Meren tila ja seuranta

Suomen merensuojelua ja -hoitoa ohjaa kansallinen lainsäädäntö ja EU. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tehtävänä on koordinoida merenhoitoon liittyvää tiedon tuottamista ja kokoamista sekä vastata merenhoidon raportoinnista ympäristöministeriölle.

Tuotamme tietoa, jonka avulla päättäjät saavat kokonaiskuvan Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Kansainvälisenä yhteistyönä määrittellään indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata meriympäristön yleistä ekologista tilaa ja ihmisen aiheuttamaa kuormitusta.

 
meri kuvituskuva ilkka lastumäki 556px
Kuva: Ilkka Lastumäki

Meriseurannat luovat pohjan päätöksenteolle

Syke kerää pitkäaikaisia havaintosarjoja avomeren kemiallisesta ja biologisesta tilasta sekä haitallisten aineiden pitoisuuksista vedessä, eliöstössä ja pohjasedimentissä. Avomeriseurannan lisäksi Syke seuraa eteläisten rannikkovesiemme tilaa ja koordinoi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY -keskukset) toteuttamaa rannikkovesien tilaseurantaa. Seurannat sisältyvät Suomen merenhoidon seurantaohjelmaan.

Seurantatietoon perustuvat tila-arviot ja tutkimukset muodostavat perustan merensuojelun päätöksenteolle. Pitkäaikaisten havaintosarjojen avulla seurataan muun muassa rehevöitymisen, haitallisten aineiden ja ilmaston muuttumisen vaikutuksia meriluontoon. Aineistot mahdollistavat meren tilan kokonaisvaltaiset arviot. Niitä käytetään myös mallinnettaessa meren tilan tulevaa kehitystä, ja niiden avulla arvioidaan tehtyjen suojelutoimenpiteiden tehokkuutta ja uusien toimenpiteiden tarvetta.

Kuva: Ilkka Lastumäki

Meriympäristön seurantaohjelma uudistetaan 6 vuoden välein. Seurantaohjelmaan kuuluvat:

Syke vastaa myös 6 vuoden välein julkaistavan seurantatietoon pohjautuvan Suomen meriympäristön tila -raportin kokoamisesta.

Keskeisimmät hankkeet

Julkaisuja

Työkalut

Elokuun 2022 seurantamatkat: Suomenlahden happiongelmat eivät ole väistyneet 1.12.2022
Suomen ympäristökeskus selvitti elokuussa Suomen merialueiden tilaa. Suomenlahden syvät pohjat olivat hapettomia ja rannikon syvien pohjien happitilanne oli heikentynyt, mikä heijastui myös kohonneina fosfaattifosforin pitoisuuksina ja vähentyneenä pohjaeläinten määränä. Saaristomeren happi- ja pohjaeläintilanne oli selvästi parempi kuin Suomenlahdella. Suomenlahden levämäärät näyttävät vähentyneen jokavuotisesta sinilevien esiintymisestä huolimatta.
Lue lisää
Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2022: Merellä havaittiin tänä kesänä runsaasti sinilevää, järvien sinilevätilanne pysyi viime vuosien tasolla 25.8.2022
Kuluneen kesän sinilevätilanne on vaihdellut muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Merialueiden ja järvien sinilevämäärät olivat huipussaan kesän lämpimimpinä ajanjaksoina heinäkuun ja elokuun puolivälissä. Heinä–elokuun taitteen viilentyneet säät hillitsivät sinileväkukintoja hetkeksi. Järvillä kesän sinilevätilanne pysyi aikaisempiin vuosiin nähden varsin tyypillisenä. Alueellinen vaihtelu on ollut kuitenkin suurta, ja valtakunnallisen sinileväseurannan runsaimmat havainnot keskittyivät muutamaan
Lue lisää
Julkaistu 30.10.2020 klo 13.33, päivitetty 13.1.2023 klo 14.00
Aihealue:
Kohderyhmä: