Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesivarojen perustietovaranto

Perustietovarannoista

Perustietovarantoja ovat sekä laissa säädetyt perusrekisterit että muut keskeiset kansallisen tason tietovarannot. Perusrekisterillä tarkoitetaan keskitettyä tietojärjestelmää, johon on kattavasti ja mahdollisimman virheettöminä kerätty keskeisiä tietoja yhteiskunnan perusyksiköistä, kuten esimerkiksi henkilöistä tai kiinteistöistä. Tällaisen rekisterin pitämisestä säädetään laissa. Suomessa perusrekistereitä ovat väestötietojärjestelmä (VTJ), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) sekä yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ). Perustietovaranto on laajempi käsite kuin perusrekisteri.

Perustietojen tulee olla kattavia ja luotettavia sekä muodostaa eheä kokonaisuus. Tiedoilla tulee olla monia käyttötarkoituksia ja tietosuojan tulee olla kattava.

Perusrekisterit sisältävät tietoja yhteiskunnan perusyksiköistä, jotka JUHTAn (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) määrittelyn mukaisesti ovat: 1) ihminen eli (luonnollinen) henkilö, 2) yritys, yhteisö tai säätiö, 3) rakennus ja 4) kiinteistö.

Luonnonvarat ja niihin liittyvät tiedot voitaisiin määrittää samoin periaattein perustietovarannoiksi. Maanmittauslaitoksen kansallinen maastotietokanta (KMTK) kokoaa yhteen valtakunnallisesti merkittävät peruspaikkatiedot, joita ovat rakennus-, liikenneverkko-, hydrografia-, maanpeitto- ja korkeussuhdetiedot. Nämä tiedot yhdessä muodostavat kansallisen paikkatietovarannon, jonka perusajatus on, että tieto kerätään vain kerran ja se ylläpidetään niissä prosesseissa, joissa tieto syntyy.

Vesivarojen paikkatietovaranto

Vesivarojen paikkatietovaranto
© SYKE

Vesiä kuvaavia paikkatietoaineistoja käytetään laajasti eri puolilla ympäristöhallintoa, mutta tarve ajantasaisella ja yhteentoimivalle paikkatiedolle on tunnistettu myös muualla. Tällä hetkellä on käytössä useita eri ikäisiä ja eri tarkkuuksilla olevia päällekkäisiä aineistoja, joiden yhteensopivuus ja yhteentoimivuus on vähäistä.

Vesivarojen paikkatietovaranto tulee olemaan valtakunnallisesti kattava, eheä kokonaisuus, joka palvelee laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesientutkimusta sekä niihin liittyvää tietojärjestelmätyötä. Myös digitaalisten palvelujen tuottaminen helpottuu kun yhtenäiset ja yhteensopivat perusyksiköt ovat kaikkien saatavilla ja paremmin hyödynnettävissä.

Paikkatietovaranto koostuu pintavesien osia kuvaavista, yksilöivän tunnuksen omaavista perusyksiköistä. Näistä perusyksiköistä voidaan luoda eri käyttötarkoituksiin tietotuotteita. Perusyksiköt tullaan lisäämään osaksi Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, jolloin varmistetaan aineistojen ajantasaisuus ja yhteensopivuus muiden kansallisen paikkatietovarannon osioiden kanssa.

Vesiä kuvaavista perusyksiköstä voidaan muodostaa erilaisia tietotuotteita käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Suomen ympäristökeskus tulee hyödyntämään perusyksiköitä mm. Uomaverkoston ja Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat – tietotuotteiden ylläpidossa.

Perusyksiköille/tietotuotteille voidaan mallintaa valuma-alueita eri tarkkuuksisten korkeusmallien pohjalta.

VesiPeto-hanke

Vesivaroja kuvaavaa paikkatietovarantoa kehitetään VesiPeto- hankkeessa. Tämä SYKEn, Ympäristöministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen (2016-2019) toteuttamiseen osallistuu SYKEstä paikkatietoasiantuntijoita, vesistöjen mallintajia sekä vesien käytön ja hoidon suunnittelijoita. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Maanmittauslaitoksen KMTK- ohjelman kanssa.

VesiPeto hankkeen tavoitteena on luoda pintavesien perusyksiköt sekä suunnitella niiden ylläpito osana Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Lisäksi hankkeessa otetaan uudet perusyksiköt käyttöön osana SYKEn VEMALA- vesistömalleja sekä suunnitellaan niiden käyttöönotto SYKEn ympäristötietojärjestelmissä.

Käsitemallit ja arkkitehtuurityö

Vesivarojen paikkatietovarannon määrittämistä on tehty valitsemalla Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelunäkymästä (JHS 179 v 2.0) relevantit kokonaisuudet. Määrittelytyössä on tunnistettu tietovarantoon liittyvät sidosryhmät ja roolit (tiedon jatkojalostaja, tiedon hyödyntäjä, tiedon tuottaja ja tietovastuullinen) ja on kuvattu prosesseja näiden eri roolien näkökulmasta. Vesiä kuvaava käsitemalli on toteutettu työryhmätyöskentelynä. Käsitemallista tullaan tuottamaan vastaavat tietomallit. Vesivarojen paikkatietovarantojen määrittelyssä keskitytään pintavesiin (sisävedet ja merialueet) ja vesivaroihin oleellisesti kuuluvat pohjavedet voidaan ottaa tarkasteluun myöhemmin.

Julkaistu 9.4.2018 klo 14.34, päivitetty 21.12.2018 klo 12.54
Kohderyhmä: