Tiedotteet

Sinilevän määrä on vähentynyt viime viikosta niin järvillä kuin merialueillakin. Merialueilla sinilevät ovat pääasiassa veteen sekoittuneena, mutta paikoittaisia pintaesiintymiä on havaittu Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla. Järvillä sinilevän esiintyminen on selkeästi vähentynyt viileän ja epävakaisen sään seurauksena.

Maamme suurin hyönteislahko jatkaa uhanalaistumistaan. Keväällä julkistetussa uhanalaisuusarvioinnissa noin 16 % pistiäislajeistamme arvioitiin uhanalaisiksi. Parhaiten tunnettu ryhmä on myrkkypistiäiset, jonka arvioiduista lajeista 15 prosenttia luokiteltiin uhanalaisiksi. Niittyjen ja paahdeympäristöjen, kuten hietikoiden, umpeen kasvaminen on merkittävin uhka myrkkypistiäisille. Monia pistiäislajeja uhkaavat lisäksi rakentaminen, kuolleen puuaineksen väheneminen ja maatalouden muutokset.

Keväällä 2019 valmistuneessa uhanalaisarvioinnissa Suomessa tavatuista 2 600 perhoslajista 2 362 lajin katsottiin lisääntyvän Suomessa vakiintuneesti. Vakiintuneista lajeista 421 (17,8 %) arvioitiin uhanalaisiksi. Lisäksi Punaiselle listalle sisällytettiin 20 Suomesta hävinnyttä lajia sekä 261 silmälläpidettävää ja 14 puutteellisesti tunnettua lajia. Yhteensä Punaisen listan lajeja on perhosissa 716 eli lähes joka kolmas Suomessa vakiintuneesti lisääntyvä perhoslaji.

Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa.

Päiväperhosseurannassa havaitut perhosmäärät kasvoivat lähes kolmanneksella edelliskesästä. Myös useimpien päiväperhoslajien kannat ovat vahvistuneet selvästi. Tällä hetkellä lennossa on runsaasti ohdake- ja nokkosperhosia.

Viileä ja epävakaa sää on hillinnyt sinileväkukintoja sekä Suomen merialueilla että järvillä. Merialueilla sinilevää on edelleen välivedessä ja paikoittaisina pintakukintoina. Järvillä sinilevää on havaittu enimmäkseen veteen sekoittuneena.

Kesällä 2019 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25 700 kappaletta Suomen merialueilla. Pesimäkanta väheni neljällä prosentilla eli tuhannella pesällä edellisvuodesta. Merimetson pesimäkannan ollessa jo lähellä suurinta kantokykyään myös merikotkan saalistus pienentää maamme merimetsokantaa.

Itämeren havainnot kertovat laajasta sinilevälautasta Itämeren pääaltaalla. Se ulottuu pohjoiseen lähelle Suomen rannikkoalueita. Havaintojen mukaan sinilevätilanne rannikoilla on rauhallinen. Selkämeren eteläosassa on myös havaittu sinileväkukintaa. Järvillä sinilevää esiintyy keskimääräistä vähemmän, mutta sään lämmetessä ja tuulten tyyntyessä, leväkukinnat voivat vielä runsastua.