Tausta
Valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa vuodelta 2009 tuodaan esille ilmastopolitiikan valtavirtaistaminen keskeisenä tekijänä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymisessä. Politiikkakoherenssi liittyy valtavirtaistamiseen siten, että yhtenä valtavirtaistamisen tavoitteena on välttää tarpeettomia politiikkaristiriitoja ja vahvistaa eri toimien synergioita. Politiikkaristiriitojen välttämiseksi ja synergioiden luomiseksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten käytännön politiikkatoimet (politiikkainstrumentit, organisaatiot, käytännöt) eri sektoreilla ja sektorirajat ylittävästi vaikuttavat mahdollisuuksiin rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutua ilmastonmuutokseen.
Politiikkakoherenssi tarkoittaa, että eri politiikkatoimet antavat yhteiskunnallisille toimijoille johdonmukaisia viestejä toivotusta kehityksestä. Käytännössä koherenssi tarkoittaa toisiaan tukevien politiikkatoimien järjestelmällistä edistämistä hallinnonalat ja organisaatiorajat ylittävästi. Tämä voi johtaa prosessiin, jossa tavoitteet ja keinot määritellään uudelleen synergioiden luomiseksi, lisäten yksittäisten toimien vaikuttavuutta. Koska yhteiskunnassa asetetaan samanaikaisesti monenlaisia politiikkatavoitteita, täydellistä koherenssia jokaisen tavoitteen kannalta on mahdotonta saavuttaa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa ilmeisiä ristiriitoja politiikka-alueiden välillä. Ilmastopolitiikan alueella erityisen tärkeää on tunnistaa ne politiikkatoimet, joiden seurauksena kasvihuonekaasupäästöjä ei rajoiteta tai tarkoituksenmukaista sopeutumista ilmastonmuutokseen ei tapahdu.
Tavoitteet
Hankkeessa pyritään selvittämään valittujen tapausten (metsäbioenergia, elintarvikeketjut) avulla, miten ilmastopolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan väliset ristiriidat tai synergiaedut syntyvät ja ilmenevät. Tämä edellyttää eri politiikkatoimien arviointia ilmastotavoitteiden kannalta sekä ongelmallisten kannustimien tunnistamista ja näiden merkityksen arviointia. Hankkeen tavoitteina on:
- tunnistaa metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin liittyvillä hallinnonaloilla ja ne ylittävästi millaisia ristiriitoja ja synergiaetuja on ilmastopolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan toimien välillä
- tarkastella koherenssiproblematiikkaa eri hallinnonalojen konkreettisissa politiikkatoimissa ja käytännöissä tarkasteltavilla politiikka-alueilla sekä lisäksi mm. vero-, energia- ja ympäristö- ja innovaatiopolitiikassa, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin saavuttaa metsäbioenergiaan sekä elintarvikeketjuun liittyviä ilmastotavoitteita
- tuottaa tietoa siitä, miten politiikan koherenssia voidaan lisätä ilmastopolitiikan näkökulmasta
- selvittää, mitä sivuvaikutuksia ilmastopoliittiseen koherenssiin voi liittyä, sekä
- tuottaa yhteenveto siitä, millaisilla eri menetelmillä politiikkakoherenssia voidaan arvioida.
Hankkeen osatehtävät
Osatehtävä 1: metsäbioenergiaan vaikuttavien politiikkatoimien koherenssi ilmastotavoitteiden kannalta
Osatehtävä 2: elintarvikeketjuihin vaikuttavien politiikkatoimien koherenssi ilmastonäkökulmasta
Osatehtävä 3: työpajat tietoa käyttäville toimijoille ja synteesi
Julkaisut
Kivimaa, P., Huttunen, S., Hildén, M., Laturi, J., Lehtonen, H., Pohjola, J., Uusivuori J. ja Virtanen, Y. (2012) Ilmastopolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan koherenssi: Ristiriidat ja synergiat metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin vaikuttavissa politiikkatoimissa. Suomen ympäristö 34/2012, Ympäristönsuojelu, 57 s. Suomen ympäristökeskus (SYKE). URN:ISBN 978-952-11 4090-7, ISBN 978-952-11 4090-7 (PDF). Julkaisu on saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna.
Hildén, M., Huttunen, S. ja Pohjola, J. 2013. Politiikka-alueiden yhteensopivuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Ympäristö ja Terveys 3/2012, s.18-21.
Työpajat
Pellonraivaus ja ilmastonmuutos, 3.10.2011. Työpajatiivistelmä
Metsäbioenergia, metsiin ja puun käyttöön kohdistuva politiikka sekä
koherenssi ilmastonäkökulmasta 7.12.2011. Työpajatiivistelmä
Tutkimusryhmä
Suomen ympäristökeskus:
Kivimaa Paula
Mikael Hildén
Huttunen Suvi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus:
Lehtonen Heikki
Kurppa Sirpa
Virtanen Yrjö
Metsäntutkimuslaitos:
Uusivuori Jussi
Pohjola Johanna
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Paula Kivimaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi.