Tiedotteet

Sinilevää on havaittavissa vaihtelevasti sekä merialueilla että järvillä. Viime viikolla vallinnut lämmin ja tyyni sää on nostanut sinileväkukintoja pintaan. Avomerialueilla havaittiin viime viikonloppuna paikoin runsaita sinilevän pintakukintoja, jotka ovat kuitenkin tällä viikolla hieman hiipuneet. Järvillä sinilevä on paikoittain hieman runsastunut, mutta ajankohtaan nähden suurimmassa osassa maata sinilevää esiintyy edelleen keskimääräistä vähemmän.

Jätteenkäsittelyssä tarkkaillaan haitallisten aineiden päästöjä, mutta kaikkein vaarallisimpia yhdisteitä ei sisälly tarkkailuihin vielä riittävästi. Suomen ympäristökeskus selvitti jätteenkäsittelijöiden ympäristölupapäätösten avulla pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP-yhdisteiden) huomioimista teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten päästötarkkailuissa.

Ilmaston lämpeneminen muuttaa kasviplanktonyhteisöjen koostumusta merten ekosysteemeissä. Itämerellä lämpenemisen on viime aikoina havaittu muuttaneen keväisen planktonyhteisön lajikoostumusta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija, Tobias Lipsewers, on tutkinut tätä lajikoostumuksen muutosta, joka aiheutuu muun muassa hupenevasta merijäästä ja voimistuvista tuulista. Hänen väitöskirjansa tarkastetaan Helsingin yliopistossa 20. elokuuta.

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Merivoimat suorittavat Saaristomerellä sukellustyöoperaation, jossa tavoitteena on tyhjentää kahden hylyn polttoainetankit.

Elokuun ensimmäisellä viikolla sinilevätilanne on merialueilla ajankohtaan nähden tyypillinen. Valtakunnallissa leväseurannassa sinilevähavaintoja on tehty erityisesti lounaissaaristossa, Selkämeren ja Merenkurkun rannikoilla sekä pääkaupunkiseudulla. Järvillä levää on havaittu edeltävien viikkojen tapaan keskimääräistä vähemmän. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueella sisävesien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen.

Kesällä 2020 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25 760 kappaletta Suomen rannikkoalueilla. Pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla viiden viime vuoden aikana. Pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin alueellisesti suuria ja merikotkan saalistuksen vaikutus pesintämenestykseen ja yhdyskuntien sijoittumiseen on voimistumassa.

Merialueilla sinilevien määrä on heinä-elokuun vaihteelle tyypillisesti kasvanut, mutta tuulinen sää on pitänyt sinilevät viime viikon tapaan pääosin veteen sekoittuneena. Laajoja pintaesiintymiä ei ole havaittu. Järvillä sinilevää on havaittu suurimmassa osassa maata keskimääräistä vähemmän. Vain Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueella sinilevää on keskimääräistä enemmän. Yleensä sinilevää ja leväkukintoja esiintyy järvillä runsaimmin elokuussa.

Valtion vesitaloushankkeet on arvioitu kattavasti ensimmäistä kertaa. Selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa järvien ja jokien säännöstelyhankkeista, kalateiden, tekoaltaiden, penkereiden, patojen ja ojitusten rakentamisesta on edelleen ajantasaisia ja tarpeellisia. Lähes sata hankkeista on kuitenkin kokonaan tai osittain vanhentuneita, ja niihin liittyviä lupia, sopimuksia tai velvoitteita pitäisi tarkastella uudestaan.