Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ekosysteemipalvelut-teeman seurannat

Teemaan liittyvät seurannat tuottavat valtakunnallista perustietoa lajiston ja niiden elinympäristöjen tilasta. SYKE kerää havaintosarjoja merimetsoista, valkoposkihanhista, päiväperhosista sekä jokien ja järvien lajistosta. Pääosa seurannoista on aloitettu 1990-luvulla, mutta sisävesien lajistoa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Seurannoissa mitataan mm. lajien runsautta, levinneisyyttä ja elinvoimaisuuden eri osatekijöitä. Seurantatietojen pohjalta arvioidaan eliöiden ja elinympäristöjen tilaa, suojelutarpeita ja suotuisaa suojelun tasoa ja kestävää käyttöä sekä kehitetään keinoja monimuotoisuuden suojeluun, hoitoon ja ennallistamiseen.

Ratamoverkkoperhonen

                               © Petri Shemeikka



SYKE raportoi mm. Luontodirektiivin luontotyyppien seurannasta suoraan ympäristöministeriölle. Seurannasta riippuen tiedot tallennetaan joko Herttaan, SYKEn tietokantoihin tai julkaistaan ymparisto.fi-sivustolla.

Suomessa vastuu biodiversiteetin seurannan järjestämisestä kuuluu ympäristöministeriölle, joka on antanut valtakunnallisen biodiversiteettiseurannan koordinoinnin SYKEn tehtäväksi. SYKEn vetämät seurannat toteutetaan usein yhteistyössä ELY-keskusten kanssa ja osassa seurannoista kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoistyön osuus on merkittävä.

Luonnon monimuotoisuuden seurantaa säätelee kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö. Näistä tärkeimpiä ovat YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, EU:n lintu- ja luontodirektiivit sekä luonnonsuojelulaki ja -asetus.

Uutiset

RSS
  • Järvillä yöpyvien valkoposkihanhien välittömät vaikutukset veden ravinnepitoisuuksiin jäivät vähäisiksi 16.12.2020
    Suomen ympäristökeskus tutki syksyllä 2020 vedenlaatua kahdella Kaakkois-Suomen järvellä valkoposkihanhien massalevähdyksen aikaan. Lintulaskentojen perusteella yksittäisellä järvellä yöpyi parhaimmillaan 120 000 hanhea yötä kohden. Hanhien runsaasta lukumäärästä huolimatta välitöntä veden ravinnepitoisuuksien kohoamista ei havaittu. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että yöpyvät valkoposkihanhet voivat vaikuttaa järvien rehevöitymiseen viiveellä.
  • Soiden ravinnenieluja tutkitaan 6.11.2020
    SYKE tutkii soiden ravinteiden pidätyskykyä ja suotuista vaikutusta vedenlaatuun osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Soidensuojelun ja ennallistaminen päätavoite on monimuotoisuuden säilyttäminen, mutta yhtä tärkeää on saada tietoa suolle tulevien ja sieltä lähtevien valumavesien laadusta. 
  • Itämeren luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tulokset englanniksi 4.11.2020
    Itämeren luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin (LuTU) tulokset on nyt julkaistu myös englanniksi luontotyyppikuvauksineen. Massiivisesta LuTU-raportista käännettiin englanniksi juuri Itämeri-luontotyypit kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Englanninkielistä versiota voidaan hyödyntää esimerkiksi HELCOM-työssä.
Lisää uutisia
Julkaistu 17.4.2013 klo 12.48, päivitetty 12.5.2017 klo 12.50
Kohderyhmä: