Tiedotteet

Parhaillaan Suomessa valmistellaan luonnonsuojelulain uudistamista. Sen yhtenä osana selvitetään ekologisen kompensaation mahdollista käyttöönottoa luonnonsuojelun keinovalikoimaan. Valmistelun tueksi on Suomen ympäristökeskuksessa tehty selvitys esimerkkitilanteista, joissa erilaisten hankkeiden luonnolle aiheuttamia haittoja on Suomessa lievennetty tai pyritty kompensoimaan.

Hiilensidonta kytkeytyy ruoan, raaka-aineiden ja uusiutuvan energian tuotantoon sekä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelyyn. Ilmaston nopea lämpeneminen ja luonnonvarojen kysynnän kasvu voivat heikentää näiden ekosysteemipalveluiden saatavuutta pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Kestävän maankäytön suunnittelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän tueksi tarvitaan tietoa hiilensidonnan alueellisesta vaihtelusta suhteessa muihin ekosysteemipalveluihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan monimuotoisuudelle merkittävät haukkametsät peittävät Keski-Suomen pinta-alasta noin kolme prosenttia ja sijaitsevat pääasiassa suojelualueiden ulkopuolella. Kymmenesosa näistä haukkametsistä katosi tai heikentyi huomattavasti muutamassa vuodessa hakkuiden vuoksi, osoitti Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n yhteistutkimus.

Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää perusteellista yhdyskuntien toimintojen tuntemusta sen lisäksi, että taloudelliset ja hallinnolliset järjestelyt toimivat hyvin ja tekniikka on korkealaatuista. Myös vesihuollon rakenteiden eli talous- ja jätevesiputkistojen ja järjestelmien ylläpito vaatii erityistä huomiota. Tähän tulokseen on päädytty Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Jyrki Laitisen väitöskirjassa, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa 11.9.2020.

Meneillään on maisemien juhlavuosi Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen täyttäessä syksyllä 20 vuotta. Elävä maisema on tärkeä osa eurooppalaista identiteettiä. Maisemia juhlistetaan Suomessa monipuolisesti muun muassa kaikille avoimella valokuvakilpailulla, valokuvakampanjalla ja maisemakävelyin.

Koko Suomen kattavan tutkimuksen mukaan vesistöihimme päätyy sulfaattia noin miljoona tonnia vuodessa. Tätä kuormitusta ei ole riittävästi huomioitu vesiensuojelussa. Sulfaatti voi muun muassa kiihdyttää järvien rehevöitymistä. Sulfaattia päätyy vesiin fossiilisista polttoaineista, kemikaaleista, maaperästä ja lannoitteista. Kaikilla sulfaattikuormittajilla ei ole velvoitetta seurata päästöjään ja seurantaa tulisikin laajentaa.

Lääkkeiden virheellinen hävittäminen on yhä yleistä ja jätehuollossa Itämeren alueella on suuria eroja. Lääkejätteen keräystä ja hävittämistä Itämeren alueella selvittänyt EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoittama hanke, CWPharma. Hankkeen tarkoituksena on vähentää näin lääkeaineiden päästöjä Itämereen.