Tausta
Ilmastonmuutos voi muuttaa pohjoisiin virtavesiin päätyvien ravinteiden määrää ja ajoitusta esimerkiksi sadannassa, lämpötilassa ja paikallisessa maankäytössä tapahtuvien muutosten myötä. Lisäksi jäämereen laskevien jokien ravinnepitoisuuksiin saattaa vaikuttaa vierasperäinen, ilmeisesti ilmastonmuutoksesta hyötyvä kyttyrälohi. Kyttyrälohi on alun perin pohjoiselta Tyyneltämereltä kotoisin oleva lohilaji, jota Venäjä istutti aktiivisesti Kuolan niemimaalle 1950 luvulta 2000 luvulle. Näistä istutuksista peräisin olevaa, merellä kasvavaa ja joissa kutevaa kyttyrälohta on tavattu silloin tällöin myös Euroopan puoleisista pohjoisista joista useiden vuosikymmenten ajan, mutta viimevuosina sen yksilömäärät ovat nousseet räjähdysmäisesti. Tällä hetkellä kyttyrälohia nousee esimerkiksi Tenoon huomattavasti enemmän kuin alkuperäistä Atlantin lohta. Kyttyrälohen pohjoiseurooppalaiselle luonnolle uudenlaisessa elinkierrossa kaikki massoittain jokiin kudulle nousevat yksilöt kuolevat pian kudun jälkeen. Kututapahtumassa ja myöhemmin uomaan ja rannoille kertyneistä raadoista vapautuvat ravinteet tuovat pohjoiseen, lähtökohtaisesti varsin vähäravinteiseen ja heikkotuottoiseen luontoon uusia lisäresursseja, millä voi olla merkittäviä ja moninaisia ekologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näihin lisäresursseihin liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien ristiriita on tämän monitieteellisen hankkeen keskiössä.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on selvittää:
- llmastonmuutokseen linkittyvien, erityisesti kyttyrälohesta johtuvien, ravinnelisäysten esiintyvyyttä.
- Ravinnelisäysten aikaansaamia muutoksia alkuperäisessä eliöstössä ja ekosysteemitoiminnoissa.
- Mahdollisten eliöyhteisöissä ja ekologisissa toiminnoissa tapahtuvien muutosten heijastumista ravintoverkon tasolta toiselle, yli ekosysteemirajojen ja lopulta luonnosta ympäröivään yhteiskuntaan.
Tutkimus perustuu maastoaineistoihin, kokeelliseen tutkimukseen, kirjallisuuteen pohjautuvaan meta-analyysiin ja haastatteluihin. Se toteutetaan pääsääntöisesti Suomen ja Norjan arktisella alueella.
© Aino Erkinaro
Julkaisut ja muut materiaalit
Tutkimushankkeesta odotetaan valmistuvan vähintään kuusi vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joiden pohjalta rakentuu kaksi väitöskirjaa.
Hanke mediassa, esimerkiksi:
Lisätietoja
Kaisa-Leena Huttunen, erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus, Luontoratkaisut, Sisävesien luonto
puh. 050 591 1985, etunimi.sukunimi@syke.fi
Muut yhteystiedot
Aino Erkinaro, väitöskirjatutkija
Oulun yliopisto, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö
etunimi.sukunimi@oulu.fi
Aino Juutinen, väitöskirjatutkija
Suomen ympäristökeskus, Luontoratkaisut, Sisävesien luonto
etunimi.sukunimi@syke.fi