Tiedotteet

Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan kunnilla on tarvetta yhteistyöverkostolle, joka tarjoaa tukea luonnon monimuotoisuuden turvaamistyöhön ja luonnon kestävään käyttöön. Suomen ympäristökeskuksen ja Kuntaliiton tekemän selvityksen tavoitteena oli kehittää yhdessä kuntien kanssa toimintamalli verkostolle.

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen jatkuu, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat koko Euroopan ja Suomen merkittävimpiä ympäristöuhkia. Euroopan ympäristön tila 2020 -selvityksen tuloksista ja suosituksista keskustellaan 14.1. pidettävässä aamukahvitilaisuudessa ympäristöministeriössä. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä klo 9 alkaen.

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvistä vapautuvien kasvihuonekaasujen merkitys ilmastonmuutokseen tunnetaan vielä huonosti. Erityisesti järvien dityppioksidia eli ilokaasua on tutkittu vain vähän verrattuna hiilidioksidi- ja metaanipäästöihin. Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että järvien vuotuiset dityppioksidipäästöt on huomioitava arvioitaessa järvien ilmastollista merkitystä.

Tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa Suomen merialueilla tavattavista levistä 10 arvoitiin uhanalaiseksi tai silmälläpidettäviksi. Tiedon puutteen johdoksi peräti 39 lajin kohdalla arviota ei kyetty tekemään.
Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin tulokset julkaistiin maaliskuussa 2019. Ensimmäinen kattava arvio Suomen levien uhanalaisuudesta kertoo tietopuutteista, mutta myös levien uhanalaisuudesta.

Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa selvitettiin ojittamattomina säilyneiden suoalueiden nykytilaa. Valuma-alueelta suolle purkautuva vesi on tärkeä osa suon vesitaloutta. Tulosten mukaan 85 % ojittamattomasta suopinta-alasta rajautuu ainakin osittain ojituksiin. Suon reunojen ojitukset voivat katkaista valuma-alueelta tulevan veden pääsyn suolle ja aiheuttaa vesitalouden muutoksen kautta mittavia kasvillisuuden ja ekosysteemin muutoksia.

Satelliittihavainnoista voidaan arvioida vedenlaatua erittäin hyvällä alueellisella ja ajallisella kattavuudella sekä hyvällä tarkkuudella vertailuaineistoihin nähden.

Sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä voidaan vähentää noin 35–50 prosenttia riippuen tuotetun biokaasun hyödyntämistavoista. Agris-hankkeessa kehitetyt toimintamallit vähentävät myös vesistöjä rehevöittäviä päästöjä ja parantavat sikatilan ravinne- ja energiatasetta.

Itse kasvatetut ja kokatut kasvikset, hedelmät ja marjat maistuvat hyvin lapsille. Päiväkodit voivat pienentää ruokahävikkiä pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja suunnittelulla. Lasten kosketusta luontoon voidaan lisätä pitkillä luontoretkillä, istuttamalla ja hoitamalla kasveja sekä antamalla lasten leikkiä luonnonmateriaaleilla, mullalla ja luonnonvedellä. Nämä tulokset vahvistaa Luontoaskel hyvinvointiin -hanke, jossa etsittiin yhdessä päiväkotien kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön kanssa kein