Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vuosikatsaus

henkiloesittely_headerkuva_728x115px
 

Suomen ympäristökeskuksen kannalta vuosi 2017 oli toiminnallisesti onnistunut. Toimintamenorahoitukseen viime vuosina kohdistuneiden leikkausten kokonaisvaikutus on ollut merkittävä, mutta vuoden 2017 lopulla SYKEn talous oli edelleen tasapainossa. Perusrahoitus väheni edelleen selvästi, kun taas ulkopuolinen rahoitus kasvoi noin 10 %. Ulkopuolisen rahoituksen osuus toiminnan rahoituksesta nousi 54 %:iin. EU-rahoitus kasvoi yli 50 % vuoteen 2016 verrattuna ja maksullisen toiminnan tuotot lisääntyivät lievästi. SYKE on pystynyt vastaamaan perusrahoituksen vähenemiseen hankkimalla lisää ulkoista T&K-rahoitusta, ja sen talous on pysynyt vakaana, mutta samalla taloudelliset riskit ovat kasvaneet.

Tutkimustulokset ja ympäristötieto paremmin esille

SYKEssä on panostettu siihen, että tutkimusten tulokset tavoittavat päätöksentekijät entistä paremmin ja tutkimus on vaikuttavaa. Tiedotusvälineille suunnatun Mediabarometri-kyselyn tulosten mukaan SYKEä arvostetaan erityisesti viestinnän asiantuntevuuden, luotettavuuden ja ajankohtaisuuden osalta. Kyselyssä oli mukana viisitoista julkishallinnon organisaatiota. SYKEn viestintä arvioitiin toimivuudeltaan parhaaksi ja SYKEn maine hyväksi.

Tieteellisten julkaisujen määrä pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleja julkaistiin 0,91 T&K-henkilötyövuotta kohden. Kokonaisuudessaan julkaisujen määrä henkilötyövuotta kohden oli 1,03.

SYKE osallistui vuoden mittaan ajankohtaiseen keskusteluun useilla Policy Brief -julkaisuilla. Niiden aiheina olivat mustan hiilen vaikutukset ilmastoon, kemikaalien hallinnan merkitys materiaalikierrossa, mikromuovien aiheuttamat ympäristöriskit, kaupunkiluonnon terveysvaikutukset ja kestävien liikkumisratkaisujen merkitys. Nämä kannanotot saivat hyvän vastaanoton. Esimerkiksi mustaa hiiltä käsittelevää kannanottoa on hyödynnetty poikkeuksellisen laajasti tausta-aineistona Suomessa ja kansainvälisten korkean tason tapaamisten yhteydessä.

Ympäristötiedon keräämisen, jalostamisen ja jakelun uudistaminen jatkui. Valtiovarainministeriön rahoittaman Envibase-hankkeen tavoite on, että erilaisten viranomaisrekisterien, tutkimusaineistojen, kaukokartoitusaineistojen ja kansalaishavaintojen ympäristö- ja luonnonvaratiedot olisivat mahdollisimman helposti ja joustavasti saatavilla ja koko yhteiskunnan hyödynnettävissä. Työhön osallistuvat myös Ilmatieteen laitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Hanke toteutetaan vuosina 2015–18, ja sen tulokset saatiin pääosin valmiiksi vuonna 2017. Muita keskeisiä ympäristötietohankkeita ovat Monitor2020 ja merentutkimuksen kansallinen infrastruktuuri (FINMARI), jota SYKE koordinoi. Monitor2020-ohjelmaan liittyvä koulujen luonnontieteen opetusta uudistava hanke on herättänyt kiinnostusta kouluissa ja opetushallinnossa. Yhteistyö koulujen kanssa laajeni merkittävästi, kun Ihan pihalla -kouluhanke sai opetushallituksen kärkihankerahoituksen. Suomen Akatemia arvioi kaikki kansallisella tutkimusinfrastruktuuritiekartalla olevat hankkeet vuonna 2017, ja arvioinnin tulokset julkaistaan alkuvuonna 2018. Ennakkotietojen mukaan FINMARI-hanketta koskevat arviot ovat myönteisiä.

Avomerialueiden öljyvahinkojen torjunnan johtovastuu siirretään ympäristöministeriön ja sisäasianministeriön linjausten mukaisesti SYKEstä Rajavartiolaitokselle. Siirron valmistelu aloitettiin vuonna 2017. Muiden viranomaistehtävien siirtoa perustettavaan valtion lupa- ja valvontavirastoon (Luova) valmisteltiin ympäristöministeriön johdolla.

Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden näkymät

SYKEn tulevaisuuden näkymät ovat perustehtävän kannalta tarkastellen myönteiset. Kestävän kehityksen tavoitteiden kansallinen ja maailmanlaajuinen toimeenpano edellyttää tietoa, jota SYKE sekä muut vastaavanlaiset tutkimus- ja asiantuntijalaitokset tuottavat. SYKEn osaamista tarvitaan vähähiiliseen kiertotalouteen perustuvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittamisessa, luonnon tarjoamien palvelujen kestävässä hyödyntämisessä niin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kuin elinkeinotoiminnassa, viisaan sääntelyn edistämisessä, uusien toimintamallien ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä sekä kokeiluiden tavoitteellisessa hyödyntämisessä ja muissa yhteiskunnan kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. SYKEn laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa osaamisen ja voimavarojen joustavan hyödyntämisen.

Aluehallinnon uudistukset tulevat vaikuttamaan SYKEn toimintaan. Maakuntahallinto tulee olemaan SYKEn kannalta merkittävä yhteistyötaho mm. ympäristön tilaa koskevan tiedon tuottajana ja useiden palveluiden käyttäjänä. Myös uuden valtakunnallisen lupa- ja valvontaviraston monet tehtävät liittyvät läheisesti SYKEn toimintaan. SYKEn edellytyksiin toimia erityisesti maakuntahallinnon tukena tulevat vaikuttamaan erityisesti ratkaisut, jotka koskevat SYKEn roolia ja sen tarjoamien palvelujen rahoitusta.

Valtion talousarvion kautta suoraan SYKElle tulevan toimintamenorahoituksen määrä on vähentynyt useiden vuosien ajan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrä ja kohdistuminen muuttuvat lähivuosina etenkin EU-tasolla, mm. Ison-Britannian eron sekä unionin budjettia ja tutkimuspolitiikkaa koskevien linjausten takia.

Vuonna 2018 SYKEn taloudellinen tilanne kiristyy huomattavasti paitsi perusrahoituksen leikkausten, myös pääkaupunkiseudun toimintojen keskittämisen takia. Vuosina 2017–19 toteutuvaa muutto Viikkiin aiheuttaa merkittäviä kertaluonteisia kustannuksia, vaikka pidemmällä aikavälillä muutosta koituukin säästöjä. Talouden kiristymiseen pyritään vastaamaan mm. varmistamalla hankkeiden kannattavuus jo hankevalmistelun aikana ja parantamalla projektien talouden hallintaa. Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä on tarpeen määrittää selkeästi, mitkä kansalliset erityistehtävät säilyvät SYKEllä, ja varmistaa kyseisten tehtävien erillisrahoitus.

SYKE panostaa edelleen tiedon ja ratkaisujen välittämiseen entistäkin paremmin julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöiden käyttöön. Laaja ja avoin yhteistyö yhtäältä tutkimuslaitosten, yliopistojen, yhteisöjen ja yritysten sekä toisaalta julkisen hallinnon kanssa edistää tämän päämäärän saavuttamista. SYKE päivitti organisaatiotaan ja toimintakäytäntöjään vuonna 2017. Toiminta on koottu seitsemään keskukseen (vesi, meri, biodiversiteetti, kulutus ja tuotanto, ympäristöpolitiikka, laboratoriot ja tietokeskus) ja strategisiin ohjelmiin. SYKE perusti kolme uutta strategista ohjelmaa jo pitempään toimineen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman rinnalle. Ne ovat kestävän kaupungistumisen, kestävän kiertotalouden ja uudistuvan ympäristötiedon strategiset ohjelmat. Strategisten ohjelmien sekä sisäistä yhteistyötä ja riskienhallintaa edistävien käytäntöjen tavoitteena on varmistaa, että SYKE pystyy uusiutumaan riittävän nopeasti ja tuottamaan jatkossakin ratkaisuja, jotka vauhdittavat kestävää kehitystä.

 

 

Julkaistu 15.3.2018 klo 17.21, päivitetty 15.3.2018 klo 17.25