Tiedote 2.10.2012 klo 10.00
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, KTM, MMM Katriina Alhola on väitöskirjassaan arvioinut ympäristökriteerien käyttöä valtion ja kuntien hankinnoissa. Lisäksi hän tutki ympäristönäkökohtien painoarvoa osana hankintojen kokonaistaloudellisuutta, arvioi elinkaariarviointiin perustuvien hankintakriteerien soveltuvuutta lainsäädännön näkökulmasta sekä vertasi ympäristökriteerien esiintymistä tarjouspyynnöissä ja lopullisissa hankintasopimuksissa. Tutkimusaineisto käsittää noin 400 tarjouspyyntöasiakirjaa, jotka koskevat EU:n kynnysarvon ylittäviä julkisia hankintoja Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Aihetta koskeva väitös tarkastetaan perjantaina 5.10.2012 klo 12 Aalto-yliopistossa Espoossa.
Ympäristöystävälliset julkiset hankinnat on tärkeä ohjauskeino
Ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista edistää kestävää tuotantoa ja kulutusta. Euroopan unionissa julkisia hankintoja säätelevät hankintadirektiivit, joilla pyritään ennen kaikkea turvaamaan julkisten varojen tehokas käyttö ja sisämarkkinoiden toimivuus.
Kun vuonna 2003 suomalaisista EU:n kynnysarvot ylittävistä tarjouspyynnöistä vajaa kolmasosa sisälsi ympäristökriteerejä, vuonna 2005 osuus oli jo yli puolet. "Hankintojen "vihertymistä" tapahtui erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, joissa julkisen sektorin hankintaviranomaisten ohjeistukseen ja koulutukseen panostettiin lainsäädännön uudistuksen jälkeen", Alhola selvittää.
Tarjouspyynnöissä esitetyt hankintakriteerit koskivat yleisimmin tarjoajien ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöjohtamisjärjestelmää sekä hankittavien tuotteiden ja palvelujen energiankulutusta, materiaalisisältöä, kemikaaleja, takuuta ja kierrätystä. Yleisimmin ympäristökriteerejä esiintyi tarjouspyynnöissä, jotka koskivat kuljetuspalveluita, kulkuneuvojen hankintaa, paperituotteita, siivouspalveluja, toimistolaitteita ja -huonekaluja, rakennusprojekteja sekä kemikaalituotteiden hankintoja. Lopulliseen hankintasopimukseen ympäristökriteerit kirjataan harvemmin kuin tarjouspyyntöihin.
Elinkaariajattelu mukaan julkisiin hankintoihin
Elinkaariarvioinnit ja elinkaariajatteluun perustuvat kriteerit, kuten ympäristömerkkien kriteerit, antavat hyvän perustan tarjousten ympäristöystävällisyyden vertailuun. Järjestelmällisesti käytettyinä ne viestivät ympäristöystävällisten tuotteiden kysynnästä ja voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa tuotesuunnitteluun. Koska hankintalainsäädännön tulkinnassa on kuitenkin korostettu ympäristökriteerien suoraa yhteyttä hankinnan kohteeseen, niin käytetyt kriteerit ovat usein kohdistuneet tuotteista arvioitavissa oleviin ominaisuuksiin. Esimerkiksi valmistuksen ja kuljetusten päästöihin kiinnitetään harvemmin huomiota.
Vuoden 2004 direktiiviuudistus selkeytti ympäristönäkökohtien huomioimista hankinnan kokonaistaloudellisuuden osana. Vuonna 2005 jo peräti 90 % hankinnoista toteutettiin kokonaistaloudellisuuden perusteella. Tärkein hankintapäätökseen vaikuttava tekijä oli kuitenkin edelleen hinta yli 50 % painotuksella. Seuraavaksi tärkeimmät tekijät olivat laatu ja toimitusehdot. Ympäristönäkökohtien painoarvo jäi keskimäärin muutamaan prosenttiin. Sitä pienempi painoarvo oli vain sosiaalisilla tekijöillä.
Nykyisellään julkisten hankintojen mahdollisuuksista vähentää ympäristöhaittoja ja edistää ekotuotekehitystä jää yhä suuri osa hyödyntämättä. Euroopan unionin hankintalainsäädäntöä ollaan parhaillaan tarkistamassa. Komission antama ehdotus uudeksi hankintadirektiiviksi mahdollistaisi elinkaaripohjaisten ympäristönäkökohtien sisällyttämisen hankintoihin nykyistä tehokkaammin. Samalla se kannustaisi tarjoajia panostamaan ympäristömyötäiseen tuotesuunnitteluun ja edistäisi innovatiivisia julkisia hankintoja.
Julkisen sektorin merkitys hankkijana on suuri
Julkisten hankintojen osuus Euroopan unionin ja Suomen bruttokansantuotteesta on keskimäärin 15 prosenttia. Suomessa on 2000-luvulla käytetty julkisiin hankintoihin keskimäärin 24–27 miljardia euroa vuodessa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen (8.4.2009) mukaan ympäristönäkökulma on otettava huomioon viimeistään vuonna 2015 kaikissa valtion keskushallinnon, kuten ministeriöiden, hankinnoissa. Kuntien ja valtion paikallishallinnon suositellaan ottavan ympäristön huomioon vuonna 2015 ainakin puolessa tekemistään hankinnoista.
Väitöstilaisuus
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, päärakennus, E-sali, Otakaari 1, Espoo
Vastaväittäjän toimii professori Harri Kalimo, The Institute for European Studies, Belgia
Väitöskirja
Ympäristökriteerit julkisissa hankinnoissa – Tutkimuskohteena tarjousasiakirjat
Julkiset hankinnat
Lisätietoja:
Tutkija Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus, puh.040 531 4857
sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi