Tiedotteet

Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 %. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire.

Uudessa hankkeessa ryhdytään kehittämään vauhdilla uusia ympäristön seurannan teknologioita vesivarojen mittaukseen ja vesiturvallisuuteen. Tavoitteena on tehdä osaamisesta myös kansainvälistä liiketoimintaa.

Suomessa tulisi ottaa nykyistä laajemmin käyttöön lajitteluun kannustavia, jätteiden punnitukseen perustuvia jätemaksuja. Näin voitaisiin lisätä kotitalousjätteiden kierrätystä ja vähentää jätehuollon ilmastopäästöjä. Suomen ympäristökeskus selvitti uudentyyppisen jätemaksun käyttöönoton mahdollisuuksia Suomessa ”Lajittelua tehostavat käytännöt (LAJITEHO)” -hankkeessa.

Jääpeitekausi on lyhentynyt Suomen sisävesillä leutojen talvien myötä, ja vastaavasti talvi- ja kevätkauden jokien virtaamat ovat kasvaneet tuoreen väitöstutkimuksen mukaan. Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Johanna Korhonen tutki talvi- ja kevätkauden hydrologisia pitkäaikaismuutoksia ja vaihteluja Suomessa. Väitös tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 22. helmikuuta.

Suomen ympäristökeskus SYKE selvitti, miten yhdyskuntajätteen kierrätystä voidaan tehostaa Suomen olosuhteisiin sopivalla tavalla. Selvityksen taustalla on Euroopan komission suositukset, joiden mukaan Suomen kierrätysasteen nostamiseksi tarvitaan esimerkiksi jätehuollon vastuiden selkeyttämistä sekä toimijoiden yhteistyön lisäämistä. Kierrätystavoitteisiin yltäminen edellyttää merkittäviä muutoksia nykyiseen järjestelmään. Kuva: freepik.com/rawpixel S

Suomessa metsätalouden on yleensä arvioitu aiheuttavan vain pienen osan vesistöjä rehevöittävästä ravinnekuormituksesta. Viimeaikaiset tutkimustulokset ja niiden perusteella tehdyt alustavat laskelmat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tämän käsityksen ja antaneet aiheen tarkentaa ja verrata eri laskentamenetelmiä.

Itämeren ominaispiirteet ylläpitävät Suomenlahden heikkoa happitilannetta, havaittiin SYKEn merentutkimusalus Arandan tutkimusmatkalla 22.1.-1.2.2019. Syvien pohjien heikko happitilanne näkyy korkeina ravinnepitoisuuksina. Myös Selkämeren syvänteiden happitilanne on heikentynyt.