Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne heinäkuun lopussa 2018: Pinta- ja pohjavedet alhaalla, järvivedet lämpimiä

Tiedote 1.8.2018 klo 10.07
Espoon Kaitalampi
Espoon Kaitalampi © Kuva: Johanna Korhonen

Heinäkuun lämpimien säiden ja monin paikoin vähäisten sateiden vuoksi sekä pinta- että pohjavedet ovat laskeneet matalalle etenkin maan lounais- ja länsiosassa. Hellejakso nosti myös järvivesien lämpötilat harvinaisen korkeiksi, esimerkiksi Jaakon päivän ennätyksiä rikottiin noin puolella havaintopaikoista.

”On selvää, että paikoin lähes sateettoman hellekesän aiheuttama maankosteuden vajaus näkyy pohjaveden pinnoissa, mutta elokuun mahdollinen sadanta ratkaisee, kuinka alas pinnat vielä laskevat. Jos kuivuus jatkuu, voivat pohjaveden pinnankorkeudet paikoitellen laskea vuoden 2003 ennätyslukemia alemmaksi”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa.

Järvien vedenpinnat jatkavat laskuaan

Elokuussa järvien vedenpinnat jatkavat laskuaan. Sääennusteen mukaan lämpötilat laskevat loppuviikosta ja silloin ennustetaan myös runsaampia sateita. "Pääosa sateista imeytyy maaperään, joten ne eivät nosta järvien pintoja", kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Elokuun alussa rankimmat sateet nostavat paikallisesti virtaamia länsirannikon ja Lapin joissa. Pääosin virtaamat pysyvät kuitenkin tavallista alhaisempina. Ennusteen mukaan elokuun lopussa jokien pinnat ovat jo lähempänä ajankohdalle tyypillisiä arvoja.

Vesitilanne heinäkuussa 2018

Sadanta

Helteisen heinäkuun sateet olivat pääosin kuuroluonteisia ja paikalliset vaihtelut olivat suuria. Joillakin paikoin muutamien tuntien sateet vastasivat suuruudeltaan koko heinäkuun keskimääräistä sadantaa ja aiheuttivat myös paikallisia tulvia kaupunkialueilla. Toisaalta paikoin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla sademäärät jäivät heinäkuussa alle kolmasosaan tavanomaiseen sademäärään verrattuna ja olivat jopa alle 20 mm.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Järvien ja jokien vedenkorkeudet laskivat heinäkuussa koko maassa vähäisten sateiden ja helteiden aiheuttaman suuren haihdunnan myötä erityisesti maan lounais- ja länsiosassa. Rannikon pienissä jokivesistöissä vedet ovat alempana kuin aikoihin heinäkuussa, ja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla käytiin paikoin alempana kuin koskaan havaintohistoriassa. Paikalliset rankkasadekuurot nostivat vedenkorkeuksia ja virtaamia vain hetkellisesti. Myös järvien pinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskiarvoa alempana. Ainostaan Itä-Suomen järvialueella vedenkorkeudet eivät vielä poikkea merkittävästi keskiarvosta lumisen talven ja sateisen viime syksyn jäljiltä.

Päävesistöjen keskivirtaamat olivat heinäkuussa Vuoksea ja Kymijokea lukuun ottamatta selvästi tavanomaista pienempiä. Länsi- ja lounaisrannikon pienissä vesistöissä heinäkuun keskivirtaama jäi paikoin ennätyksellisen pieneksi.

Pohjaveden korkeus

Rannikoilla sekä maan etelä- ja keskiosissa pohjavedet ovat pienissä pohjavesimuodostumissa monin paikoin laskeneet 10–45 cm ajankohdan keskiarvoja alemmaksi. Keskisuurissa ja suurissa muodostumissa pinnat ovat lähellä keskimääräistä tai 5–10 cm keskiarvojen yläpuolella. Verrattuna viimeisimpään merkittävään kuivuusjaksoon, joka vaikutti yhdyskuntien vedenhankintaan vuosina 2002–2003, ovat pinnat vielä 5–25 cm korkeammalla. Maan pohjoisosissa pohjaveden korkeudet vaihtelevat: pienissä muodostumissa pinnat ovat paikoitellen 10–40 cm alle ja suurissa muodostumissa 5–10 cm yli keskiarvojen.

Pohjaveden pinnat jatkavat laskuaan luontaisessa vuodenaikaiskierrossa syys–lokakuun vaihteeseen asti, jolloin yleinen kasvukausi on jo loppunut. Hellekesän aiheuttama maankosteuden vajaus näkyy pohjaveden pinnoissa, mutta elokuun mahdollinen sadanta ratkaisee, kuinka alas pinnat vielä laskevat. Paikoitellen, etenkin maan lounaisosissa pinnat saattavat laskea vuoden 2003 ennätyslukemien alle, jos vähäsateinen kausi jatkuu.

Pintaveden lämpötila

Heinäkuun alussa järvivedet olivat yleisesti hieman ajankohdan keskimääräistä viileämpiä, mutta järvivesien lämpötilat kääntyivät hellejakson alettua nousuun koko maassa. Heinäkuun puolivälistä lähtien pintaveden lämpötilat olivat koko maassa useita asteita ajankohdan keskiarvoa ylempiä, ja suuressa osassa maata järvivedet olivat selvästi yli 20-asteisia. 25 asteen raja ylitettiin heinäkuussa yhdellätoista havaintopaikalla. Jaakon päivän vedenlämpöennätyksiä rikottiin noin puolella havaintojärvistä. Edellisen kerran järvivedet ovat olleet näin lämpimiä heinäkuussa 2014. Heinäkuun päättyessä pintaveden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 21–26 astetta, ja maan pohjoisosassa 16–23 astetta. Lukemat ovat 2–6 astetta tavanomaista korkeampia.

Pintavesien keskilämpötila oli heinäkuussa erityisesti Pohjois-Suomessa lähes ennätystasolla. Ennätys rikottiin kuitenkin vain Tornionjoen Kukkolankosken havaintoasemalla. Siellä pintaveden keskilämpötila oli heinäkuussa 21,1 astetta ja se on lähes 60-vuotisen havaintohistorian korkein heinäkuun keskilämpötila. Edellinen ennätys, 20,6 astetta, oli vuodelta 2003.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Jarkko J Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Panu Juntunen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 805, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: