Tiedotteet

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pinja Näkki on väitöstyössään tutkinut kokeellisesti mikromuovien aiheuttamia riskejä merenpohjan eliöille, kuten simpukoille. Jopa neljännes tutkituista liejusimpukoista söi mikromuoveja silloin, kun muovia oli sedimentin pinnalla. Autonrenkaista jauhetun mikromuovin todettiin aiheuttavan liejusimpukoille stressiä ja soluelinvaurioita. Pinja Näkki väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 10. syyskuuta.

Lokakuussa vietetään kansainvälistä maisemapäivää, ja sitä juhlistetaan Suomessa edellisvuosien tapaan kaikille avoimella valokuvakilpailulla, ohjatuin maisemakävelyin sekä jo tänään käynnistyvällä valokuvakampanjalla.

Kansalaisten tietämys vieraslajeista Suomessa ja Karjalan tasavallassa – DIAS hankkeen kyselyjen tulokset olivat yllättävän myönteiset. Moni vastaaja ilmoitti tietävän vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Tunnetuimpia vieraslajeja olivat kasveista lupiini, jättipalsami, kurtturuusu ja jättiputki ja eläimistä minkki, supikoira ja espanjansiruetana. Vastaajat antoivat hyviä vinkkejä vieraslajien torjunnasta ja lisäresursseja torjuntaan kaivataan.

Vieraslajien torjuntaan keskittyvä Soolotalkoot-kampanja innosti suomalaisia ilmoittamaan vieraslajien kasvu- ja esiintymispaikoista sekä omaehtoisesti torjumaan haitallisia vieraslajeja. Kampanjan tavoitteena oli tarjota perinteisten ohjattujen vieraslajitalkoiden rinnalla mahdollisuus torjua vieraslajeja oman aikataulun ja sijainnin mukaan. Kampanja innosti mukaan kymmeniä kuntia ja satoja soolotalkoilijoita eri puolilla Suomea.

Ilmastonmuutoksen riskejä ja riskien vaatimia sopeutumistoimia arvioidaan yleensä ilmastoskenaarioihin perustuvilla menetelmillä. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Nina Pirttiojan väitöstyössä lähestymistapa on toinen. Hän kehitti työssään herkkyysanalyysiin perustuvaa vaikutusvastemenetelmää. Menetelmä osoittautui toimivaksi viljasatojen muutosten arvioinnissa. Pirttioja väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 3. syyskuuta.

Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että merialueilla. Sinilevän määrä oli merialueilla huipussaan poikkeuksellisesti jo heinäkuun puolivälissä. Sisävesillä sinilevät alkoivat runsastua monilla valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla tavallista aiemmin. Tästä huolimatta valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla sinileväkukintoja havaittiin heinäkuun puolivälin jälkeen suurimmassa osassa maata keskimääräistä vähemmän.

Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla.

Päiväperhosseurannassa havaitut perhosmäärät nousivat yli 50 prosenttia edelliskesästä. Myös enemmistö päiväperhoslajeista on esiintynyt viime vuotta runsaslukuisempina, poikkeuksena niittyjen sinisiivet ja hopeatäplät. Tällä hetkellä lennossa on runsaasti nokkos- ja neitoperhosia sekä vaeltavista lajeista amiraalia ja kaaliperhosta.