollut Sitran johtaja Mari Pantsar korostaa.

Yhä useammat kuluttajat haluavat tehdä vastuullisempia valintoja. He tarvitsevat kuitenkin yrityksiltä lisää tietoa tuotteiden ympäristö- ja ilmastojalanjäljestä helposti omaksuttavassa muodossa. Myös kuntien on helpotettava asukkaidensa kestävää arkea.

”Kuntien tulee edetä nopeasti kohti hiilineutraaliutta ja tukea kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, kuten kestävää kasvis- ja lähiruuan käyttöä, hyötyliikuntaa ja energiatehokasta rakentamista. Valtion ja kuntien kannattaa panostaa riittävään perusturvaan, koulutukseen ja osallisuuteen. Ne mahdollistavat muutoksen ja siihen sopeutumisen. Kestävä hyvinvointi edellyttää myös sosiaalisia innovaatioita”, toteaa julkaisusta vastannut SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman.

Suomi on ulkoistanut ympäristövaikutuksensa

Suomi menestyy erinomaisesti useilla hyvinvoinnin mittareilla. Pitkä elinikä, korkea koulutustaso ja tyytyväisyys elämään on saavutettu kattavan sosiaalipolitiikan ja taloudellisen kasvun seurauksena. Menestystarinalla on kuitenkin hintansa: se vaarantaa hyvää ihmiselämää ylläpitävän luonnon järjestelmän ja murentaa samalla hyvinvoinnin ja talouden perustaa.

Suomen vaikutukset myös kohdistuvat joka puolelle maapalloa ja palautuvat sen myötä takaisin kotimaahan, esimerkiksi pakolaisvirtoina ja yksittäisiin elinkeinoihin kohdistuvina vaikutuksina. Yksikään maa maailmassa ei vielä ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Ei edes Suomi.

”Suomalainen kulutus ja tuotanto eivät ole kestäviä. Suomen kulutus on ylittänyt globaalisti oikeudenmukaisen ja kestävän tason, ja sama on tapahtunut muissakin Euroopan unionin maissa. Kulutuksemme ylittää kaikki ekologisen kestävyyden rajat lukuun ottamatta makean veden käyttöä", kertoo Eeva Furman.

Suomen ympäristövaikutukset
Suomessa kulutettujen elintarvikkeiden vaatima maa-ala eri puolilla maailmaa. Metsien raivaaminen maatalouskäyttöön aiheuttaa lajikadon uhkaa etenkin trooppisissa maissa. Esimerkiksi kaakaon ja kahvin viljelyalueilla on paljon sukupuutoille herkkiä kotoperäisiä lajeja.

Suomi onkin ulkoistanut merkittävän osan ympäristövaikutuksistaan. Suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelymaasta noin 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella, etenkin muualla Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Kyse on esimerkiksi Suomeen tuotavasta kahvista, vehnästä, rypsistä ja soijasta. Tämä kasvattaa lajikadon riskejä eri maissa.

”Maapallon rajallisuuden kunnioittaminen on ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Suomella olisi hieno mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti aktiivisena toimijana rakennettaessa polkuja kohti kestävää hyvinvointia, samaan tapaan kuin olemme jo aiemmin tehneet rauhanturvaamisessa,” innostaa Eeva Furman.

Tänään vietetään Suomen kestävän kehityksen toimikunnan 25-vuotisjuhlaa Finlandia-talolla. Eeva Furman pitää siellä juhlapuheen.
 

Lisää aiheesta:


Lisätietoja:

Ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 029 525 1123, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar, Sitra
p. 029 4618 210, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Viestintäasiantuntija Leena Rantajärvi, SYKE
p. 029 525 1543, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Tuula Sjöstedt, Sitra
p. 050 373 8601, etunimi.sukunimi@sitra.fi


Kohderyhmä: