Suomen ympäristökeskus (Syke) selvittää meriroskan määrää, levinneisyyttä ja vaikutuksia Itämeressä sekä roskan lähteitä ja reittejä mereen. Kehitämme myös toimenpiteitä, joilla roskaantumista voi vähentää. Erikoisalaamme ovat mikromuovitutkimukset.
Käynnissä olevat hankkeet
PlastLIFE SIP - Muovien kestävä kiertotalous
Hanke edistää Suomen muovitiekartan toimeenpanoa ja tähtää kestävään muovien kiertotalouteen vuoteen 2035 mennessä. Hankkeessa keskitytään muoveista aiheutuvien haittojen ja turhan kulutuksen vähentämiseen, muovien kierrätyksen ja kierrätysmuovin käytön tehostamiseen sekä muoville vaihtoehtoisten ratkaisujen ja materiaalien kehittämiseen.
BIODIVERSEA LIFE-IP – meriluonnon puolesta
Hankkeen tavoitteena on tehostaa meriluonnon suojelua ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Suomen meri- ja rannikkoalueilla. Syken pääpaino hankkeessa on suojelualueverkoston kehittämisessä sekä meriluontoon vaikuttavien ihmispaineiden (ml. roskat) tunnistamisessa ja niiden lievennystoimenpiteissä.
Re:Fish
Hankkeen tavoitteena on vähentää vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevaa roskaa. Kadonneita verkkoja ja muita kalanpyydyksiä poistetaan merestä haraamalla ja sukeltamalla, ja käytöstä poistettuja pyydyksiä kerätään kampanjoimalla. Lisäksi selvitetään, minkälaisin toimenpitein kalanpyydysten häviämistä voitaisiin vähentää ja välttää.
Makroista mikroihin: luonnossa hajoavien muovien ja niiden lisäaineiden kohtalo pohjoisen Itämeren ravintoverkossa (PLASTER)
Hankkeessa seurataan muovien hajoamista luonnonoloissa, mikromuovien syntyä ja siirtymistä eläimiin sekä kulkeutumista ravintoverkossa. Lisäksi seurataan muovin lisäaineiden esiintymistä Suomenlahden ravintoverkossa. Hankkeessa yhdistetään kenttänäytteistä ja vuosikymmenien päähän ulottuvista aikasarjoista saatu tieto kokeelliseen in situ -tutkimukseen muovin hajoamisen vaikutuksista pohjoisen Itämeren ekosysteemissä.
Partiolaiset ja koululaiset kansalaistieteen edistäjinä – ympäristöhavaintoja tutkimuksen ja seurannan tueksi (SPARKA)
Hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen, partiolaisista ja koululaisista koostuva kansalaistiedeverkosto, jonka avulla kerätään havaintoja rantojen roskaisuudesta ja vedenlaadusta. Lisäksi tavoitteena on saada tietoa kansalaishavainnoinnin vaikutuksista osallistujien kokemuksiin ja valmiuteen toimia ympäristön puolesta.
Muovien käyttö maataloustuotannossa: ympäristövaikutukset, elinkaari ja kokonaiskestävyys (PAPILLONS)
Hanke tutkii maatalousmuovien käytöstä syntyviä mikro- ja nanomuoveja maaperässä. Hanke kartoittaa mikromuovien esiintymistä viljelymaassa Euroopassa ja tarkastelee mikro- ja nanomuovien kulkeutumista sekä maaperässä että maaperästä eliöihin ja vesiympäristöön. Lisäksi tutkitaan mikromuovien vaikutusta maaperään, maaperäeliöihi ja ekosysteemipalveluihin.
Biohajoavien muovipolymeerien biohajoavuus valtameren rannikkovesissä – hajottajayhteisöt ja -entsyymit (BIPOD)
Hanke tutkii hajoamisnopeuksia, biofilmiyhteisöjen muodostumista, toiminnallisia strategioita ja hajottajaentsyymejä biohajoavien biomuovien pinnoilla neljässä eurooppalaisessa rannikkoekosysteemissä (Suomi, Wales, Sisilia, Norja). Hankkeessa käytetään monipuolisesti uusimpia mikrobiekologisia molekyylimenetelmiä sekä etsitään uusia hajottajaentsyymejä.
Päättyneet hankkeet
Muovipelletit Suomen merialueella (PELLETTIMERI)
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa muovipellettien esiintymistä sekä tunnistaa niiden kulkeutumisreittejä ja lähteitä. Lisäksi testataan pienen muoviroskan seurantaan kehitettyä menetelmää, joka tähtää mesokokoisten (5–25 mm) roskien seurannan käynnistämiseen siihen soveltuvilla hiekkarannoilla.
Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin (WaterPlus)
Hankkeessa kehitetään vesistöihin kohdistuvien hulevesistä peräisin olevien haitta-aineiden, erityisesti mikromuovien, analysointia ja monitorointia. Lisäksi tavoitteena on mikro- ja makromuovien havainnointiin liittyvien näytteenotto- ja vähentämismenetelmien kehittämistyö.
Merenpohjan makroroskaseurannan pilotointi ja vaihtoehtoiset menetelmät (POHJAROSKA1–2)
Hankkessa 1 selvitetään pohjaharauksen soveltuvuutta pohjaroskaseurantaan Suomessa. Hankkeessa 2 puolestaan tutkitaan syvillä merialueilla välivesitroolausta harjoittavien kalastajien osallistamista sekä videointia ja sukellusta vaihtoehtoisina tai harausta täydentävinä menetelminä herkillä rannikonläheisillä vesialueilla.
Pohjoiset meriroskat – tutkimus- ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Itämerellä ja arktisella alueella (POMERO)
Hankkeessa selvitetään meriroskan esiintymistä ja vaikutuksia Itämerellä ja arktisella alueella sekä vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä, verkostoitumista ja suomalaisten asiantuntijoiden osallistumista Itämeren ja arktisen alueen meriroskatyöhön. Hankkeen tavoitteena on kehittää, vertailla ja harmonisoida mikroroskien seurantamenetelmiä ja -käytäntöjä pohjoisilla merialueilla.
Tekonurmikenttien SBR-rouhepäästöjen arviointi ja ympäristövaikutusten tarkastelu (TEKONURMI)
Hankkeessa selvitetään erityyppisiltä jalkapallokentiltä ympäristöön päätyvän SBR-kumirouheen määrää, erilaisten kulkeutumisreittien merkitystä leviämisessä sekä vaikutuksia selkärangattomille eläimille. Tulosten perusteella suunnitellaan käytännön toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.
Muovit merilintujen pesämateriaaleissa (MUPPE)
Hankkeessa selvitetään muoviroskan määrää merilintujen pesissä, tutkien sekä muovimateriaalikirjoa että ilmiön alueellista laajuutta. Lisäksi tutkitaan pesistä löytyneistä muoveista liukenevia haitta-aineita. Tutkimus toteutetaan Suomenlahden merimetsokolonioissa.
Muovien haitalliset ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä mahdollisuudet niiden vähentämiseksi (MYSTEERI)
Hankkeessa luodaan katsaus tutkimustietoon muovien ympäristö- ja terveyshaitoista niin maa- kuin vesiympäristössä sekä kootaan yhteen tunnistettuja tietotarpeita ja niiden johdosta käynnistettyihin toimenpiteisiin. Lisäksi kartoitetaan olemassa olevia sääntelykeinoja, joilla pyritään vaikuttamaan muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksiin.
Mikromuovit ja niiden vaikutukset Itämeren pohjasedimenteissä
Väitöskirjahankkeen tavoitteena on selvittää, miten mikromuovi kulkeutuu pohjoisen Itämeren pehmeissä pohjasedimenteissä ja miten se vaikuttaa pohjan eliöyhteisöihin.
Suomen merialueen mikroroskaseurannan toteuttaminen (SUMMIT)
Hanke keskittyy mikroroskien kansallisen seurannan viimeistelyyn ja pilotointiin. Seurannan pääpainopiste on avomeriosuudessa, minkä lisäksi toteutetaan vertailuaineiston keräämiseksi rannikkoseuranta. Tarkastelun kohteena ovat etenkin pintaveden ja sedimentin mikromuovit. Saatujen tulosten ja kokemusten perusteella laaditaan ehdotus säännölliselle Suomen merialueen mikroroskaseurannalle.
Mikromuovit Suomen vesistöissä – mahdollisten uhkien selvitys (MIF)
Mikromuoveista meriympäristölle ja ihmisille aiheutuvia haittoja tutkitaan hankkeessa kokeellisen ravintoverkkotutkimuksen ja kehittyneiden materiaalitutkimusmenetelmien avulla. Hanke tuottaa tietoa mikromuovin määrästä erilaisissa elinympäristöissä ja eliöstössä Itämeressä ja Kallavedellä. Lisäksi selvitetään, miten erilaatuiset mikromuovit vesistöihin päätyvät ja minkälaisia haitallisia aineita ne voivat kuljettaa mukanaan.
Uusien biohajoavien materiaalien hajoaminen ja ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä (UBINAM)
SYKE tutkii biopohjaisten ja biohajoavien pakkausmateriaalien hajoamisomisnaisuuksia meriympäristössä. Tutkittavana ovat hankkeen yrityskumppanien, Plastiroll Oy:n, Sulapac Oy:n ja Paptic Oy:n, valmistamat pakkausmateriaalit sekä tavallisimmat kuluttajapakkauksissa käytettävät biopohjaiset ja -hajoavat materiaalit.
RoskatPois!
Merenhoidon toimenpideohjelmaa jukevan hankkeen päätavoitteena on laatia tiekartta kohti roskatonta meriympäristöä. Hankkeessä on selvitetty roskien määrää rannoilla ja meriympäristössä sekä meriroskan merkittävimpiä lähteitä ja kulkeutumisreittejä ja arvioitiu roskaantumiset haittoja ja vaikutuksia meriympäristölle ja ihmisille. Osana hanketta järjestettiin Meriroskahaaste-innovaatiokampanja.
Meriroska-hanke
Hanke tuki merenhoitoa kehittämällä mikroroskien seuranta- ja analyysimenetelmiä sekä keräämällä kansainvälisesti vertailukelpoista seuranta-aineistoa. Lisäksi se selvitti mikromuovin määrää ja laatua ylempien ravintoverkon tasojen eläimissä sekä muovin määrää itämerennorpan ja merilintujen vatsoissa. Hankkeessa tehtiin myös kokeellista tutkimusta mikromuovin siirtymisestä ja kertymisestä ravintoverkossa.
Muovien ja niihin liittyvien haitallisten aineiden kulkeutuminen rakennetusta ympäristöstä mereen
Hanke kehittää menetelmiä mikromuovien määrän arvioimiseksi lietteestä ja biopohjaisesta maanparannusaineesta. Lisäksi se tuottaa tietoa muoviin liittyvien haitallisten aineiden ympäristökuormituksesta ja etenkin biopohjaisten maanparannusaineiden käyttöön liittyvistä ongelmista
Muovijätteen reitit Itämereen (BLASTIC)
Ruotsalaisen Håll Sverige Rent -järjestön koordinoima ja EU:n Interreg-ohjelman rahoittama hake selvittää, miten kaupunkialueilla syntyvä muovijäte muuttuu Itämeren meriroskaksi. Lisäksi luodaan mm. tietopankki meriroskasta ja sen hillitsemiseen käytetyistä paikallistason toimintamalleista.
Jätevedenpuhdistamoiden merkitys mikroskooppisen muoviroskan päästölähteenä
Väitöskirjahanke tarkastelee jätevedenpuhdistamoiden merkitystä mikroroskan kulkeutumisreittinä, mikroroskien ja -muovin käyttäytymistä puhdistamoprosessissa ja sitä, miten hyvin eri puhdistusvaiheet ja -menetelmät poistavat mikroroskaa jätevedestä. Työssä selvitetään myös mikromuovien määrää puhdistamolietteessä. Lisäksi kehitetään näytteenotto- ja analyysimenetelmiä sekä materiaalitunnistuksen metodiikkaa.
Kotitalouksista viemäreihin vapautuvat mikromuovit: kvantitointi ja vähennyskeinot (KOTAM)
Projektissa arvioidaan Suomen kotitalouksista viemäriin päätyvien mikromuovien määrää ja vähennyskeinoja. Työssä keskitytään erityisesti tekstiileistä pesun yhteydessä vapautuviin mikromuovikuituihin. Tarkasteltavina materiaaleina ovat polyesteri, polyamidi ja akryyli sekä referenssimateriaalina puuvilla. Polyesteritekstiileistä tarkastellaan fleeceä, softshelliä ja teknisiä urheilupaitoja. Tekstiilikuitujen lisäksi tutkimus selvittää kosmetiikkatuotteissa esiintyviä mikromuoveja.
Mikromuovien esiintyminen Suomen avomerialueen kalastossa
Tutkimuksessa kehitetään menetelmää, jonka avulla voidaan eristää mikromuovihiukkasia kalojen ruonsulatuselimistöstä ja arvioida mikromuovien määrää ihmisravinnoksi käytettävissä avomerikalalajeissa, silakassa ja kilohailissa. Työ on oleellinen osa Meriroska-hanketta missä selvitetään mikroroskan ja mikromuovin esiintymistä Itämeren ekosysteemissä.
Pro gradu -tutkielmat
Pro gradu -tutkielmissa on selvitetty mm. mikromuovien esiintymistä pohjaeläimissä, rannikkovesien kaloissa ja sinisimpukoissa.