Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne lokakuun lopussa 2018: Pohjavedet paikoitellen alhaalla Lounais- ja Keski-Suomessa

Tiedote 1.11.2018 klo 11.56
Lohjanjarvi lokakuu 2018
Lohjanjärvi 31.10.2018 © Kuva: Jarkko Koskela

Kuivan ja lämpimän kesän takia pohjavesi on edelleen alhaalla etenkin maan lounais- ja keskiosissa. Myös järvien pinnat ovat keskimääräistä alempana, mutta niiden lasku on pääosin pysähtynyt.

Pohjaveden pinnat ovat yhä suuressa osassa maata 10–30 cm alle ajankohdan keskiarvojen, vaikka ne ovat vielä nousussa syyssateiden vaikutuksesta. Rannikkoalueilla sekä maan lounais- ja keskiosissa pohjavedet ovat pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa 50–90 cm keskiarvoja alempana. Suurissa muodostumissa pohjaveden pinnat ovat sen sijaan yleisesti lähellä keskiarvoja ja alimmillaan 15–30 cm ajankohdan keskiarvoja alempana.

Ennusteiden mukaan etenkin maan keskiosissa pohjaveden pinnat voivat jäädä paljon keskimääräistä alemmaksi, jos talven tulo ei viivästy tavallista myöhemmäksi. Tämä johtuu siitä, että routa estää veden imeytymisen maaperään ja pohjavesi laskee yleensä talven aikana.

”Pohjavesivaraston täydentymisen kannalta olisi suotavaa, että pysyvä talvi tulisi myöhään etenkin maan keskiosiin. Esimerkiksi Multian, Saarijärven, Karstulan ja Keiteleen välisellä alueella pohjaveden pinnat ovat edelleen hyvin alhaalla pienissä pohjavesimuodostumissa, joista haja-asutusalueella yleisesti saadaan juomavesi rengaskaivoihin ja pienten vesiosuuskuntien kaivoihin”, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. ”Suomessa noin 90 % väestöstä on onneksi kuitenkin vedenjakelun piirissä.”

Järvien vedenpintojen lasku pääosin pysähtynyt

Pohjavesien lisäksi myös järvien pinnat ovat suuressa osassa maata, erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, matalammalla kuin tyypillisesti lokakuun lopussa. Syksyn sateet ovat kuitenkin pääosin pysäyttäneet vedenpintojen laskun pienissä järvissä. Suurista järvistä laskua jatkaa Päijänne, jonka pinta laskee kuun loppuun mennessä vielä noin 10 cm. Saimaan pinta laskee noin viisi senttimetriä. Kallaveden ja Pielisen pinnat ovat nousussa ja nousevat marraskuun aikana 10–15 cm.

Lappia ja Itä-Suomea lukuun ottamatta jokien virtaamat ovat tavanomaista pienempiä johtuen kuivasta kesästä. ”Vaasan seudulla sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on satanut siinä määrin, että maaperä on lähialueita kosteampaa. Näillä alueilla jokien virtaamat reagoivat nopeasti sateisiin”, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vedenhankinta kaivosta:  www.ymparisto.fi/kaivot
 

Pohjavesi:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 732, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Jarkko J Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: