Lisämateriaalia ja tietolähteitä

Lisämateriaalia ja tietolähteitä luontoselvitysten laadintaan ja luontovaikutusten arviointiin

Tälle sivulle on koottu luontoselvitysoppaan lukuun 13 ”Lisämateriaalia ja tietolähteitä” liittyviä paikkatietoaineistoja, tietojärjestelmiä sekä erilaisia oppaita, ohjeita ja muuta kirjallisuutta. Ohjeet ja oppaat luontoselvityksiin ja luontovaikutusten arviointiin on ryhmitelty teemoittain. Esimerkit paikkatietoaineistoista ja muista tietojärjestelmistä annetaan niiden ylläpitäjätahon mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Paikkatietoaineistoja ja tietojärjestelmiä

BirdLife Suomi ry edistää lintujen suojelua, tekee tutkimusta ja seurantaa sekä tuottaa näiden pohjalta tietoa ja avoimia aineistoja.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuottamia aineistoja ovat muun muassa kallioperäkartat sekä maaperän ja merenpohjan maalajit.

  • Hakku-palvelusta (gtk.fi) löytyvät esimerkiksi kallioperäkartta (1:10 000 000 – 1:100 000), maaperäkartta (1:1 000 000 – 1:20 000) ja kartta happamista sulfaattimaista
  • Turvevarojen tilinpito -karttapalvelussa (gtk.fi) on tarkasteltavissa turvevarojen kokonaiskartoitukseen liittyvä aineisto, joka sisältää suokohtaisesti tiedot muun muassa turvevaroista, turpeen laadusta ja määrästä sekä suon luonnontilaisuudesta

Helsinki Commission (HELCOM)

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus tuottaa erilaisia aineistoja eliölajien levinneisyydestä ja runsaudesta sekä hallinnoi Suomen Lajitietokeskusta.

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa muun muassa seuranta- ja tutkimustietoa riista- ja kalakannoista sekä metsävaroista ja metsätuhoista.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Maakuntien liitot ja ympäristöministeriö

Maanmittauslaitos (MML) ylläpitää Maastotietokantaa, joka on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto. Se sisältää myös ilmakuvat, laserkeilausaineistot, korkeusmallit ja nimistön.

Metsähallituksen (MH) Luontopalvelut ylläpitää useita ympäristöhallinnon yhteiskäyttöisiä paikkatietojärjestelmiä. Ne eivät ole avoimia, mutta niissä tuotetut tiedot ovat usein saatavilla muista järjestelmistä. Esimerkiksi SATJ:ssa tuotetut tiedot ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelussa ja LajiGIS-aineiston ja muun MH:n lajitiedon jakelukanavana toimii Lajitietokeskuksen Laji.fi-portaali.

Suomen metsäkeskus kerää metsiä sekä niiden hoitoa ja käyttöä kuvaavaa metsävaratietoa yksityisten henkilöiden tai tahojen omistamista metsistä.

Suomen Suunnistusliitto

Suomen ympäristökeskus (Syke) tuottaa ja ylläpitää yhdessä muiden organisaatioiden kanssa useita erilaisia tietoaineistoja, jotka liittyvät esimerkiksi lajien, luontotyyppien ja pintavesien tilaan. Syken Avoimen tiedon palvelu sisältää muun muassa erilaisia paikkatietoaineistoja, karttapalveluja ja rajapintoja, joista tässä vain muutamia esimerkkejä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Väylävirasto

Lajien määritys- ja inventointioppaita sekä levinneisyyskartastoja

Ahola, M. & Silvonen, K. 2005. Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat. Osa 1. KuvaSeppälä yhtiöt Oy, Vaasa. 657 s.

Ahola, M. & Silvonen, K. 2008. Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat. Osa 2. Viestipaino Oy, Tampere. 672 s.

Ahola, M. & Silvonen, K. 2011. Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat. Osa 3. Viestipaino Oy, Tampere. 600 s.

Albrecht, A. C. 2015. Identification guide to Nordic aphids associated with mosses, horsetails and ferns (Bryophyta, Equisetophyta, Polypodiophyta) (Insecta, Hemiptera, Aphidoidea). European Journal of Taxonomy 145: 1–55. (pdf)

Albrecht, A. C. 2017. Illustrated identification guide to the Nordic aphids feeding on Conifers (Pinophyta) (Insecta, Hemiptera, Sternorhyncha, Aphidomorpha). European Journal of Taxonomy 338: 1–160. (pdf)

Bonsdorff, T. von, Kytövuori, I., Vauras, J., Huhtinen, S., Halme, P., Rämä, T., Kosonen, L. & Jakobsson, S. 2014. Sienet ja metsien luontoarvot. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsinki. Norrlinia 27: 1–272.

Haarto, A. & Kerppola, S. 2007. Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja. Otava, Keuruu. 647 s.

Heliövaara, K., Mannerkoski, I. & Siitonen, J. 2004. Suomen sarvijäärät. Tremex Oy, Helsinki. 374 s.

Heliövaara, K., Mannerkoski, I., Muona, J., Siitonen, J. & Silfverberg, H. 2021. Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset. 2.painos. Metsäkustannus, Helsinki. 343 s.

Heliövaara, K., Mannerkoski, I. Peltonen, M. & Siitonen, J. 1998. Suomen kaarnakuoriaiset (Coleoptera: Scolytidae). Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen laitoksen julkaisuja 25. 91 s.

Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998. Retkeilykasvio. 4. uudistettu painos. Helsinki, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. 656 s.

Härkönen, M. & Sivonen, E. 2011. Limasienet. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsinki. Norrlinia 22: 1–223.

Jokinen, M. 2012. Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, 1842. Esiselvitys. Suomen ympäristökeskus. 57 s. (pdf) 

Juutinen, R. & Syrjänen, K. 2015. Näytteenotto on tarpeellista sammalkartoituksissa. Lenninsiipi maaliskuu 2015: 17–18.

Karjalainen, S. 2010. Suomen sudenkorennot. Uud. laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. 239 s.

Karjalainen, S. 2009. Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. 207 s.

Karttunen, K. 2020. Suomen vesisammalien luettelo. 7 s. (pdf)

Koivunen, A., Malinen, P., Ormio, H., Terhivuo, J. & Valovirta, I. 2014. Suomen kotilot ja etanat. Opas maanilviäisten maailmaan. Hyönteistarvike Tibiale Oy, Helsinki. 376 s.

Kotiranta, H., Saarenoksa, R. & Kytövuori, I. 2009. Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsinki. Norrlinia 19: 1–223.

Lappalainen, M. & Sirkiä, P. 2009. Suomalainen sammakkokirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Tallinna. 96 s.

Leppänen, J. J. 2019. Establishing minimum counts for semiquantitative bank‐to‐bank river transect mussel studies in species‐poor rivers. River Research and Applications 35(2): 197–202. (pdf)

Mannfeld, M. 2015. Development and assessment of sampling techniques for freshwater mussel populations (Unionoida) in streams. MSc thesis. Technische Universität München, Wissenschaftszentrum Weihenstephan für Ernährung, Landnutzung und Umwelt. 58 pp. (ResearchGate)

Niemelä, T. 2016. Suomen käävät. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsinki. Norrlinia 31: 1–432.

Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.). 2017. Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 1/2017. 278 s. (Valto)

Parkkinen, S., Paukkunen, J. & Teräs, I. 2018. Suomen kimalaiset. Docendo, Jyväskylä. 176 s.

Pihlaja, K. & Ulvinen, T. 2023. Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa 10. Suomen ympäristökeskus. 19.6.2023.

Pohjoismäki, J., Haarto, A. & Kakko, I. 2023. Suomen petokärpäset sukulaisineen. Opaskirja lajien määrittämiseen, biologiaan ja uhanalaisuuteen. Hyönteistarvike Tibiale Oy, Helsinki. 295 s.

Rintala, T. & Rinne, V. 2010. Suomen luteet. Hyönteistarvike Tibiale Oy, Helsinki. 352 s.

Rintala, T., Kumpulainen, T. & Ahlroth, P. 2014. Suomen verkkosiipiset. Suomen ja Euroopan ensimmäinen kuvitettu määritysopas verkkosiipisistä. Hyönteistarvike Tibiale Oy, Helsinki. 184 s.

Roslin, T. & Heliövaara, K. 2009. Suomen lantakuoriaiset: opas santiaisista lantiaisiin. 2. tarkistettu painos. Gaudeamus, Helsinki. 244 s.

Saari, S. E. 2007. Meriuposkuoriaisen, Macroplea pubipennis (Coleoptera: Chrysomelidae), levinneisyys ja elinympäristövaatimukset Espoonlahdessa. Helsingin yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Helsinki. 51 + liitteet 8 s. (Helda)

Salo, P., Niemelä, T. & Salo, U. 2009. Suomen sieniopas. 2. painos. WSOY ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Porvoo. 512 s.

Salo, P., Niemelä, T., Nummela-Salo, U. & Ohenoja, E. (toim.). 2005. Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 769. 526 s. (Helda) 

Salokannel, J. & Mattila, K. 2018. Suomen vesiperhoset. Hyönteistarvike Tibiale Oy, Helsinki. 448 s.

Sammaltyöryhmä. 2021. Suomen sammalien levinneisyys metsäkasvillisuusvyöhykkeissä ja ELY-keskuksissa. Suomen ympäristökeskus. 23.6.2021.

Silvonen, K., Top-Jensen, M. & Fibiger, M. 2014. Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja. Hyönteistarvike Tibiale Oy, Helsinki. 822 s.

Somerma, P. & Väisänen, R. 1990. Luonnonsuojelualueiden perusselvitykset: perhoset. Baptria 15(3): 77–109. (pdf)

Somerma, P., Söderman, G. & Väisänen, R. 1993. Valtakunnallisen yöperhosseurannan opas. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 487. 58 s.

Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander, K. & Myllys, L. (toim.). 2011. Suomen jäkäläopas. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsinki. Norrlinia 21: 1–534.

Stenroos, S., Velmala, V., Pykälä, J. & Ahti, T. (eds.). 2016. Lichens of Finland. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsinki. Norrlinia 30: 1–896.

Stenroos, S., Velmala. S., Pykälä, J. & Ahti, T. (toim.). 2015. Suomen rupijäkälät. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsinki. Norrlinia 28: 1–454.

Strayer, D. L. & Smith, D. R. 2003. A Guide to Sampling Freshwater Mussel Populations. American Fisheries Society, Bethesda, Maryland. American Fisheries Society Monograph 8. 110 pp.

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys. 2017. Talvehtimispaikkojen kartoitusohjeet. 1 s. (pdf)

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys. 2023. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suosituksia lepakkokartoitusten tekijöille, tilaajille ja kartoitustietoja käyttäville viranomaisille. 63 s. (pdf)

Suomen luonnonsuojeluliitto. 2020. Liito-orava – Tietoa lajista ja kartoituksesta. 15 s. (pdf)

Suomen ympäristökeskus. 2022. Lajien huomioiminen metsätaloudessa. (Lajiesittelyt, ymparisto.fi) 

Suomen ympäristökeskus. 2022. Valtakunnallinen yöperhosseuranta. (ymparisto.fi) 

Söderman, G. & Leinonen, R. 2003. Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus. Tremex Oy, Helsinki. 420 s.

Tapio Oy. 2016. Liito-oravan huomioon ottaminen metsänkäytön yhteydessä. Neuvontamateriaali. Maa- ja metsätalousministeriö & ympäristöministeriö. 18 s. (pdf)

Uddström, A. & Rinne, V. 2016. Suomen lukit ja valeskorpionit. Hyönteistarvike Tibiale Oy, Helsinki. 223 s.

Uudenmaan ELY-keskus. 2010. Tulkintaohje vuollejokisimpukan lisääntymis- ja levähdyspaikan määrittämiseksi ja turvaamiseksi vesistötöissä. 16 + liitteet 4 s. (pdf)

Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2015. Satakunnan soilla nähdään! Tietoa suovenhokkaasta ja soiden uhanalaisista perhosista. 5 s. (pdf)

Väre, H. & Kiuru, H. 2019. Suomen puut ja pensaat. 4. painos. Helsinki, Metsäkustannus. 249 s.

Väre, H. & Partanen, R. 2017. Suomen tunturikasvio. Helsinki, Metsäkustannus. 256 s.

Väre, H., Saarinen, J., Kurtto, A. & Hämet-Ahti, L. (toim.) 2021. Suomen puu- ja pensaskasvio. 3. täysin uudistettu painos. Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet, Helsinki. Publications of the Finnish Dendrological Society 10. 552 s.

Luontotyyppien määritys-, luokittelu- ja inventointioppaita

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001. Natura 2000 -luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 46. 194 s. (Helda)

Britschgi, R., Rintala, J. & Puharinen, S.-T. 2018. Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2018. 142 s. (Valto) 

Eurola, S., Huttunen, A., Kaakinen, E., Saari, V. & Salonen, V. 2015. Sata suotyyppiä: Opas Suomen suokasvillisuuden tuntemiseen. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, Oulu. 112 s.

Hotanen, J-P, Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2021. Metsätyypit – kasvupaikkaopas. 2. painos. Tapio, Helsinki. 191 s.

Järvinen, M., Aroviita, J., Hellsten, S., Karjalainen, S. M., Karttunen, K., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Mitikka, S. 2023. Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen. 47 s. (vesi.fi) 

Kemppainen, R. 2017. Perinnemaisemien inventointiohje. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku. Raportteja 25/2017. 90 s. (doria.fi)

Kontula, T. & Raunio, A. (toim.). 2018. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus & ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5/2018. 925 s. (Valto)

Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J-P, Nousiainen, H., Saarinen, M. & Penttilä, T. 2021. Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas. 2. uudistettu painos. Metsäkustannus, Helsinki. 160 s.

Leinonen, R. & From, S. (toim.) 2009. Jalopuuympäristöjen hoito ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 41/2009. 82 s. (Helda)

Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen moniste 188. 128 s. (Helda)

Ryttäri, T., Heiskala, K., Kekäläinen, H., Koskela, K., von Numers, M., Rinkineva-Kantola, L. & Syrjänen, K. 2014. Itämeren hiekkarantojen ja dyynien hoito – Vård av Östersjöns sandstränder och dyner. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas. 54 s. (Helda)

Suomen ympäristökeskus & Metsähallitus. 2022. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU. Menetelmäohjeistus pohjan biotooppikartoitukseen 2022. Versio 14.2.2022. Julkaisematon raportti. 67 s. (ymparisto.fi)

SYKE & Metsähallitus. 2020. Natura 2000 -luontotyyppien inventointiohje. Versio 9. 78 s. (pdf) 

Syrjänen, K., Hakalisto, S., Mikkola, J., Musta, I., Nissinen, M., Savolainen, R., Seppälä, J., Seppälä, M., Siitonen, J. & Valkeapää, A. 2016. Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016–2025. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 17/2016. 75 s. (Valto)

Tolonen, J., Leka, J., Yli-Heikkilä, K., Hämäläinen, L. & Halonen, L. 2019. Pienvesiopas: Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2019. 97 s. (Helda) 

Ympäristöministeriö. 2016. Turvetuotannon ympäristölupahakemuksen luontoselvitykset -ohje. Ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2016. 70 s. (Valto)

Oppaita ja ohjeita luontovaikutusten arvioinnin tueksi

Tähän on koottu luontovaikutuksia ja niiden arviointia sekä yleisemmin ympäristövaikutusten arviointia käsitteleviä oppaita ja ohjeita. Jotkin oppaat ohjeistavat arviointia erityyppisissä hankkeissa, toiset taas käsittelevät tietyn luonnonarvon huomioon ottamista vaikutuksia arvioitaessa. Natura-arviointiin liittyvä ohjeistus on koottu oman otsikkonsa alle.

Ahopelto, L., Lundgrén, L., Kostiainen, A., Peltola, K., Laita, A., Mäkelä, A., Väänänen, M., Perätie, T. & Ruohomäki, A. 2021. Liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa – Hyvien käytäntöjen opas. Metsähallitus, Vantaa. 108 s. (metsa.fi)

Euroopan komissio. 2021. Ohjeasiakirja luontodirektiivin mukaisesta yhteisön tärkeinä pitämien eläinlajien tiukasta suojelusta. 9.12.2021. Euroopan unionin virallinen lehti 2021/C 496/01: 1–109. (EUR-Lex)

European Commission. 2017. Environmental Impact Assessment of Projects: Guidance on the preparation of the Environmental Impact Assessment Report (Directive 2011/92/EU as amended by 2014/52/EU). Office for Official Publications of the European Communities, Luxembourg. 126 pp. (op.europa.eu) 

European Commission. 2017. Environmental Impact Assessment of Projects: Guidance on Screening (Directive 2011/92/EU as amended by 2014/52/EU). Office for Official Publications of the European Communities, Luxembourg. 80 pp. (op.europa.eu)

European Commission. 2017. Environmental Impact Assessment of Projects: Guidance on Scoping (Directive 2011/92/EU as amended by 2014/52/EU). Office for Official Publications of the European Communities, Luxembourg. 78 pp. (op.europa.eu)

Heikkonen, M. & Irjala, A. 2002. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Helsinki. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 8. 68 s. (pdf)

Jantunen, J. 2012. Kiviaineshankkeiden ympäristövaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 27/2012. 58 s. (Helda)

Jantunen, J. & Kauppila, T. (toim.). 2015. Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. TEM oppaat ja muut julkaisut 3/2015. 96 s. (Valto)

Kauppila, T. (toim.). 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Tutkimusraportti 222. 141 s. (pdf)

Korpinen, S., Laamanen, M., Suomela, J., Paavilainen, P., Lahtinen, T. & Ekebom, J. (toim.). 2018. Suomen meriympäristön tila 2018. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. SYKEn julkaisuja 4. 248 s. (Helda) 

Lappalainen, J., Kurvinen, L. & Kuismanen, L. (toim.). 2020. Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet (EMMA) – Finlands ekologiskt betydelsefulla marina undervattensmiljöer (EMMA). Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2020. 290 s. (Helda) 

Lehtiniemi, T. & Toivanen, T. 2023. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa - päivitys 2023. (pdf) 

Marttunen, M., Grönlund, S., Hokkanen, J., Jantunen, J., Karjalainen, T. P., Luodemäki, S., Mustajoki, J., Neste, J., Saarikoski, H., Vallius, E., Vartia, M., Vehmas, A. & Vienonen, S. 2015. Hyviä käytäntöjä ympäristövaikutusten arvioinnissa - IMPERIA-hankkeen yhteenveto. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2015. 93 s. (Helda)

Metsähallitus. 2022. Hyvät käytännöt maakotkalle aiheutuvien vaikutusten arviointiin – esimerkkiraportti Nimettömänkankaan tuulivoimahankkeesta. Metsähallitus, Vantaa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A 241. 59 s. (metsa.fi)

Niemi, M. 2021. Vihersillat eläinten kulkureittinä tien yli – Eläinyhteyksien riistakameramonitorointi. Väylävirasto, Helsinki. Väyläviraston julkaisuja 26/2021. 56 + liite 21 s. (doria.fi)

Paldanius, J. 2017. SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin opas. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2017. 63 s. (Valto)

Paldanius, J., Tallskog, L., Maijala, O., Riipinen, J. & Sairinen, R. 2006. Vaikutusten arviointi kaavoituksessa. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita 10/2006. 52 s. (Helda) 

Plan4Blue -hanke. 2020. Tietokorttisarja luonnosta ja ihmistoiminnasta sinisen talouden tueksi Suomenlahdella ja Saaristomerellä.

Sirkiä, S. Metson soidinpaikkojen huomioimisesta tuulivoimarakentamisen yhteydessä. Suomen ympäristökeskus. 2 s. (pdf) 

Somerpalo, S., Lampinen, S. & Valtonen, S. 2023. Luontokato ja väyläverkot – Väylänpidon monimuotoisuusvaikutukset ja kehittämistarpeet. Väylävirasto, Helsinki. Väyläviraston julkaisuja 15/2023. 77 s. + 2 liitettä. (doria.fi)

Tapio Oy. 2021. Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa. Opas. Lajiturva-hanke 30.6.2021. 35 s. (pdf) 

Toivanen, T., Metsänen, T. & Lehtiniemi, T. 2014. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. BirdLife Suomi ry. 36 s. (birdlife.fi)

Tolvanen, A., Routavaara, H., Jokikokko, M. & Rana, P. 2023. How far are birds, bats, and terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? – A systematic review. Biological Conservation 288: 110382. (sciencedirect.com)

Uimonen, L. 2020. Arkkitehdin luontotieto – luonnon monimuotoisuus kaupunkisuunnittelussa. Tampereen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta, Arkkitehtuuri, Tampere. 266 s. (trepo.tuni.fi) 

Väylävirasto. 2021. Radanpidon ympäristöohje. Väylävirasto, Helsinki. Väyläviraston ohjeita 26/2021. 144 + liitteet 26 s. (pdf)

Väylävirasto. 2021. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 20: Ympäristö ja rautatiealueet. Väylävirasto, Helsinki. Väyläviraston ohjeita 27/2021. 95 + liitteet 11 s. (pdf)

Väylävirasto. 2021. Ympäristövaikutusten arviointi rata- ja tiehankkeissa. Väylävirasto, Helsinki. Väyläviraston ohjeita 2/2021. 59 s. (pdf)

Väylävirasto. 2022. Tiehankkeiden arviointiohje. Päivitys 1.4.2022. Väylävirasto, Helsinki. Väyläviraston ohjeita 37/2020. 114 + liitteet 24 s. (pdf)

Väylävirasto. 2023. Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä. Väylävirasto, Helsinki. Väyläviraston ohjeita 2/2023. 190 s. (pdf)

Walker, L. J. & Johnston, J. 1999. Guidelines for the Assessment of Indirect and Cumulative Impacts as well as Impact Interactions. Office for Official Publications of the European Communities, Luxembourg. 169 pp. (pdf)

WWF Suomi. 2015. Ohje merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniteltaessa. WWF Suomi, Helsinki. 2 s. (pdf)

Ympäristöministeriö. 2020. Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:22. 120 s. (Valto)

Ympäristöministeriö. 2015. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Helsinki. Suomen ympäristö 7/2015. 112 s. (Valto)

Ympäristöministeriö. 2016. Linnustovaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa. Ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 6/2016. 24 s. (Valto)

Ympäristöministeriö. 2024. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Päivitys 2024. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita (painossa).

Ympäristöministeriö. 2017a. Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriön kirje 6.2.2017. 15 s. (ym.fi)

Ympäristöministeriö. 2017. Ympäristöviranomaisen SOVA-ohje. SOVA-lainsäädännön mukaiset lausunnonantotehtävät. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2017. 40 s. (Valto) 

Ympäristöministeriö. 2021. YVA-yhteysviranomaisen tukiaineisto. Päivitetty 6.4.2021. Ympäristöministeriö, Helsinki. 90 s. (pdf)

Ympäristöministeriö. 2023. Maa-ainesten ottaminen – opas ainesten kestävään käyttöön. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30. 195 s. (Valto)

Erityisesti Natura-arvioitiin liittyviä oppaita, ohjeita ja raportteja

Allinson, T., Jobson, B., Crowe, O., Lammerant, J., Van Den Bossche, W. & Badoz, L. 2020. The Wildlife Sensitivity Mapping Manual: Practical guidance for renewable energy planning in the European Union. Final report for the European Commission (DG ENV), project 07.027733/2017/768654/SER/ENV.D.3). 231 pp. (op.europa.eu) 

Bowyer, C., Tucker, G., Underwood, E., Nanni, S., Becerra, G., Pantzar, M., Monteville, M., Riera, A., Kollenda, E., Richter, K., Stanová, V. Š. & Edwards, L. 2020. Potential impacts of bioenergy developments on habitats and species protected under the Birds and Habitats Directives. Final report under EC Contract ENV.D.3/SER/2017/0002. Institute for European Environmental Policy, Arcadis, BirdLife International, NIRAS, Stella Consulting & Ecosystems Ltd, Brussels. 115 pp. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2018. Energiansiirtoinfrastruktuuri ja EU:n luonnonsuojelusäädökset: Ohjeasiakirja. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 150 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2018. Natura 2000 ja metsät. Osa I-II. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 114 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2018. Ohjeasiakirja vesivoimaa koskevista vaatimuksista EU:n luontolainsäädännön valossa. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 95 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2018. Ohjeasiakirja: Sisävesiliikenne ja Natura 2000. Yhteenveto. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 7 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2018. Ohjeasiakirja: Vesiviljely ja Natura 2000. Yhteenveto. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 9 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2019. Ohjeasiakirja: Lintu- ja luontodirektiivien huomioon ottaminen suisto- ja rannikkoalueilla. Yhteenveto. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 8 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2019. Natura 2000 -alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 69 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2019. Ohjeasiakirja: Energiasektorin ulkopuolinen kaivannaistoiminta ja Natura 2000. Yhteenveto. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 13 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2021. Tuulivoimahankkeita ja EU:n luontolainsäädäntöä koskeva ohjeasiakirja. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. 186 s. (op.europa.eu)

Euroopan komissio. 2021. Natura 2000 -alueisiin liittyvien suunnitelmien ja hankkeiden arviointi – Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan 3 ja 4 kohtaa koskevat menetelmäohjeet. 28.10.2021. Euroopan unionin virallinen lehti 2021/C 437/01: 1–107. (EUR-Lex)

European Commission. 2013. Guidelines on Climate Change and Natura 2000: Dealing with the impact of climate change on the management of the Natura 2000 network of areas of high biodiversity value. Office for Official Publications of the European Communities, Luxembourg. 104 pp. (op.europa.eu)

European Commission. 2015. Natura 2000 and Forests. Part III – Case studies. Office for Official Publications of the European Communities, Luxembourg. 60 pp. (op.europa.eu)

European Commission. 2018. Farming for Natura 2000: Guidance on how to support Natura 2000 farming systems to achieve conservation objectives, based on Member States good practice experiences. Office for Official Publications of the European Communities, Luxembourg. 126 pp. (op.europa.eu)  

Lammerant, L., Laureysens, I. & Driesen, K. 2020. Potential impacts of solar, geothermal and ocean energy on habitats and species protected under the Birds and Habitats Directives. Final report under EC Contract ENV.D.3/SER/2017/0002. Arcadis Belgium, Institute for European Environmental Policy, BirdLife International, NIRAS, Stella Consulting & Ecosystems Ltd, Brussels. 49 pp. (op.europa.eu)

Julkaistu 25.1.2024 klo 19.14, päivitetty 26.1.2024 klo 12.37

Kohderyhmä: