Tulvakeskus
Sisältösivu
|
Julkaistu: 9.4.2021
Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
...
Ymparisto
>
Vesi
>
Tulvakeskus
|
Tulvakeskus
Sisältösivu
|
Julkaistu: 9.4.2021
Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
...
Palvelut
>
Tulvakeskus
|
Mikrobikokeet
Sisältösivu
|
Julkaistu: 7.4.2021
Vesiruton mikrobit hyötykäyttöön
Vesirutolla tiedetään olevan antimikrobisia vaikutuksia, ja aiemmassa Elodea-hankkeessa havaittiinkin, että vesirutto hidasti joidenkin kasvitaudinaiheuttajasien...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)
>
Mikrobikokeet
|
Peltokokeet
Sisältösivu
|
Julkaistu: 7.4.2021
Vesiruton käsittely ja paalaus
Kokeet vuonna 2019
Vesiruton peltolevitys sujui erittäin hyvin kuivalannan tarkkuuslevittimellä. Maanparannustarkoitukseen levitetty massa hajosi niin pieneks...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)
>
Peltokokeet
|
Raivausnuottaus
Sisältösivu
|
Julkaistu: 7.4.2021
Maastotyöt Kuusamossa vuonna 2019
Elokuussa 2019 toteutettiin kolmepäiväinen maastotyörupeama Kuusamon Vuotunki-järvellä. Paikallisen yrittäjän NetVeken rakentamalla raivausnuotalla järvestä poi...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)
>
Raivausnuottaus
|
Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)
Hanke
|
Julkaistu: 11.4.2019
Tausta
© Seppo Hellsten
Satoihin järviin Suomessa levinnyt haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto ( Elodea canadensis ) muodostaa otollisi...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)
|
Yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa
Tiedote
|
Julkaistu: 1.4.2021
Korkealaatuisten ja turvallisten ravinnetuotteiden tuottaminen edellyttää uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteenkäsittelyssä. Suomen ympäristökeskuksen......
Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa
Ajankohtaista
>
Yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa
Tutkimus & kehittäminen
>
Kiertotalous
>
Yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa
Tutkimus & kehittäminen
>
Kulutus ja tuotanto
>
Yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa
Tutkimus & kehittäminen
>
Vesi
>
Yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen edellyttää uusien menetelmien käyttöönottoa
|
Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla
Tiedote
|
Julkaistu: 25.3.2021
Sään voimakas lämpeneminen sulattaa lumia ja nostaa jokien ja järvien pintoja seuraavan viikon aikana koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Suurin tulvariski on Pohjanmaalla, missä tulva voi nousta rak......
Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Ajankohtaista
>
Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla
Tutkimus & kehittäminen
>
Vesi
>
Sään lämpeneminen lisää tulvariskiä pääsiäisviikolla
|
Uudet politiikkasuositukset auttavat kehittämään kestävää kalanviljelyä Itämerellä
Tiedote
|
Julkaistu: 22.3.2021
Kalanviljelyn kasvutavoitteiden ja rannikkovesien hyvän tilan yhteensovittaminen on haasteellista, mutta sitä voidaan edistää esimerkiksi kehittämällä kiertovesilaitoksia, kompensoimalla ravinnepäästö......
Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Uudet politiikkasuositukset auttavat kehittämään kestävää kalanviljelyä Itämerellä
Ajankohtaista
>
Uudet politiikkasuositukset auttavat kehittämään kestävää kalanviljelyä Itämerellä
Tutkimus & kehittäminen
>
Meri
>
Uudet politiikkasuositukset auttavat kehittämään kestävää kalanviljelyä Itämerellä
Tutkimus & kehittäminen
>
Vesi
>
Uudet politiikkasuositukset auttavat kehittämään kestävää kalanviljelyä Itämerellä
|
Biohajoavien muovipolymeerien biohajoavuus valtameren rannikkovesissä – hajottajayhteisöt ja -entsyymit (BIPOD)
Hanke
|
Julkaistu: 18.3.2021
Merten muoviroskaantuminen, erityisesti rannikkomerissä, on keskeinen maailman meriekosysteemeihin kohdistuva uhka. Petrokemialliset muovit eivät hajoa meriympäristössä mutta myös biohajoavat muovit ...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Biohajoavien muovipolymeerien biohajoavuus valtameren rannikkovesissä – hajottajayhteisöt ja -entsyymit (BIPOD)
|
Muovit merilintujen pesämateriaaleissa (MUPPE)
Hanke
|
Julkaistu: 18.3.2021
Meriympäristön muovikuormitus näkyy myös merilintujen pesimäluodoilla. Suomen merialueella on tehty yksittäisiä havaintoja muoviroskan esiintymisestä merimetsojen ( Phalacrocorax carbo ) pesillä, mut...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Muovit merilintujen pesämateriaaleissa (MUPPE)
|
Hajakuormituksen valumavesiä voidaan puhdistaa rankapuuta hyödyntävän biologisen menetelmän avulla
Tiedote
|
Julkaistu: 10.3.2021
Vesiensuojelua voidaan tehostaa lisäämällä vesiensuojelurakenteisiin, kuten laskeutusaltaisiin, rankapuuta väljinä nippu- tai kasettirakenteina. PuuMaVesi-hankkeen kenttäkokeissa menetelmä vähensi tul......
Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Ajankohtaista
>
Hajakuormituksen valumavesiä voidaan puhdistaa rankapuuta hyödyntävän biologisen menetelmän avulla
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Hajakuormituksen valumavesiä voidaan puhdistaa rankapuuta hyödyntävän biologisen menetelmän avulla
Tutkimus & kehittäminen
>
Vesi
>
Hajakuormituksen valumavesiä voidaan puhdistaa rankapuuta hyödyntävän biologisen menetelmän avulla
|
Arandan seurantamatka: Itämeren lämpötilat paikoin ennätyksellisen korkeita, Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforipitoisuudet kasvussa
Tiedote
|
Julkaistu: 4.3.2021
Itämeren vesi lämpenee ja syvän veden lämpötilat ovat paikoin ennätyksellisen korkeita. Saaristomeren keskiosan ja Selkämeren fosforipitoisuudet kasvavat. Seurantatulokset selvisivät merentutkimusalus......
Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Ajankohtaista
>
Arandan seurantamatka: Itämeren lämpötilat paikoin ennätyksellisen korkeita, Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforipitoisuudet kasvussa
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Arandan seurantamatka: Itämeren lämpötilat paikoin ennätyksellisen korkeita, Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforipitoisuudet kasvussa
Palvelut
>
Tutkimusalus Aranda
>
Arandan seurantamatka: Itämeren lämpötilat paikoin ennätyksellisen korkeita, Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforipitoisuudet kasvussa
Tutkimus & kehittäminen
>
Meri
>
Arandan seurantamatka: Itämeren lämpötilat paikoin ennätyksellisen korkeita, Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforipitoisuudet kasvussa
Tutkimus & kehittäminen
>
Vesi
>
Arandan seurantamatka: Itämeren lämpötilat paikoin ennätyksellisen korkeita, Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforipitoisuudet kasvussa
|
CorEO (Ympäristönseurannan tehostaminen satelliittihavaintojen käsittelyä automatisoimalla)
Hanke
|
Julkaistu: 2.3.2021
Hanke monipuolistaa ja tehostaa Suomen ympäristökeskuksen satelliittihavaintoihin perustuvaa vedenlaatupalvelua ottamalla käyttöön uusia tekoälyyn perustuvia analysointimenetelmiä sekä siirtämällä tu...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
CorEO (Ympäristönseurannan tehostaminen satelliittihavaintojen käsittelyä automatisoimalla)
|
Rantaimeytyminen pohjavedenottamoilla (RANTAVA)
Hanke
|
Julkaistu: 19.2.2021
Pohja- ja pintavedet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Pohjavettä voi purkautua vesistöön tai toisaalta pintavettä saattaa imeytyä pohjavesimuodostumaan. Vuorovaikutukset ovat usein monimutkaisia ja...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Rantaimeytyminen pohjavedenottamoilla (RANTAVA)
|
Kohti kattavaa suojelualueverkostoa (KOKASU)
Hanke
|
Julkaistu: 24.2.2021
Hankkeen tausta
EU:n vuoteen 2030 ulottuva Biodiversiteettistrategia ”Luonto takaisin osaksi elämäämme” sisältää useita monimuotoisuuden suojeluun ja elinympäristöjen ennallistamiseen liittyviä ...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Kohti kattavaa suojelualueverkostoa (KOKASU)
|
Veneen pohjamaalin valinnalla voi olla merkitystä vieraslajien leviämisen kannalta
Tiedote
|
Julkaistu: 11.2.2021
Huviveneiden pohjassa käytettävien pohjamaalien tehokkuutta ja päällyskasvuston kiinnittymistä tutkittiin veneilykaudella 2020. Koe osoitti, että huviveneilijöiden pohjamaalivalinnoilla voi olla merki......
Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Veneen pohjamaalin valinnalla voi olla merkitystä vieraslajien leviämisen kannalta
Ajankohtaista
>
Veneen pohjamaalin valinnalla voi olla merkitystä vieraslajien leviämisen kannalta
Tutkimus & kehittäminen
>
Meri
>
Veneen pohjamaalin valinnalla voi olla merkitystä vieraslajien leviämisen kannalta
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
>
Veneen pohjamaalin valinnalla voi olla merkitystä vieraslajien leviämisen kannalta
|
Laserkeilaus vesien hallinnassa osana kestävää maankäytön ja metsien suunnittelua
Hanke
|
Julkaistu: 4.2.2021
Keväällä 2020 käynnistyneen kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman tuottamat aineistot ja säännöllinen kuvaussykli mahdollistavat vesien hallintaan liittyvien uusien sovelluksien kehittämise...
Tutkimus & kehittäminen
>
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
>
Hankkeet
>
Laserkeilaus vesien hallinnassa osana kestävää maankäytön ja metsien suunnittelua
|
Tutkimusmatkat 2021
Sisältösivu
|
Julkaistu: 4.2.2021
Tutkimusalus Arandan matkat 2021
18.01.2021 - 31.01.2021 Itämeren tilan kemiallinen ja fysikaalinen seuranta (COMBINE1)
Matkanjohtaja: Harri Kankaanpää (leg 1) ja Pekka Kotilainen (leg 2)
......
Palvelut
>
Tutkimusalus Aranda
>
Tutkimusmatkat 2021
|
Väitös: Lumisateen mikrofysiikka maan pinnalla ja tutkalla tehdyissä havainnoissa (Snowfall microphysics in surface-based and radar observations)
Tiedote
|
Julkaistu: 2.2.2021
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, Jussi Tiira, on väitöstyössään tutkinut lumen syntyprosessien vaikutusta satavan lumen ominaisuuksiin, ja edelleen lumen ominaisuuksien ilmenemistä tutkahavainnoissa......
Sama sisältö löytyy useasta paikasta:
Ajankohtaista
>
Tiedotteet
>
Väitös: Lumisateen mikrofysiikka maan pinnalla ja tutkalla tehdyissä havainnoissa (Snowfall microphysics in surface-based and radar observations)
Ajankohtaista
>
Väitös: Lumisateen mikrofysiikka maan pinnalla ja tutkalla tehdyissä havainnoissa (Snowfall microphysics in surface-based and radar observations)
|