Tavoitteet
Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä -hankkeella (REPower-CEST) on kolme keskeistä tavoitetta:
1. Luoda kokonaisvaltainen näkemys fossiilisia polttoaineita korvaavan ja vihreää siirtymää edistävän puhtaan energian murroksen ratkaisukeinoista, vaikutuksista, toteuttamisen haasteista ja mahdollisuuksista.
2. Tuottaa tietoa, työkaluja ja palvelukonsepteja, joita tarvitaan puhtaan energian siirtymän ympäristöllisten, taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden ja riskien analysointiin, hallinnointiin ja ratkomiseen.
3. Kehittää olennainen tietoperusta ja tiekartta puhtaan energian kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä.
Hankkeessa tuotetaan aineistoja, malleja ja työkaluja päätöksenteon tueksi. Päätavoitteena on kehittää tiekartta puhtaan energian kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä.
Työpaketit (TP)
TP1: Nykyisen ja tulevaisuuden energiajärjestelmän analysointi ja mallinnus
Työpaketissa 1 tarkastellaan Suomen energiajärjestelmää eli puhtaan energian tuotantoa, siirtoa, varastointia ja kulutusta, energiatehokkuutta ja energiankäytön kulutusjoustoa huomioimalla Suomi osana Euroopan unionia. Työpaketin tavoitteena on parantaa ymmärrystä keskeisten energiajärjestelmään liittyvien tekijöiden merkityksestä siirryttäessä puhtaaseen energiajärjestelmään sekä esittää ratkaisuja havaittuihin haasteisiin. Arvioita laaditaan valikoitujen tapaustarkastelujen ja skenaariomallinnuksen avulla. Työpaketin vetäjänä toimii erikoistutkija Tomi J. Lindroos (VTT Oy).
TP2: Puhtaan energiasiirtymän elinkaariset resurssitarpeet ja ilmasto- ja ympäristövaikutukset
Työpaketissa 2 koostetaan ja tuotetaan tietoa ja menetelmiä puhtaan energiajärjestelmän siirtymään liittyvien teknologioiden elinkaaristen ilmasto-, luonto- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Työpaketin tavoitteena on tunnistaa,
- mitkä ympäristövaikutukset ovat puhtaan energiajärjestelmän teknologioiden kannalta oleellisimpia,
- mitkä tekijät niihin vaikuttavat,
- miten ympäristövaikutukset voidaan arvioida ja
- millä keinoin haitallisia vaikutuksia voidaan hallita ja minimoida.
Työpaketissa hyödynnetään erilaisia systeemi- ja prosessitason arviointi- ja simulointimenetelmiä sekä paikkatietoaineistoja. Keskeisiä fokuksia ovat muun muassa uusien energiantuotanto ja -varastointiteknologioiden kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen määrittäminen sekä maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset. Tuotettavan tiedon muoto- ja laatuvaatimuksissa huomioidaan erilaisia lainsäädännöstä ja standardeista esiin nousevia tarpeita ja vaatimuksia. Työpaketin vetäjänä toimii johtava tutkija Laura Sokka (Syke).
TP3: Puhtaan energiasiirtymän kriittiset raaka-aineet ja niitä koskevan säädöksen mukainen raportointi
Työpaketin 3 tavoitteena on lisätä tietoa energiasiirtymän kannalta kriittisten raaka-aineiden arvoketjuista ja saatavuudesta Suomessa ja EU-alueella. Työpaketissa tutkitaan kriittisten raaka-aineiden saatavuuden lisäämistä erilaisista lähteistä sisältäen muun muassa kallioperätiedon kerryttämistä ja kaivannaisjätealueiden raaka-ainetutkimuksia. Työ tulee edistämään EU:n kriittisten raaka-aineiden lakialoitteen (CRMA) kansallisten velvoitteiden toteutumista, ja siinä huomioidaan vastuullinen tuotanto sekä tarkastellaan kaivostoiminnan alueellisia vaikutuksia. Työpaketissa myös parannetaan kaivannaisjätteisiin liittyvää tiedonhallintaa tietokanta- ja IT-ratkaisujen avulla. Työpaketin vetäjänä toimii erikoistutkija Mari Kivinen (GTK).
TP4: Puhtaan energiasiirtymän talous- ja työllisyysvaikutukset
Työpaketin 4 tavoitteena on parantaa ymmärrystä puhtaan energiasiirtymän talous- ja työllisyysvaikutuksista ja niiden hallinnasta. Työpaketissa kehitetään alueellisten investointien talous- ja työllisyysvaikutusten (tuotanto, arvonlisä, työllisyys, verokertymät) arviointimalli. Sen avulla arvioidaan kansallisesti ja maakunnittain energiainvestointien suorat ja epäsuorat talous- ja työllisyysvaikutukset kokonaisuudessaan, teknologioittain ja uuden teollisen toiminnan osalta. Lisäksi työpaketissa tunnistetaan työvoimatarpeet puhtaan energian siirtymässä, taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat tahot sekä laaditaan suunnitelma taloudellisista ohjauskeinoista heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi. Lisäksi arvioidaan puhtaan siirtymän ulkoiskustannuksia laskennallisesti ja laadullisesti. Vetäjänä toimii erikoistutkija Santtu Karhinen (Syke).
TP5: Energiaturvallisuuden ja oikeudenmukaisen siirtymän politiikka-analyysit
Työpaketissa 5 tarkastellaan energiasiirtymän mahdollisia vaikutuksia energiaturvallisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Työpaketin tavoitteena on luoda kuva energiasiirtymän laajemmasta toimintaympäristöstä turvallisuus- ja oikeudenmukaisuusnäkökulmista sekä tuottaa arvioita energiasiirtymään liittyvän julkisen ohjauksen vaikutuksista turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Työpaketti tuottaa ajantasaisen näkemyksen siitä, mitä elementtejä uudenlaisen puhtaan energiajärjestelmän energiaturvallisuus käsittää sekä mitä oikeudenmukaisuusulottuvuuksia eri teknologisiin ratkaisuihin sisältyy. Työpaketti käyttää menetelminä dokumentti- ja haastatteluanalyysejä, meta-analyysiä aiemmista tutkimuksista sekä toimintatutkimusta. Työpaketin vetäjänä toimii tutkimusprofessori Paula Kivimaa (Syke).
TP6: Puhtaan energiasiirtymän tiekartta 2035
Työpaketin 6 tavoitteena on laatia puhtaan energian siirtymän strateginen tiekartta jatkuvaluonteisen asiantuntijaprosessin avulla, jossa tiekartoitukseen osallistetaan sidosryhmiä järjestämällä työpajoja ja haastatteluja. Tiekarttaprosessin avulla luodaan visio ja strateginen kokonaiskuva puhtaan energiasiirtymän toteuttamismahdollisuuksista, jotka täyttävät ilmasto- ja ympäristökestävyys-, oikeudenmukaisuus- ja turvallisuusvaatimukset. Työpakettien 1-5 tuloksia hyödynnetään tausta-aineistona tiekarttaprosessissa ja työn tuloksena laaditaan synteesi kestävyysnäkökulmista, indikaattoreista, lähestymistavoista ja keskeisistä tietotarpeista puhtaan energian siirtymän toteuttamiseksi. Työpaketin vetäjänä toimii johtava tutkija, kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio (Syke).
TP7: Hallinnointi, raportointi ja viestintä
Konsortion hallinnointi, työpakettien välisen yhteistyön koordinointi, raportointi, viestintä, tilaisuuksien järjestäminen ja laadittavien tietoaineistojen toteuttaminen tehdään työpaketissa 7. Työpaketin vetäjänä toimii johtava tutkija, kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio (Syke).
Lisätietoja
Koko hankekonsortio, Syken osahanke
- Kehittämispäällikkö, johtava tutkija Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 803, sampo.soimakallio@syke.fi
GTK:n osahanke
- Erikoistutkija Mari Kivinen, Geologian tutkimuskeskus, +358 295 032 414, mari.kivinen@gtk.fi
VTT Oy:n osahanke
- Tiimipäällikkö Tiina Koljonen, Valtion teknillinen tutkimuskeskus. +358 20 722 5806, tiina.koljonen@vtt.fi