Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Uutisia ja tapahtumia

Esimerkki siitä kuinka ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon kirjon suojelua voidaan optimoida yhtä aikaa yhteishyötyjen saavuttamiseksi: esimerkki Etelä-Suomesta

Tutkimusessa selvitettiin kuinka ilmastonmuutoksen hillintä ja metsien monimuotoisuuden suojelu voidaan huomioida yhtäaikaisesti. Tutkimusalueena oli Kokemäenjoen valuma-alueen kivennäismaan metsät eteläisessä Suomessa. Tulokset osoittavat, että kumpikin tavoitteista voidaan saavuttaa joillain alueilla yhtäaikaa. Etenkin monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet olivat tulosten mukaan tehokkaita myös ilmastomuutoksen hillinnässä, etenkin niiden puuston sisältämien suurien hiilivarastojen vuoksi. Tällaisia alueita olivat etenkin vanhat metsät. Sen sijaan hiilen sidonnan ja varastojen maksimointi ei takaa luonnon kirjon säilymistä. Huomattava ero hiilen ja luonnon kirjon välillä onkin, että metsät sitovat hiiltä ja toimivat varastoina aina kasvaessaan, minkä vuoksi metsien tuottaman ilmastonmuutoksen hillinnän saatavuus ei ole yhtä rajallista kuin luonnon monimuotoisuuden. Sen asijaan luonnon kirjolle tärkeitä alueita on vähän eikä niitä synny nopeasti lisää. Tulokset osoittavat, että halutessamme voimme ottaa nämä molemmat näkökulmat huomioon yhtäaikaisesti ja täten sekä hillitä ilmaston muutosta että edistää luonnon kirjon säilymistä pitkällä aikavälillä.

Artikkeli: Developing a spatially explicit modelling and evaluation framework for integrated carbon sequestration and biodiversity conservation: Application in southern Finland

GraficAbstract_stotem_c BD, GraficAbstract_stotem_c BD
Examples from landscape prioritization for biodiversity and carbon in the Kokemäenjoki river basin. All maps show the currently protected areas (in dark grey) and the best 10% of forests on mineral soils, where harvesting should be avoided (in colour). Panel A) gives the integrated balanced priority areas (in orange) that maximize both biodiversity values and carbon pools and fluxes. Panels C) and D) show priority areas for biodiversity only (in blue) and carbon only (in red), respectively. Boxplots in panel B) show how much these priority areas capture of the total values within mineral soil forests, shown separately for biodiversity (dead wood potential, old forests, threatened species and focal birds) and carbon (pool and fluxes) features (x-axis), and for currently protected areas and the three different priority solutions (A,C,D) (boxplots). © SYKE, University of Helsinki, LUOMUS, University of Eastern Finland, The Finnish Forest Centre

Luonnon priorisointi päätöksenteon apuna -seminaari 5.11.2019 Säätytalolla

Zonation antaa lisätietoa maiseman luontoarvoista
Zonation-arvokartta Sipoon Rörstrand © SYKE

Miten ekologiset priorisointianalyysit voivat auttaa päätöksenteossa? Luontoarvojen määrittelyssä? Kaavoituksessa? Luonnonhoidossa? Entä mitkä ovat ekologisen kompensaation tärkeimmät kysymykset?

Seminaarin tallenne on katsottavissa puolen vuoden ajan osoitteessa https://dclive.fi/YM/MetZo2019

Seminaarin esitykset voit ladata tästä:

Suojelua ja ennallistamista tukevat analyysit

Kaavoitusta tukevat analyysit

Ekologinen kompensaatio

Lisätietoja projektikoordinaattori Marja Hokkaselta marja.hokkanen@metsa.fi

Zonationin kehittäjä Atte Moilanen sai ensimmäisenä suomalaisena kansainvälisen tunnustuksen kehitettyään menetelmiä ekologisen suunnittelun tuleksi

Kansainvälinen luonnonsuojelun edistämisen seura Society for Conservation Biology, SCB, on myöntänyt tunnustuksen SCB Europe Distinguished Service Award in memory of Ilkka Hanski Helsingin yliopistossa työskentelevälle tutkimusjohtaja Atte Moilaselle. Hän saa tunnustuksen siitä, että on tuonut ekologian, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä luonnonsuojelun ja kestävän ympäristönhoidon tutkimukseen. Palkinnon ovat aiemmin saaneet mm. Al Gore ja David Attenborough.

Zonationia hyödynnetiin 10-vuotiaan METSO-ohjelman väliraportoinnissa

10 vuotta sitten käynnistynyt METSO-ohjelma on saavuttanut noin 60 % vuodelle 2025 asetetusta suojelutavoitteestaan. Väliarvioinnissa hyödynnettiin Zonation-ohjelmistolla tehtyjä metsien monimuotoisuuden valatkunnallisia analyysituloksia laajasti.

Avoin paikkatietoaineisto luonnon monimuotoisuudelle tärkeistä metsistä Suomessa avattu

Suomen metsistä on laadittu kaikille avoin valtakunnallinen kartta-aineisto, joka antaa kattavan kuvan metsien luontoarvojen jakaantumisesta. Kartta-aineistossa kaikki Suomen metsäalueet ovat paremmuusjärjestyksessä luonnon monimuotoisuutta kuvaavien ominaisuuksien perusteella. Monimuotoisuudelle arvokkaita metsäalueita löytyy kartta-aineiston perusteella kaikista maakunnista, mutta ne eivät ole jakautuneet tasaisesti. Määrällisesti eniten arvokkaita metsäalueita löytyy Lapista, Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Pinta-alaan suhteutettuna eniten alueita on Uudellamaalla, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa.

Uusi arviointi laittoi Suomen metsät arvojärjestykseen (Syke.fi, 21.6.2016)

Zonationin kehitystyö jatkuu METSOssa (Metsonpolku.fi, 30.3.2015)

METSO ja Zonation - konkreettista apua (Metsonpolku.fi, 9.9.2014)

 

Julkaistu 5.11.2019 klo 11.17, päivitetty 30.6.2021 klo 15.21
Kohderyhmä: