Vuosikatsaus

Suomen ympäristökeskuksen vuosi 2021 oli toiminnallisesti onnistunut

Vuonna 2021 Suomen ympäristökeskus (Syke) arvioi strategiaansa – uuden pääjohtajan johdolla, mutta koko henkilöstön voimin – ja kirkasti sen viestiä. Uusi visio vuoteen 2030 on ytimekkäästi ”Kestävyysmurros!” Strategiaprosessi toteutettiin vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa. Kirkastetusta strategiasta viestimisessä hyödynnettiin uusia välineitä. Strategiasta laadittuja videoita jaettiin sosiaalisessa mediassa. Kestävyysmurroksen käsitettä avattiin Policy Brief -julkaisussa, josta myös laadittiin viestintävideo.

Kestävyysmurros edellyttää yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisen sijaan koko yhteiskunnan läpileikkaavaa, järjestelmätason muutosta ja vaatii tuekseen tutkimukseen pohjautuvia teknologisia, sosiaalisia ja hallinnollisia innovaatioita. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat järjestelmätason haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan fossiilivapaata energiantuotantoa ja liikennettä, turvallista kiertotaloutta, ruokajärjestelmän muutosta sekä uudenlaista ohjausta. Syken kestävyysmurrososaaminen pohjautuu yhteiskunnallisesti vaikuttaviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin, joissa hallinnolla, yrityksillä ja muilla tiedon hyödyntäjillä on keskeinen rooli sekä tutkimuskohteena että tiedontuotannon kumppaneina.

Schulman_Leif_20210115_5158_Kai_Widell.jpg
Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman. © Kuva: Kai Widell

Vuonna 2021 Suomi ja maailma panostivat covid-19-pandemiasta toipumiseen, mikä toi uudelleen esiin talouskasvun ja kestävän kehityksen yhteensovittamisen haasteet ja kiireellisyyden. Suomessa kanavoitiin elpymisrahoitusta tutkimukseen ja elinkeinoille. Samalla kehitettiin kriteereitä, joiden avulla rahoitus kohdistuisi kestävään toimintaan. Syke oli mukana useissa kestävän rahoituksen arviointihankkeissa ja -prosesseissa. Syke myös menestyi kestävyyttä painottavien rahoitusinstrumenttien kilpailluissa hauissa. Oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään tähtäävä EU-politiikka ja Suomen hallitusohjelman mukainen kestävä kasvu ovat keskeisiä ohjenuoria uudelle ohjaukselle ja ohjauskeinoille.

Vuoteen 2021 ajoittuivat myös kuntavaalit sekä merkittäviä kestävyyttä edistäviä lainsäädäntö- ja strategiaprosesseja. Kestävyysmurroksen tarve korostui, ja sitä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu voimistui. Keskusteluun nousivat myös ympäristöriskit, ympäristöahdistus ja kestävyysmurroksen oikeudenmukaisuus. Syke osallistuu näihin keskusteluihin tutkimuksen pohjalta ja asiantuntijatyössään. Monitieteinen tutkimus auttaa ymmärtämään yhteiskunnan läpileikkaavia kehityskulkuja ja ennakoimaan niissä tapahtuvia muutoksia. Syken kestävyysmurrosta koskeva tutkimus on laaja-alaista ja kansainvälisesti tunnustettua. Syken tutkimusprofessori Paula Kivimaa, joka on tutkinut energiamurrosta, liikennejärjestelmien murrosta ja kestävyysmurrokseen vaikuttavaa ohjausta, sijoittui alansa viitatuimpien tutkijoiden joukkoon (Clarivate Analytics, Highly Cited Researchers).

Ympäristöosaamisen kysyntä heijastui toimintaan

Vuosi 2021 oli toiminnallisesti onnistunut. Merkittävä kysyntä kestäville ratkaisuille ja ympäristöalan osaamiselle heijastui Syken toiminnan laajuuteen ja henkilöstön määrä kasvoi merkittävästi. Pandemian jatkuessa myös etätyöskentely jatkui. Vaikka etätyöskentely myös kuormittaa henkilöstöä, haastaa ajankäytön hallintaa ja vähentää työyhteisön yhtenäisyyttä, henkilöstön sitoutuneisuus säilyi, ja sairauspoissaolot pysyivät vähäisinä. Henkilöstön perehdyttämistä kehitettiin ja uusien työntekijöiden tuomiseen osaksi työyhteisöä panostettiin, vaikka se oli vallitsevassa etätyöskentelyn tilanteessa haastavaa.

Syken toimintaa suuntaava tulossopimus ympäristöministeriön hallinnonalalle tarkistettiin vuosille 2022–2023. Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevia vesitaloustehtäviä koskevat strategiset tulostavoitteet ovat olleet voimassa vuoden 2017 alusta. Syke on onnistunut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa hyvin.

Syke osallistui vuoden aikana aktiivisesti ajankohtaiseen keskusteluun erityisesti blogikirjoituksin. Uusina viestintäkanavina hyödynnettiin myös podcasteja, videoita ja tilaisuuksien tallenteita, joiden jakaminen sosiaalisen median alustoilla mahdollistaa laajan yleisön saavuttamisen. Tutkimuksella saavutettua asiantuntemusta voidaan näin jakaa yhteiskuntaan aiempaa monipuolisemmin. Tämä näkyi esimerkiksi ammattiryhmille suunnattujen artikkeleiden vähenemisenä aiempaan verrattuna, vaikka julkaisujen kokonaismäärä säilyi ennallaan. Sykeläisten julkaisemien vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä on hienoisessa nousussa, mikä kertoo tieteellisen vaikuttavuuden kasvusta.

Syke tekee tutkimusta ja asiantuntijatyötä paljolti erilaisissa yhteishankkeissa ja välittää tutkimustuloksia niiden puitteissa. Hankkeiden kumppanit ovat usein myös jäseniä Sykelle tärkeissä suomalaisissa ja eurooppalaisissa verkostoissa. Kumppanuuksien avulla Syke pystyy osaamisen kehittämisen ohella ennakoimaan tulevaa, vaikuttamaan laajalla rintamalla sekä palvelemaan hallintoa ja yhteiskunnan toimijoita. Keskeisimmät kumppanit ovat tutkimuslaitosten yhteenliittymän Tulanetin, eurooppalaisten ympäristötutkimuslaitosten kumppanuuden (PEER), Euroopan ympäristövirastojen verkoston (EPA), biodiversiteetti- ja ekosysteemiverkoston (ALTER-Net) sekä sisävesitutkimuksen verkoston (EurAqua) jäsenet. Syke toimi EurAquan puheenjohtajana 2020–2021, ja vuonna 2022 se alkaa vetää Euroopan ympäristökeskuksen kestävyysmuutosta edistävää teemakeskusta. Myös Syken tutkimusinfrastruktuurit rakentuvat ja ovat käytettävissä laajoissa ja pitkäjänteisissä verkostoissa.

Resurssien kehityksessä valoa ja varjoja

Valtion talousarvion kautta suoraan Sykelle myönnettävän toimintamenorahoituksen määrä säilyi edellisvuosien tasolla, mutta ulkoisen rahoituksen määrä kasvoi yli 8 % vuodesta 2020. Tämä kertoo onnistumisesta erityisesti T&K-rahoituksen hakemisessa. Vuoden lopussa tulleet Suomen Akatemian päätökset tutkimusinfrastruktuurirahoituksista olivat myös menestys.

Menestyksestä huolimatta taloudelliset riskit ovat kasvaneet. Toiminnan tuotokset syntyvät pääosin projekteissa. Vuonna 2021 oli meneillään yhteensä noin 1 000 projektia, jotka yhdessä edeltäjiensä kanssa muodostavat eri aihealueille mittavan hankejatkumon. Mikäli ulkoisen rahoituksen lähteet kutistuvat, se heikentää nopeasti Syken toimintaa ja vaikuttavuutta. Toisaalta Syken on vaikeaa kasvattaa toimintaansa kysynnän tahdissa pelkän ulkoisen rahoituksen varassa. Kasvun raja tulee vastaan, jos toimintamenorahoitus pysyy samalla tasolla, koska hankkeet edellyttävät yleensä myös omarahoitusta.

Syken toiminnallinen rahoitus
Suomen ympäristökeskuksen toiminnallinen rahoitus vuosina 1996–2021.

Kohti saavutettavaa ja helppokäyttöistä tutkimukseen pohjaavaa tietoa

Ympäristöä koskevan tutkimuksen ja asiantuntijatyön vahvan ytimen varmistaminen on entistäkin tärkeämpää, kun ympäristökysymyksistä tulee yhteiskuntaa läpileikkaavia. Vihreän kasvun ja järjestelmätason kestävyysparannusten edistäminen koskee kaikkia yhteiskunnan toimintoja, ja työ vaatii kaikkien sektoreiden osallistumista. Tässä tilanteessa tarvitaan tutkimukseen pohjaavaa laadunvarmennusta ja innovointia, kunnianhimoista osaamisen kehittämistä sekä strategista johtamista. Syken missio on sen lakisääteisen tehtävän mukaisesti vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tämä missio on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Erityisesti monimutkaisen ympäristötiedon operatiivisten sovellusten kysyntä kasvaa. Ilmastonmuutoksen ohjaus ja tiekartat ovat osoittaneet yrityksille ja muille talouden toimijoille, että vaikutuksia voidaan vähentää sisällyttämällä hiilipäästöt tai -tase tavoitteisiin ja raportointeihin. Tämä on luonut odotuksia myös materiaalitaseen, ravinnetaseen ja erityisesti luontovaikutusten sisällyttämiseen rahoituksen, elinkeinojen, yritysten ja tuotteiden arviointeihin. Syke tuleekin jatkossa panostamaan erilaisten operatiivisten tasemittarien tietopohjan varmistamiseen ja uusien sovellusten kehittämiseen.

Vuonna 2022 Syke jatkaa uudistumistaan vuoden 2021 aikana tehdyn strategian pohjalta. Organisaatiorakenne uudistetaan strategian mukaiseksi ja vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Monikanavaisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta pyritään jalostamaan tiivistettyjä, yleistajuisia viestejä ja myönteistä tulevaisuuskuvaa, jotka kannustavat meitä kaikkia haastavassa työssä kestävyysmurroksen kirittämisessä.

Lisätietoa:

Julkaistu 2.6.2020 klo 12.24, päivitetty 19.1.2023 klo 14.56