Tiedotteet

Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla sinilevän määrä on lisääntynyt viime viikosta ja levää on runsaasti veteen sekoittuneena. Myös järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän, edelleen vähemmän kuin tyypillisesti tähän aikaan kesää.

Juuri käynnistyneessä tutkimushankkeessa kartoitetaan Suomen aluevesillä sellaisia hylkykohteita, jotka saattavat pilata ympäristöä, jos niissä oleva öljy pääsee ruostuvien tankkien läpi mereen. Samalla selvitetään, millainen öljynpoisto kulloiseenkin tapaukseen soveltuisi ja poistetaan öljy muutamasta riskikohteesta.

Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla sinilevän määrä on lisääntynyt ja levää on laajalti väliveteen sekoittuneena. Myös pintakukintoja on havaittu. Järvillä sinilevän määrä on ajankohtaan nähden vähäistä, ja epävakaan sään jatkuessa pintakukintojen runsastuminen pysyy epätodennäköisenä.

Suomen ympäristökeskus toteuttaa Kymenlaakson alueen mökkeilijöille ja kesävierailijoille verkkokyselyn, jossa tiedustellaan heidän liikkumistaan ja toiveitaan julkisen liikenteen palveluiksi. Kysely on suunniteltu yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa.

Täpläravun levittämä rapurutto on vakava uhka maamme alkuperäiselle jokiravulle. Jokirapujen ahdinko on ajanut lajin uhanalaiseksi. Täplärapu kuuluu EU:ssa haitallisiin vieraslajeihin, joiden istuttaminen ja levittäminen on kielletty. Maaliskuussa 2019 julkaistussa Suomen lajien viidennessä uhanalaisuusarvioinnissa myös kaksi Lapin tunturivesissä elävistä äyriäislajeista luokiteltiin uhanalaisiksi.

Epävakaa sää on hillinnyt leväkukintoja sekä sisävesillä että Suomen merialueilla. Sisävesillä sinilevää on havaittavissa ajankohdalle tyypillisiä määriä. Suomen merialueilla tilanne on rauhallinen ja sinilevää on havaittu vain paikoitellen. Sääolosuhteet vaikuttavat sinilevien runsastumiseen, tyynellä säällä ja veden lämmetessä voi sinileväkukinta kehittyä nopeastikin.

Tuore tutkimus vahvistaa, että hakkuiden lisääminen Suomen metsissä pienentää hiilinielua niin paljon, ettei sen negatiivisia ilmastovaikutuksia pystytä korjaamaan kuluvan vuosisadan aikana, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita.

Pohjavettä kannattaa hyödyntää vahvemmin osana luontomatkailua ja alueen imagoa Koillismaalla ja koko Suomessa, suositellaan juuri päättyneessä hankkeessa. Suomen pohjavedestä hyödynnetään noin 12 % ja Koillismaalla keskimäärin vain 5 %. Koko maan pohjavesivarat ovat runsaat ja kemialliselta laadultaan hyvässä tilassa verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan.