Tiedotteet

Huviveneiden pohjassa käytettävien pohjamaalien tehokkuutta ja päällyskasvuston kiinnittymistä tutkittiin veneilykaudella 2020. Koe osoitti, että huviveneilijöiden pohjamaalivalinnoilla voi olla merkitystä vieraslajien leviämisen kannalta.

Ekopaasto-kampanja käynnistyy jälleen tuhkakeskiviikkona, joka tänä vuonna on 17.2. Jo kymmenettä kertaa järjestettävä kampanja jatkuu 3.4. saakka. Tänä vuonna Ekopaastossa vaalitaan vettä ja vesistöjämme, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaista vesistöistä. Käytännön vinkkejä ja tietoa tarjoavat Baltic Sea Action Group, HSY, Martat, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ympäristökeskus.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija, Jussi Tiira, on väitöstyössään tutkinut lumen syntyprosessien vaikutusta satavan lumen ominaisuuksiin, ja edelleen lumen ominaisuuksien ilmenemistä tutkahavainnoissa. Tulosten avulla voidaan kehittää säätutkahavaintojen tulkintaa ja parantaa lumisateen kuvaamista ilmakehämalleissa. Jussi Tiira väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 5. helmikuuta.

Uusi Itämeren terveysindeksi, Baltic Sea Health Index (BHI), huomioi ympäristön tilan lisäksi meriluonnon ihmiselle tarjoamat hyödyt. Suhteellisen hyvällä tolalla ovat rannikon kalayhteisöt ja merestä elantonsa saavat elinkeinot. Suurimpia ongelmia ovat rehevöityminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja suojelualueiden vaillinainen hallinta.

Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla. Juuri päättyneessä Oulun yliopiston ja SYKEn hankkeessa on yhdistelty esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja.

Isojen hallien ja maneesien ja erityisesti kuplahallien kattorakenteita on tarkkailtava nyt aktiivisesti, SYKE ja Tukes varoittavat. Lumikuorma on kasvanut nopeasti tavanomaista suuremmaksi Etelä-Suomessa. Hallien piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa noin 100 kiloon neliömetrillä, kuplahallein osalta raja on vain 30 cm. Eteläisessä Suomessa kriittinen 100 kg/m2 lumikuorma on jo nyt paikoin saavutettu. Lapissa 100 kilon raja on ylitetty Käsivarressa.

Koko maan vesistöjen jää on 10-30 cm ohuempaa kuin tavallisesti tähän aikaan. Etelä-Suomen järvien jäitä ei ole vielä pystytty turvallisesti mittaamaan. Vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti pienelläkin alueella sekä eri puolilla Suomea. Lisäksi teräsjäätä hauraampaa kohvajäätä muodostuu nyt yleisesti. Jäälle satava lumi hidastaa teräsjään paksuuskasvua, lisää kohvajään muodostumista ja hankaloittaa heikon jääalueen näkemistä. Jäällä liikkumista on nyt syytä välttää.

Maatalouden kuormittamilla alueilla pinta- ja pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla kuin aiemmilla seurantajaksoilla. Tulokset selviävät tuoreesta raportista, joka koskee nitraattidirektiivin jaksoa 2016–2019. Nitraatti on typen yhdiste, joka on yksi pahimmista vesistöjen rehevöittäjistä.