Syken uutinen Traficomin tiedotteen pohjalta 6.6.2023
Täyssähköiset henkilöautot aiheuttavat alle kolmessa vuodessa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat bensiinikäyttöiset henkilöautot. Kustannushyödyt kääntyvät sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen. Suurilla 30 000 kilometrin ajokilometreillä sähköauton taloudellinen etu saavutetaan jo alle viidessä vuodessa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaiseman, Suomen ilmastopaneelin luomaan Autokalkulaattoriin pohjautuvan, henkilöautojen päästö- ja kustannuslaskurin taustatiedot on päivitetty. "Päivitettyjen tietojen perusteella tehtyjen laskemien mukaan täyssähköiset henkilöautot aiheuttavat keskiarvokilometreillä ajettuna jo alle kolmessa vuodessa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat bensiinikäyttöiset henkilöautot. Syynä on akkujen valmistuksen päästöjen lähes puoliutuminen ja sähköntuotannon päästöjen odotettua nopeampi päästövähennyskehitys", kertoo Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.
"Henkilöautojen päästö- ja kustannuslaskurin laskelmat osoittavat, että esimerkiksi keskikokoiseen bensa-autoon verrattuna saman autotyypin sähköauton kasvihuonekaasupäästöt ovat jo tavanomaisella vuosiajolla lähes 60 prosenttia pienemmät 10 käyttövuoden jälkeen. Aikaisemmin sama päästöetu saavutettiin 15 käyttövuoden jälkeen", kertoo professori Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.
Akkujen valmistuksen aikana syntyvät päästöt laskussa – akkujen hinnat edelleen haasteena
Sähköautojen haasteena pidetään akkujen korkeaa hintaa sekä niiden valmistuksessa syntyviä päästöjä. Akkujen vuoksi sähköautojen valmistuksen päästöt ovatkin suuremmat kuin samankokoisen polttomoottoriauton päästöt.
Akkujen valmistuksen päästöt ovat vähentyneet viime vuosina nopeasti. Vielä 3 vuotta sitten tieteellisten julkaisujen perusteella akkujen valmistuksen arveltiin aiheuttavan noin 115 hiilidioksidikiloekvivalentin päästön jokaista valmistettua akun kilowattituntia kohti, kun sen nyt arvellaan olevan keskimäärin noin 70 kg CO2-ekv./kWh. Myönteisen kehityksen taustalla on akkujen valmistuksessa käytetyn sähkön tuotannon päästöjen nopea väheneminen ja akkuteknologian kehittyminen. Noin puolet akkujen valmistuksen päästöistä johtuu käytetyn sähkön päästöistä. Akkujen valmistuksen päästöt tosin vaihtelevat suuresti valmistusmaasta riippuen, Euroopassa niiden ollessa alhaisimmat.
Kun sähköautot yleistyvät, akkujen kierrätystoiminta paranee. Tehostuvan kierrätyksen on arvioitu pienentävän akkujen elinkaaripäästöjä noin 7–17 prosenttia. Auton akuille on myös näköpiirissä toinen elämä autovaiheen jälkeen sähkövarastoina.
Myös akkuteknologian uskotaan kehittyvän jatkossakin hyvin. Akkujen energiatiheydellä kuvataan akun varastoimaa energiakapasiteettia. Tulevaisuudessa akkujen energiatiheys voi kasvaa 50 prosenttia alle kymmenessä vuodessa. Myös akkujen käyttöikä kasvaa tulevaisuudessa. Lisäksi on nähtävissä uudenlaista autoihin soveltuvaa akkuteknologiaa (esimerkiksi suola-akut), joka ei ole enää riippuvainen kriittisistä mineraaleista. Niiden avulla sähköautojen skaalautuvuus onnistuu globaalisti uudella tavalla ja akkuihin liittyviä ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi.
Kotimaan liikenne tuottaa viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä
Kotimaan liikenne tuottaa reilun viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöistä noin 95 % muodostuu tieliikenteessä ja tieliikenteen päästöistä yli puolet syntyy henkilöautoilusta. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää vähintään henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittumista vuoteen 2030 mennessä. Yksi keskeinen keino tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi on henkilöautojen käyttövoimien vaihtaminen mahdollisimman vähäpäästöisiin käyttövoimiin ja ilmastokestävien biopolttoaineiden ohjaaminen raskaaseen liikenteeseen.
Lisätietoja
Laskureiden käyttöopas ja laskennan perusteet
Jyri Seppälä, professori, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskus Syke, jyri.seppala@syke.fi (ajoneuvojen elinkaariset päästöarviot)
Heikki Liimatainen, professori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, heikki.liimatainen@tuni.fi
Joonas Munther, tutkija, Suomen ympäristökeskus Syke, joonas.munther@syke.fi (laskennan tekninen osuus)
Outi Ampuja, johtava asiantuntija, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, outi.ampuja@traficom.fi,