Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Viljelyalueiden kiintoaine- ja ravinnekuormituksen hallintamalli – VIHMA

Viljelyalueiden kiintoaine- ja ravinnekuormituksen hallintamallin käyttö ja laskentatulokset perustuvat työkaluun tuotettuihin ominaiskuormituslukuihin ja kullakin tarkastelualueella sijaitsevan peltoalan ominaisuuksiin. 

Ominaiskuormitusluvut (kg/ha/v) kuvaavat ominaisuuksiltaan ja viljelykäytöltään erilaisilta pelloilta tulevaa keskimääräistä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vuodessa. Työkalussa on ominaiskuormituslukuja erilaisille pellon viljelymenetelmille viidessä kaltevuusluokassa, neljässä maalajiryhmässä ja kolmessa P-lukuluokassa (kasveille käyttökelpoisen, helppoliukoisen fosforin määrää muokkauskerroksessa kuvaava luku).

Luvut perustuvat suomalaisten huuhtoutumakoekenttien pitkäaikaisiin mittaustuloksiin sekä koekenttätuloksista laskennallisesti johdettuihin arvoihin. Ominaiskuormituslukujen minimi- ja maksimiarvot kuvaat hydrologisesta vuosityypistä riippuvaa pitkän aikavälin keskimääräistä minimi- ja maksimikuormitusta.

Peltojen kaltevuusluokat ovat:

  • < 0,5 %
  • 0,5 -1,5 %
  • 1,5 -3,0 %
  • 3,0-6,0 %
  • > 6,0 %

Peltojen maalaji on luokiteltu neljään ryhmään: savet, siltit, karkeat kivennäismaat ja eloperäiset maalajit. Peltojen P-lukuluokat ovat < 8 mg/l (maata), 8-14  mg/l ja > 14 mg/l. Peltojen viljelymenetelmien luokittelu perustuu muokkauksen jättämään talviaikaiseen pellon pinnan laatuun:

  • syyskyntö
  • matala sänkimuokkaus (syvyys < 10 cm)
  • syvä sänkimuokkaus (syvyys 10 -15 cm)
  • syysvilja (perinteinen kyntö ja kylvömuokkaus)
  • syysviljan suorakylvö
  • talviaikainen sänki
  • kevätviljan suorakylvö
  • pysyvä nurmi

Työkalu toimii valuma- ja vesistöaluetasolla. Ensisijaisesti työkalu soveltuu erilaisten maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden ja toimenpidekokonaisuuksien vaikutusten sekä erilaisten skenaarioiden vaikutuspotentiaalin arviointiin. Käytännössä työkalulla arvioidaan maatalouskuormituksen tavoitetasoon tarvittavien toimenpiteiden määrä. Tarvittavia lähtötietoja ovat em. tarkasteltavien kohdealueiden peltojen pinta-ala, maalaji-, kaltevuus- ja P-lukujakaumat sekä toteutetut maanmuokkaustoimenpiteet ja mahdollisuudet toteuttaa suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja.

Suojavyöhykkeiden vaikutukset lasketaan VIHMAssa pinta-alaltaan keskimääräiselle peltokuviolle perustetulle suojavyöhykkeelle. Suojavyöhykkeen vaikutukset perustuvat eri kaltevuusluokissa ja erilaisissa muokkaus-, kasvipeitteisyyskäsittelyissä suojavyöhykkeettömän ja suojavyöhykkeellisen peltolohkon kuormituksen eroihin. Kosteikkojen vaikutukset lasketaan yläpuolisen valuma-alueen peltohehtaaria kohden, johon vaikuttaa kosteikon suhteellinen koko ja valuma-alueen peltoisuusprosentti. 

Lisätietoa

Agronomi, Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija, Sari Väisänen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 10.2.2014 klo 12.33, päivitetty 29.3.2021 klo 13.04
Kohderyhmä: