Yhtenäiset käytännöt vahvistavat vähähiilistä infrarakentamista

Uutinen 29.6.2023 klo 9.05
© Adobe Stock

Suomen ympäristökeskus, Väylävirasto ja Helsingin kaupunki tiedottavat:

Yhteistä infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä vuonna 2022 julkaistua InfraCO2-päästötietokantaa on pilotoitu useissa hankkeissa vuosien 2022–2023 aikana. Yhtenäinen toimintatapa infrarakentamisen hiilidioksidipäästöjen laskentaan on ollut jo pitkään tavoitteena alalla. Alkukesästä lausunnoilla ollut infrarakentamisen arviointimenetelmä nähdään merkittävänä askeleena kohti koko alan yhteistä tavoitetta infrarakentamisen hiilidioksidipäästöjen paremmasta hallinnasta. Kehitystyö infrarakentamisen ilmastovaikutusten arvioinnin osalta jatkuu edelleen.

Väyläviraston ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä valmistelema infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä pyrkii yhdenmukaistamaan infrarakentamisen ilmastovaikutusten arviointia. Tavoitteena on, että laadittu menetelmä palvelisi laajemmin myös kuntasektorin infrarakentamisen päästöjen laskentaa. Arviointimenetelmän laadinnassa on hyödynnetty CO2data.fi-päästötietokannan kehitystyötä sekä ympäristöministeriön vastaavaa talonrakentamisen arviointimenetelmäluonnosta.

"Infrahankkeista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan tarkastella jo varhaisessa vaiheessa suunnittelua ja hyödyntää syntyvää tietoa myös hankearviointivaiheessa, kun hankkeille lasketaan hyöty-kustannussuhteita. Näin infrarakentamisen päästöjä koskeva tieto voidaan ottaa huomioon hankkeiden toteutuksesta päätettäessä", kertoo ympäristöasiantuntija Karoliina Saarniaho Väylävirastosta.

Arviointimenetelmää kokeiltu käytännössä useissa hankkeissa

Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja päästötietokantaa on pilotoitu sekä Väyläviraston että Helsingin kaupungin hankkeissa vuosien 2022–2023 aikana. Hankkeissa menetelmien hyötyjä on jo huomattu käytännössä.

”Tampereen henkilöratapiha -hanke on halunnut olla edelläkävijänä infrahankkeiden päästöjen arvioinnissa ja siksi halusimme lähteä mukaan pilottiin. Päästölaskennan avulla voidaan osoittaa konkreettisesti, mikä on säästetyn rahan ja hiilijalanjäljen määrä esimerkiksi materiaalien osalta”, summaa hankkeesta vastaava osastonjohtaja Mauri Mäkiaho Väylävirastosta.

Samankaltaisia havaintoja päästölaskennan hyödyistä on tehty myös Helsingin kaupungin hankkeissa. Muun muassa Malminkentän esirakentamisen vähähiilisyyden kehittämiseen osallistuneen Rambollin geosuunnittelijan Saila Vicenten mukaan yhteinen arviointimenetelmä soveltuu myös kaupunkitason hankkeisiin.

”Yhtenäiset vähähiilisyyden arviointimenetelmät ja päästöarvotietokannat tekevät laskennoista vertailukelpoisia, kun hyödynnetyt lähteet ja oletukset ovat samoja laskijasta riippumatta. Tämä tuo myös läpinäkyvyyttä laskentaperusteisiin. Selkeät perustelut auttavat hankkeiden päätöksenteossa ja päästölaskenta olisikin tärkeä nähdä erityisesti infrarakentamista vähähiiliseen suuntaan ohjaavana työkaluna”, Vicente toteaa.

Päästölaskenta osaksi aiempia suunnitteluvaiheita ja kustannuslaskentaa

Tulevaisuuden tahtotila on, että infrahankkeen ilmastovaikutukset huomioidaan läpi koko prosessin: hankkeen valmistelusta rakennetun väylän kunnossapitoon. Työnsarkaa kuitenkin edelleen riittää.

"Laajasti väylä- ja kaupunkirakentamisen kenttää kattaneet pilotit ovat osoittaneet, että vertailukelpoinen ja avoimeen dataan perustuva päästölaskenta on jo mahdollista. Saadun sidosryhmäpalautteen mukaan olemme myös oikealla tiellä kohti ilmastovaikutusten huomiointia kaikessa infrarakentamisessa.", tiivistää ryhmäpäällikkö Janne Pesu Suomen ympäristökeskuksesta.

Seuraavaksi päästölaskenta otetaan osaksi infrahankkeiden kustannuslaskentaa kustannuslaskentapalvelu Ihkun kautta. Päästölaskenta Ihkussa perustuu hankkeiden panosmääriin, joille määritetään erilaiset päästökertoimet. Näin infrahankkeen aiheuttamat päästöt ovat laskettavissa samaan tapaan kuin sen kustannusarviokin, ja päästötietoa voidaan hyödyntää osana hankkeita koskevaa päätöksentekoa.

Syksyllä julkaistavan arviointimenetelmän ensimmäinen versio parantaa olennaisesti päästölaskelmien vertailukelpoisuutta ja laajentaa menetelmän kattavuutta aiempiin laskelmiin nähden. Jatkossa päästölaskenta on tarkoitus ulottaa myös varhaisiin suunnitteluvaiheisiin ja pilotoida menetelmää myös toteutushankkeissa.

"Haluamme jatkossakin tehdä tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi ja toivomme, että sekä avoimesti saatavilla oleva infrarakentamisen päästötietokanta että yhteinen laskentamenetelmä tukevat myös yleistä kehittämistyötä koko alalla", summaa Karoliina Saarniaho tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Lisätiedot

  • Infrarakentamisen päästölaskennan kehittäminen: Ympäristöasiantuntija Karoliina Saarniaho, Väylävirasto, puh. 029 534 3294, etunimi.sukunimi@vayla.fi
  • InfraCO2 päästötietokanta: Ryhmäpäällikkö Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1405, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Helsingin kaupungin hankkeet: Kehittämisasiantuntija Heidi Huvila, Helsingin kaupunki, p. 040 149 3570 etunimi.sukunimi@hel.fi

Kohderyhmä: