Tiedotteet

Suomen ympäristökeskus selvitti elokuussa Suomen merialueiden tilaa. Suomenlahden syvät pohjat olivat hapettomia ja rannikon syvien pohjien happitilanne oli heikentynyt, mikä heijastui myös kohonneina fosfaattifosforin pitoisuuksina ja vähentyneenä pohjaeläinten määränä. Saaristomeren happi- ja pohjaeläintilanne oli selvästi parempi kuin Suomenlahdella. Suomenlahden levämäärät näyttävät vähentyneen jokavuotisesta sinilevien esiintymisestä huolimatta.

Vesihuoltoratkaisuja on muutettava. Uusilla jätevesien ja jätevesilietteen käsittelyn tekniikoilla ravinteet saataisiin talteen nykyistä tehokkaammin ja puhtaampina, ja ne pystyttäisiin hyödyntämään ruuan tuotannossa ja teollisuudessa. Myös ympäristöhaitat vähenisivät, todetaan tänään ilmestyneessä SYKE Policy Brief -julkaisussa. Julkaisu on suunnattu kaupunkien, kuntien ja valtakunnan tason päätöksentekijöille.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 3,1 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Päästöt vähenivät lähes kaikilla sektoreilla, mutta kasvanut lämmitystarve hidasti rakennusten lämmityksen päästövähennystahtia.

Liejutaskurapu on jatkanut levittäytymistään Suomen merialueella. Uusimmat havainnot on tehty loppukesästä Kirkkonummen, Espoon ja Helsingin edustalta. Laji on levinnyt myös Pohjanlahdella, missä pohjoisimmat havainnot on tehty Rauman edustalla. Uusimpien havaintojen tueksi kaivataan nyt kansalaisten havaintoja liejutaskuravusta varsinkin uusilta esiintymisalueilta pääkaupunkiseudulta ja Pohjanlahdelta.

Kaupunkiseuduilla keskustat vetävät opiskelemaan tulevia nuoria, kun väljemmät alueet houkuttelevat lapsiperheitä. Tiiviisti rakennetut alueet ovat vetovoimaisia taas keski-ikäisten ja sitä vanhempien kohdalla.  Tämä muuttoliikkeen dynamiikka selviää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) raportista, jossa on ensimmäistä kertaa tarkasteltu muuttotietoja suhteessa yhdyskuntarakenteen alueluokituksiin, jotka eivät perustu kuntarajoihin vaan esimerkiksi asukastiheyteen ja saavutettavuuteen.

Peltojen kipsikäsittelystä saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu.

Tuoreessa raportissa on uutta tietoa noin 300 yleisen pölyttäjälajin esiintyvyyden muutoksista Suomessa. Tutkimuksessa ei havaittu merkittävää muutosta pölyttäjien esiintyvyydessä. Neljä vuotta toiminut kimalaisseuranta on kiinnostanut kansalaisia suuresti. Pölyttäjät tuottavat vuosittain maamme maataloudelle noin 50 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa.

Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Puhdistuminen on seurausta puuaineksen pinnalle muodostuvasta päällyskasvustosta ja sitä hyödyntävästä pohjaeläimistöstä. Puupuhdistamoilla on merkitystä myös hiilivarastoina, sillä uppopuu säilyy veden alla jopa tuhansia vuosia.