Tiedotteet

Ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä antoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa. Hanke on mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen vedet virtaavat vapaana vuonna 2023 latvavesiltä Laatokalle asti...

Vuonna 2009 Suomen rannikolle ilmaantunut, taskurapuihin kuuluva pienikokoinen liejutaskurapu jatkaa levittäytymistään. Alun perin Naantalin vesiltä alkanut vieraslajin invaasio ulottuu laajalti Saaristomerelle, jossa kanta on runsain.

Suomen ympäristökeskus SYKE on jälleen tuottanut tuoreen tilannekuvan Suomenlahden rannikkovesistä ja Suomea ympäröivän avomeren tilasta Etelä-Itämereltä Perämerelle saakka. Suomenlahdella tila on viime vuosia parempi, Selkämeren huonontunut tila sen sijaan aiheuttaa huolta.

Kansainvälistä maisemapäivää vietetään tiistaina 20.10.2020. Ympäristöministeriö järjestää valokuvakilpailun päivän kunniaksi ja Maa- ja kotitalousnaiset ohjattuja maisemäkävelyjä. Meneillään on maisemien juhlavuosi Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen täyttäessä 20 vuotta.

Viranomaisten ja paikallisten torjuntayksiköiden käytettävissä on nyt uusi ilmainen verkossa toimiva väline öljyntorjuntaan merellä. Välineen tavoitteena on minimoida öljyvahinkojen ympäristövaikutukset arktisella alueella ja muualla maailmassa. SYKE ja Aarhusin yliopisto ovat tehneet yhteistyötä GRACE-hankkeessa, jonka tavoitteena oli luoda uusi suunnitteluväline merten suojelemista varten.

Parhaillaan Suomessa valmistellaan luonnonsuojelulain uudistamista. Sen yhtenä osana selvitetään ekologisen kompensaation mahdollista käyttöönottoa luonnonsuojelun keinovalikoimaan. Valmistelun tueksi on Suomen ympäristökeskuksessa tehty selvitys esimerkkitilanteista, joissa erilaisten hankkeiden luonnolle aiheuttamia haittoja on Suomessa lievennetty tai pyritty kompensoimaan.

Hiilensidonta kytkeytyy ruoan, raaka-aineiden ja uusiutuvan energian tuotantoon sekä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelyyn. Ilmaston nopea lämpeneminen ja luonnonvarojen kysynnän kasvu voivat heikentää näiden ekosysteemipalveluiden saatavuutta pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kestävän maankäytön suunnittelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän tueksi tarvitaan tietoa hiilensidonnan alueellisesta vaihtelusta suhteessa muihin ekosysteemipalveluihin ja luonnon monimuotoisuuteen.