Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta valtakunnallista valuma-aluejakoa, joka tulee korvaamaan vanhan vuodelta 1993 peräisin olevan rajauksen.
Valuma-aluejakoluonnos koostuu kahdesta tasosta – päävesistöalueista ja valuma-alueista. Päävesistöalueet on jaettu pienempiin osavaluma-alueisiin seuraavia rajauskriteereitä käyttämällä. Oman valuma-alueen ovat saaneet kaikki yli 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat yli 100 me
trin pituiset uomat tai uomajatkumot, jotka päättyvät uomien risteykseen (uomajatkumolla tarkoitetaan tässä peräkkäisten uomien ja alle 50 ha järvien muodostamia uoma-järviketjuja). Mikäli uomien risteyskohta on järvessä, valuma-alue rajataan järven rantaan. Lisäksi oman valuma-alueen ovat saaneet kaikki vähintään 50 hehtaarin kokoiset järvet sekä näihin järviin laskevat yli 100 metrin pituiset uomat tai uomajatkumot. Lisäksi suuria järvialtaita on jaettu tässä valuma-aluejaossa osa-altaisiin (mm. Saimaa ja Oulujärvi). Aineistosta puuttuvat vielä meren saarissa olevat valuma-alueet.
Uuden valuma-aluejaon luonnoksessa on yli 22 000 valuma-aluetta. Nykyisin yleisesti käytettävissä olevassa valuma-aluejaossa ns. 3. jakovaihe sisältää 5637 valuma-aluetta.
Kaikki tämän luonnoksen uudet valuma-alueet ovat ns. lähivaluma-alueita. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi järven valuma-alueesta puuttuvat kaikkien siihen laskevien uomien tai uomajatkumoiden valuma-alueet. Jatkossa on tarkoitus kehittää menetelmä rajauskriteerit täyttävien kohteiden koko yläpuolisen valuma-alueen hallitsemiseksi.
Uusi valuma-aluejako on alusta asti toteutettu kokonaan digitaalisilla tuotantomenetelmillä. Tämä tuotantomenetelmä mahdollistaa automaattisen valuma-alueiden mallinnuksen halutuille purkupisteille, esim. vesipuitedirektiivin vesimuodostumille voidaan mallintaa omat valuma-alueet.
Lähtöaineistona on käytetty MML:n 10 metrin ruutukokoon perustuvaa korkeusmallia, jota on täydennetty valtakunnan rajan ulkopuolelle meneviltä osiltaan maailmanlaajuisella ASTER GDEM korkeusmallilla (The Ministry of Economy, Trade and Industry (METI), Japan & National Aeronautics and Space Administration (NASA), USA, 2011). Tätä korkeusmallia on tarkennettu ”polttamalla” siihen SYKEn Ranta10-aineiston uomat, muut virtavedet ja järvet. Ranta10 pohjautuu MML:n maastotietokantaan.
