Ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmä
Yhteystiedot ja tietosuojailmoitus
Toimita hakemukset Syken kirjaamoon, kirjaamo@syke.fi
Suomen ympäristökeskus (Syke)
Ympäristönäytteenottajien sertifiointi
Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki
Sertifiointijärjestelmän sihteeri, Jaana Heiskanen
etunimi.A.sukunimi@syke.fi
Sertifiointijärjestelmän päällikkö, Katarina Björklöf
etunimi.sukunimi@syke.fi
Mistä löytää sertifioituja kenttätoimijoita?
Sertifioituja näytteenottajien palveluja on saatavana eri puolella Suomea. Alla olevassa Excel-tiedostossa on lueteltu sertifioidut henkilöt, jotka ovat hyväksyneet, että yhteystietoja voidaan jakaa . Luettelo on ryhmitelty postinumeron perusteella. Näytteenottajia voi hakea Excelin pikasuodatuksen avulla. Vain tällä verkkosivulla oleva sähköinen luettelo on virallinen versio. Lista on päivitetty 24.2.2025.
Laatua kenttätoimintaan henkilösertifioinnilla
Edustavien näytteiden ottaminen ja kenttämittaus erilaisista ympäristökohteista edellyttää hyvää näytteenoton ja mittausten teorian ja virhelähteiden tuntemista sekä hyvää perehtyneisyyttä kenttätoimintaan käytännössä.
Sertifiointijärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden todeta henkilön pätevyys ympäristönäytteenottoon sekä ympäristömittaus- ja havainnointitoimintaan. Pätevyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö tuntee tälle toiminnalle asetetut yleiset laatuvaatimukset ja että hänellä on järjestelmän mukaiset tiedot ja taidot.
Tärkeää on muistaa, että sertifikaatti on henkilökohtainen.
Ympäristönäytteenottajien sertifiointijärjestelmä tekee päätelmät sertifikaatin hakijan näytteenottotoimintaan liittyvästä tieto- ja taitotasosta saamansa dokumentaation perusteella. Järjestelmän myöntämä sertifikaatti ei takaa yksittäisen näytteenoton edustavuutta ja laatua. Jokainen näytteenottaja vastaa omasta työstään. Sertifiointiryhmän asiantuntija voi valvoa näytteenottajan toimintaa myös kentällä auditointiprosessin avulla.
Aloitteet, palautteet ja valitukset
Esitä aloitteita ja palautteita sähköpostilla tai puhelimitse sertifiointiryhmän päällikölle tai Syken kirjaamoon. Toiveet koulutusaiheista välitämme kouluttajille. Kaikki palautteet kirjaamme ja käsitelemme toimintajärjestelmän mukaisesti.
- Certi-ryhmä kiittää kaikesta palautteesta!
Valitukset tulee esittää kirjallisesti. Ohjausryhmä käsittelee valitukset, jotka koskevat sertifiointiryhmän päätöksiä, sertifiointiryhmän toimintaa tai muita periaatteellisesti merkittäviä asioita. Sertifioitujen näytteenottajien toiminnassa havaituista merkittävistä puutteista voi valittaa sertifiointiryhmälle. Valitusosoituksesta ilmenee valitusaika, valituskirjelmän sisältö, valituskirjelmässä tarvittavat liitteet ja sen toimitustapa Syken kirjaamoon ja ohjausryhmälle.
Sertifiointiryhmä ja ohjausryhmä
Suomen ympäristökeskus on asettanut sertifiointiryhmän, joka määrittää pätevyysvaatimukset, myöntää pätevyystodistukset sekä ylläpitää ja kehittää sertifiointitoimintaa. Ympäristöministeriö on asettanut keskeisten intressitahojen edustajista koostuvan ohjausryhmän, joka tukee ja ohjaa sertifiointiryhmän toimintaa. Ryhmät on asetettu viideksi vuodeksi kerrallaan.
Sertifiointitoiminta perustuu kansainväliseen standardiin
Sertifiointitoiminta perustuu standardiin SFS-EN ISO/IEC 17024 Yleiset vaatimukset henkilösertifiointia varten perustetuille elimille. Järjestelmä on FINAS akkreditointi- palvelun akkreditoima tunnuksella S022 (FINAS).
Sertifiointitoiminnassa noudatamme riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Sertifiointitoiminnassa vältämme sellaista toimintaa, joka voisi heikentää luottamusta toiminnan pätevyyteen, puolueettomuuteen, arviointikykyyn ja koskemattomuuteen. Mahdolliset eturistiriidat tunnistamme toimintajärjestelmän kautta.
Erikoistumisalat
Erikoistumisalojen luokittelu on näytteenottotyyppeihin eli matriiseihin perustuva. Esimerkit jokaisessa kohdassa ovat vain viitteellisiä, eivätkä automaattisesti takaa, että yksittäinen näytteenottaja hallitsee kaikki kuvatut alueet käytännössä. Kun näytteenottaja laajentaa osaamistaan erikoistumisalueen sisällä, hän ymmärtää koulutuksensa perusteella, että hänen tulee saada perehdytystä ja riittävää ohjeistusta uuteen tilanteeseen. Vasta pätevöidyttyään hänelle uuteen alueeseen, hän voi tarjota sitä sertifioituna näytteenottajana. Se, minkä erikoistumisalan näytteenottaja valitsee, riippuu hänen työnsä tavoitteista. Asiasta päätetään yhdessä esihenkilön kanssa.
Tutustu erikoisalueisiin tarkemmin
Vesinäytteenotto ja -mittaus
Laajuus: Koskee fysikaalis-kemiallista ja mikrobiologista näytteenottoa ja mittausta vesistöistä, jätevesistä, prosessivesistä, pohjavesistä, sedimentistä ja lumesta.
- Vesinäytteenotto ja -mittaus pätevyysvaatimukset 1.2.2024 (docx, 38 kt)
- Asiantuntijat: Sari Mitikka (Syke), Jouni Lehtoranta (Syke)
- Tietovaatimus osoitetaan kurssilla ja tentillä.
Maaperä- ja jäteympäristöt
Laajuus: Koskee näytteenottoa maaperästä, kiinteistä jätteistä, pohjavedestä ja haihtuvista yhdisteistä maaperässä ja jätteissä.
- Maaperä ja kiinteät jäteympäristö pätevyysvaatimukset 12.7.2024 (docx, 138 kt)
- Asiantuntijat: Päivi Fjäder (Syke), Tuuli Aalto (Helsingin kaupunki)
- Tietovaatimus osoitetaan tentillä
Talous- ja uimavesinäytteet
Laajuus: Koskee näytteenottoa esim. talousvesistä, vesijohtoverkosto-vesistä, raakavesistä, kaivovesistä, uimahallien, kylpylöiden ja vastaavien pienempien yksiköiden allasvesistä, uimarantavesistä sekä käyttötarkkailunäytteiden ottoa.
- Talous- ja uimavesinäytteenotto pätevyysvaatimukset 22.2.2024 (docx, 35 kt)
- Asiantuntijat: Elina Antila (Porvoon kaupunki), Lotta Kivikoski (Valvira),
- Tietovaatimus osoitetaan kurssilla ja tentillä.
Vesiympäristön biologinen näytteenotto
Laajuus: Erikoistumisalue koskee vesiympäristön kasvi- ja eläinplanktonia ja pohjaeläimiä sekä pinnoilla kasvavia piileviä. Ei koske lajitunnistusta vaativaa kenttätyötä (esim. kalatutkimukset, kasvitutkimukset, linjalaskennat tai kartoitukset) eikä mikrobiologista näytteenottoa.
- Vesiympäristön biolologinen näytteenotto pätevyysvaatimukset 14.9.2022 (docx, 35 kt)
- Asiantuntija: Antti Haapala (KAS-ELY)
- Tietovaatimus osoitetaan kurssilla ja tentillä.
Ilmanlaatumittaukset
Laajuus: Koskee esim. ilmanlaadun-seurannoissa käytettäviä jatkuvatoimisia mittausmenetelmiä ja keräinmenetelmiä. Ei koske päästömittauksia.
- Ilmanlaatumittaukset pätevyysvaatimukset 14.5.2025 (docx, 105 kt)
- Asiantuntija: Ulla Makkonen (Ilmatieteen laitos)
- Tietovaatimus osoitetaan kurssilla ja tentillä.
Hydrologisen seurannan kenttätyöt
Laajuus: Koskee hydrologiseen seurantaan kuuluvia havaintoja ja mittauksia (esim. vedenkorkeudesta, virtaamasta, pohjavedestä, jään paksuudesta ja roudasta) sekä havaintoasemien perustamiseen ja kunnossapitoon liittyviä töitä.
- Hydrologisen seurannan kenttätyöt pätevyysvaatimukset 20.8.2025 (docx, 30 kt)
- Asiantuntija: Heidi Sjöblom (Syke)
- Tietovaatimus osoitetaan tentillä.
Melun mittaus ja arviointi
Laajuus: Koskee melun kokonaistason mittauksia (äänenpainemittauksia) ja asumisterveyteen liittyviä mittauksia melulle altistuvissa kohteissa. Mittauksien melulähteinä voivat olla, tie- raide- ja vesiliikenne, lentoliikenne, teollisuus ja satamat, rakentaminen, ampuma- ja moottoriradat, muu vapaa-ajan toiminta, talotekniset laitteet ja tuulivoimalat.
- Melun mittaus ja arviointi pätevyysvaatimukset 11.8.2020 (docx, 31 kt)
- Asiantuntija: Larri Liikonen (UUD-ELY)
- Tietovaatimus osoitetaan tentillä ja näyttökokeella.
Vanhentuneet erikoistumisalat
Vanhentuneille erikoistumisaloille emme hyväksy enää uusia sertifikaatteja, koska erikoistumisalan pätevyysvaatimukset eivät vastaa ajan vaatimuksia. Nykyiset voimassa olevat sertifikaatit pidetään voimassa ja tarvittaessa vastaanotamme puoliväliselvitykset. Erikoistumisalaa voi vaihtaa uuteen vastaavaan uusinnan yhteydessä. Vanhentuneita erikoistumisalueita ovat:
- Vesi- ja vesistönäytteet; koskee esim. näytteenottoa talousvedestä, jätevesistä, vesistöstä, pohjavedestä, sedimentistä ja lumesta. Asiantuntijat: Sari Mitikka, Jouni Lehtoranta (Syke).
- Eliöstönäytteenotto; koskee esim. näytteenottoa kasvillisuudesta ja eläimistöstä luonnon eri osista, kuten vesistä, metsistä, pelloilta jne. sekä tällaisten näytteiden kenttäkäsittelyä. Asiantuntija: Antti Haapala (KAS-ELY).
- Näytteet maaperästä ja kiinteistä jätteistä; koskee näytteenottoa maaperästä, kaatopaikoilta, pohjavedestä, sedimentistä ja huokoskaasuista. Kurssi voidaan järjestää maaperä- tai jätepainotteisena. Jos painopiste on jäteasioissa, tulee jäteasioita olla noin 60 % ja maaperäasioita 40 % sisällöstä. Asiantuntijat: Helena Dahlbo (Syke) ja Tuuli Aalto (Helsingin kaupunki)
- Vanhat pätevyskriteerit_2022 (doc, 58 kt)
-
yli 500sertifioitua henkilöä
-
9erikoistumisalaa
-
7sovittua kouluttajaa
Vaaratilanteet kenttätyössä
Ympäristönäytteenotto ja muu kenttätyö on itsenäistä ja vastuunalaista työtä. Työnantajalla on vastuu työtehtävien jaossa ja työntekijöiden varustamisessa, työntekijällä ja työryhmällä oma vastuunsa työohjeiden noudattamisessa ja muissa työsuojelukysymyksissä. Sertifiointiryhmänä keräämme tietoja näytteenoton ja muun kenttätyön vaara- ja "läheltä piti" -tilanteista mm. selvityskaavakkeessa.
Näytteenoton ja mittauksen ohjeita
Kaikki ympäristönäytteenottoon (vesi, maaperä, liete, jäte, hydrologia) liittyvät menetelmästandardit (SFS, EN ja ISO) ovat ostettavissa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä.
Yleistä näytteenottoon liittyvää
- Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltaminen, YM 2018 (Valto)
- Uncertainty from sampling – A NORDTEST handbook for sampling planners on sampling quality assurance and uncertainty estimation, 2020 (Nordtest)
- Measurement uncertainty arising from sampling. A guide to methods and approaches 2007 (Eurachem)
Työsuojelu
- Työsuojelu vesi- ja ympäristönäytteenotossa ja hydrologisissa mittauksissa, OH6/2006 (Helda)
- Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen ja työsuojeluopas, OH7/2006 (Helda)
- Työsuojelu veneiden käytössä, OH9/2006 (Helda)
- Työsuojelu moottorikelkan ja mönkijän käytössä, OH4/2006 (Helda)
- Työsuojelu sähkökalastuksessa, OH8/2006 (Helda)
Luonnonvesi ja vesistöt
- Laatukäsikirja jatkuvatoimisille vedenlaadun mittauksille - Opas hyviksi käytännöiksi, 2019 (Helda)
- Haitalliset aineet Suomen vesissä: tilanne ja seurannan suuntaviivat, 2019 (Helda)
- Jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien valtakunnallinen verkosto - toteuttamissuunnitelma, 2018 (Nordtest)
- Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät, 1992 (Helda)
- Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen, käytännön opas (Doria)
- Vesistötietoa näytteenottajille 2008 (Helda), erityisesti sivut 1-34 ja 35-78
- Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle 2016 (Helda)
- USGC Field Manual for the Collection of Water-Quality Data (USGCu)
- Passiivikeräimien käyttö vesien haitta-aineseurannassa 2022 (Helda
- Näkösyvyyden mittaaminen Secchi-levyllä, 2018 (YouTube)
- Veden happipitoisuuden mittaaminen ProODO-happimittarilla, 2018 (YouTube)
- Vedenlaatututkimukset virtaavasta vedestä Horiba-kenttämittarilla 2021 YouTube)
- Vesinäytteiden otto virtaavasta vedestä Limnos-noutimella 2021 (YouTube)
Jätevesi
- Näytteenotto-ohje: Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä (pdf)
- Haitallisten aineiden näytteenotto ja esiintyminen jätevedenpuhdistamoilla, SYKEra5/2008 (Helda)
Pohjavesi
- Kenttähenkilöstön rooli pohjavesinäytteenotossa, 2021 (YouTube)
- Pohjavedenoton velvoitetarkkailu - Nykytila sekä suositukset tarkkailusuunnitelman laadintaan ja tarkkailun järjestämiseksi, 2019 (Helda)
- Pohjavesinäytteenoton toimintamalli (syke.fi)
- Pohjavesiselvitysten tarkistuslista (suomi.fi)
- Pohjavesinäytteenotto. Nykytila ja kehitystarpeet, 2008 (Helda)
- Passivinäytteenotto pohjavesitutkimuksissa (YouTube)
- Kerrosnäytteenotto pohjavesitutkimuksissa (YouTube)
- Näytteenotto pohjavedestä, 2007 (YouTube).
- Pohjavesitutkimusopas; käytännön ohjeita, Suomen vesiyhdistys 2005 (pdf)
- Suomen Geoteknillinen yhdistys (2002), Ympäristögeotekninen näytteenotto-opas, maa-, huokoskaasut ja pohjavesinäytteet (sgy.fi)
Sedimentti
- Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, 2015 (Valto)
- Anvisning om muddring och deponering av sediment, 2016 (Valto)
- Sisävesien pilaantuneet sedimentit, 2011 (Helda)
- Päivitetty maa- ja sedimenttinäytteiden PIMA-koontitaulukko, 2019 (Mutku ry)
- Vesistötietoa näytteenottajille YO 2008, sedimenttinäytteenotto sivut 65-68
- Vesitutkimuksen näytteenottomenetelmät, 1992 (Helda) Sedimenttinäytteenotto sivut 45-47
Talous- ja uimavesi
- Veden laatu. Näytteenotto mikrobiologista tutkimusta varten, SFS- EN ISO 19458 (SFS)
- Water quality — Sampling — Part 5: Guidance on sampling of drinking water from treatment works and piped distribution systems, SFS-ISO 5667-5 (SFS)
- Talousvesisäännösten soveltamisohje (Valvira.fi)
- Vesilaitostekniikka ja hygienia-opas Vesityökorttia varten, 2018 (Vesilaitosyhdistys)
- Allasvesiasetuksen 2/2017 soveltamisohje (pdf)
- Soveltamisopas uimavesiasetukseen 177/2008 (Valvira.fi)
- Talousvesinäytteenotto-ohjeet (thl.fi)
Hulevesi
- Hulevesiopas 2016 (Kuntaliitto,fi). Erityisesti Hulevesioppaan kappale 13. Hulevesien laatu, taajamavesien kuormitus ja ympäristövaikutukset.
- Noora Antola 2018. Ohjeistuksia hulevesinäytteiden ottoon (Opinnäytetyö AMK, pdf)
Hydrologia ja lumi
- Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirja (vesi.fi)
- Lumikuorman mittaus lumipuntarilla (YouTube)
Maaperä
- Huokosilmanäytteenotto-ohje 2022 (pdf) LIITE!
- Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille. Tunnistus-hankkeen loppuraportti (Helda), erityisesti kappaleet 2, 3, 4.1, 5.5 sekä liite 1
- Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen pikamenetelmin kenttälaboratoriossa (YouTube)
- Incremental Sampling Methodology (ISM) Update, 2020 (ITRC)
- Hyvät käytännöt pilaantuneiden maiden kenttätutkimuksissa, 2014 (Helda)
- Ympäristögeotekninen näytteenotto-opas, maa-, huokoskaasu- ja pohjavesinäytteet, 2002 (SGY)
- Päivitetty maa- ja sedimenttinäytteiden PIMA-koontitaulukko, 2019 (Mutku ry)
Kiinteät jätteet
- Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi – päivitetty opas. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019 (Valto)
- Haitallisten orgaanisten yhdisteiden esiintyminen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla ja kaatopaikoilla, 2012 (Helda)
- Jätteiden karakterisointi. Jätemateriaalien näytteiden ottaminen. Näytteenottosuunnitelman laatiminen ja soveltaminen, SFS-EN 14899 (SFS-verkkokauppa)
- Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito, 2008 (Helda)
- Waste testing in Baltic countries - Transfer and exchange of information on leaching tests, Nordtest 2004 (Nordtest)
- Leaching tests for non-volatile organic compounds - development and testing 2004 (Nordtest)
- A framework for using leaching tests for non-volatile organic compounds, 2005 (Nordtest)
Biologisten seurantamenetelmien ohjeet
- Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen (vesi.fi).
- Merenpohjan ja vesipatsaan elinympäristöjen seuranta (ymparisto.fi)
- Vesien biologisten seurannan ohjeet ja lomakkeet (vesi.fi)
- Jatkuvatoiminen levämäärien mittaus, 2014 (Helda)
- Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläimistöseurannan näytteenottoon ja raportointiin YO87 (Helda)
- Sisävesien vesikasviseurantojen laadunvarmennus, 2008 (Helda)
- Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa Ympäristöopas 2007 (Helda)
- Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä. BioTar-projektin loppuraportti (Helda)
- Helcom monitoring manual (Helcom)
- Merenpohjan elinympäristön seuranta (ymparisto.fi)
- Veden laatu. Osa 6: Biologia. Kenttämenetelmät 2012. SFS käsikirja (Finna.fi)
- Veden laatu. Jokien ja järvien pohjan piilevien näytteenotto ja näytepreparaattien valmistus SFS-EN 13946 (SFS)
- Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026 (Helda)
- Meren kasviplanktonseurantaohje, 2019 (ymparisto.fi)
- Rannikon pohjaeläinseurantaohje, 2020 (ymparisto.fi)
- Rannikon eläinplanktonseurantaohje, 2021 (ymparisto.fi)
- Rannikon kasviplanktonseurantaohje 2022 (vesi.fi)
- CPET-näytteenotto, 2014 (YouTube)
- Piilevämenetelmä, 2014 (YouTube)
- Vesisammalnäytteenotto, 2014 (YouTube)
- Näytteenotto pohjaeläinyhteisöstä virtaavasta vedestä potkuhaavilla, 2021 (YouTube)
Melun mittaus ja arviointi
- Ympäristömelun vaikutuksista sekä vaikutusten arvioinnista ja hallinnasta, 2014 (Valto)
- Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, 2014 (Valto)
- Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa, 2014 (Valto)
- Ympäristömelun vaikutukset 2007 (Helda)
- Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita, 2005 (Valto)
- Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä, 2008 (Kansallisarkisto)
Ilmanlaatumittaukset
Luontoselvitykset
- Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi : Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle – 2. korjattu painos (Helda)
- Uhanalaiset ja luontodirektiivin lajien tallennusohjeet (ely-keskus.fi)
- Turvetuotannon ympäristölupahakemuksen luontoselvitykset, 2016 (Valto)
- Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt, 2017 (Valto)
- Lepakkokartoitusohje 2023 (lepakko.fi)
- Näytteenotto on tarpeellista sammalkartoituksissa,2014 (ely-keskus.fi)
- Sammaltyöryhmän maasto-ohjeita (syke.fi)
- Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet – lakisääteiset turvaamiskeinot, 2013 (Helda)
- Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, 2008 - Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet (Helda)
- Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, 2008 - Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset (Helda)
- Ympäristö ja terveyslehti 6/2018 (docx, 992 kt)
- Ecological Society of America, Code of Ethics, 2021 (ESA.org)