Maastotyöt Kuusamossa vuonna 2019
Elokuussa 2019 toteutettiin kolmepäiväinen maastotyörupeama Kuusamon Vuotunki-järvellä. Paikallisen yrittäjän NetVeken rakentamalla raivausnuotalla järvestä poistettiin noin 9 tonnia vesiruttoa. Nuotta levitettiin vesiruttokasvuston ympärille ja ennen nuotanvetoa pohjassa tiukasti kiinni ollut kasvusto niitettiin vesikasvien niittokoneella. Raivausnuottaus oli onnistunut, mutta vesiruttomassan maalle nostaminen vaati paljon käsin tehtävää työtä apuna olleesta metsäkoneen kahmariin rakennetusta erikoiskourasta huolimatta. Vesiruton raivausnuottaus kuvattiin dronella, ja talkootyötä pystyi seuraamaan livestreamin kautta hanketoimijoiden Facebookin ja Twitterin välityksellä.
Raivausnuottausta Vuotunkijärvellä elokuussa 2019. © Joonas Kahiluoto
Vesiruton korjuuta Vuotungissa. © Joonas Kahiluoto
Raivausnuotalla rantaan tuodun vesiruttomassan kuormaus onnistui hyvin metsätraktorin kuormaimeen rakennetulla leveällä kahmarilla. Vuonna 2019 peltokokeissa käytetty konekalusto oli selvästi tehokkaampaa kuin vedessä käytetty kalusto, minkä takia peltokalusto joutui tarpeettomasti odottelemaan.
© Timo Lötjönen
© Timo Lötjönen
Maastotyöt 2020
Elokuussa 2020 Vuotungissa toteutettiin toisen kerran vesiruton raivausnuottaus. Kolmepäiväisen urakan aikana järvestä saatiin poistettua noin 14 tonnia vesiruttoa. Raivausnuotan käytössä testattiin erilaisia vetotekniikoita ja myös nuotanvetoa ilman niittoa. Vuotungissa vesirutto on kuitenkin juurtunut tiukasti pohjaan, joten niittäminen raivausnuotan sisäpuolelta oli välttämätöntä biomassan poistamiseksi. Vesiruton niittoa ei kuitenkaan yleisesti suositella, koska kasvi voi levitä pienistäkin kasvinpalasista.
Raivausnuotta ja rantaan kasattua vesiruttoa Vuotungissa. © Ritva Nilivaara, SYKE
Raivaunuottausta kuvattiin myös tänä kesänä dronella. Ilmakuvista nähdään hyvin, kuinka laajalle vesirutto on levinnyt Vuotungissa. Edellisen kesän raivausnuottauksen jäljet näkyivät ilmakuvista selkeästi eikä kasvusto ollut yhden kasvukauden aikana palautunut edellisenä kesänä niitetyille alueille. Dronella kuvatut videot ovat nähtävillä SYKEn videosivulla.
Ilmakuvaa vesiruttokasvustosta ja raivausnuottauksen vaikutuksista Vuotungissa. © Joonas Kahiluoto/Ritva Nilivaara, SYKE
Syksyn 2020 kokeita varten paikalliset aktiivit rakensivat traktorin perään kytkettävän haravan, jolla vesiruttomassan vetäminen rantaan nuottauksen jäljiltä tehostui huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Haravoinnin jälkeen kuormaus perävaunuihin tehtiin edelleen metsäkoneen kahmarilla. Koneharavan käyttö soveltuu vain kovapohjaisille rannoille, koska traktorilla on ajettava edestakaisin rantavedessä.
Traktorin perään kytkettävä harava. © Timo Lötjönen, Luke
Lisätietoja
Ritva Nilivaara, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@syke.fi