SYKE, RKTL ja Itä-Suomen yliopisto tiedottavat
Kuva: Jari Peltomäki / Finnature
Eläimet eivät ole vain ihmisen hallinnassa olevia kohteita. Ne ovat myös itsenäisiä toimijoita, joihin ihmisen tulisi sopeutua. Tätä ajattelutavoissa havaittua muutosta käsittelee uusin Alue ja Ympäristö -lehti, jossa teemana ovat eläimet. Teemanumero tuo näkyviksi eläinten kulttuuriset merkitykset, jotka ovat osa itseymmärrystämme ja kansallista identiteettiämme.
Eläinkysymysten politisoituminen sekä muutokset eläinten ja ihmisten välisissä suhteissa ovat lisänneet kiinnostusta yhteiskunnalliseen eläintutkimukseen viime vuosina. ”Nämä muutokset tuottavat konkreettisia haasteita esimerkiksi eläinten pidolle, lainsäädännölle ja asiantuntijuudelle. Tähän uuteen tilanteeseen tarvitaan laaja-alaista tutkimusta muuttuvista käsityksistä ja eläinten asemasta yhteiskunnassamme”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Outi Ratamäki, joka toimii myös vuonna 2009 perustetun Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seuran sihteerinä.
Nykyisin eläinten tulkitaan olevan enemmän ihmisen kaltaisia kuin aiemmin. Erityisesti Charles Darwinin evoluutioteorian näkemykset olivat länsimaissa historiallisesti käänteentekeviä, ja niiden vaikutuksesta eettiset vaatimukset ovat kohdistuneet ihmisen ohella myös eläimiin. Eläinsuojelu- ja -oikeusjärjestöjen aktiivinen toiminta Japanissa osoittaa, että eläinten oikeuksien kasvava merkitys ei ole vain eurooppalainen ilmiö.
Suurpedot haastavat yhteiskunnallisia käytäntöjä
Pääpaino lehdessä on suomalaisissa tutkimuksissa, jotka käsittelevät suurpetoja, suomenhevosta, koiria, maatiaiseläimiä ja kalankasvatusta. Suurpetoja käsittelevät artikkelit kuvaavat Savonlinnassa kiertäneitä roskisdyykkarikarhuja, suden metsästystä ja siinä sattunutta virhettä Varsinais-Suomessa sekä susien salametsästystä.
Tutkimukset osoittavat, että suurpedot ovat voimakkaita toimijoita, jotka kykenevät haastamaan ihmisen ylläpitämiä yhteiskunnallisia järjestelmiä, kuten jätehuoltoa, metsästyskäytäntöjä ja lainsäädäntöä. Vallitsevat käytännöt eivät välttämättä toimi halutulla tavalla suurpetojen määrän kasvaessa, eivätkä toisaalta ole tarpeeksi joustavia yllättävissä tilanteissa. Virallisten sääntöjen ja käytännön ongelmien välinen yhteensopimattomuus voi purkautua kansalaisten omaehtoisena laittomana toimintana.
Eläimillä on tärkeä rooli kulttuurien muovaamisessa
Artikkelit hevosista, maatiaiseläimistä ja koirista kuvaavat eläinten suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille. Käsitykset itsestämme, suomalaisuudesta ja hyvästä kansalaisuudesta ovat kytköksissä eläinten asemaan ja käyttöön.
”Samalla kun luomme käsityksiä eläimistä ja niiden paikasta, muotoilemme ihmisten kulttuurista identiteettiä ja ylläpidämme yhteiskunnallista järjestystä”, toteavat lehden toimittajat Ratamäki ja Pekka Salmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. ”Tämä ilmenee muun muassa käsityksissämme suomenhevosesta vahvana ja itsepäisenä mutta rauhallisena eläimenä ja niistä rajoista, joita koiran käyttäytymiselle ja oleskelemiselle on Suomessa asetettu.”
Yhteiskunnallinen eläintutkimus on kasvussa
Alue ja Ympäristö -lehden teemanumero on toimitettu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Artikkeleiden kirjoittajat edustavat useita eri tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Suomessa. Teemanumero kokoaa yhteen kasvamassa olevan yhteiskunnallisen eläintutkimuksen alan ajankohtaisia tuloksia.
Lehteä myy Akateeminen kirjakauppa ja Tiedekirja tai sen voi tilata verkosta:
Teemanumeron toimittajat ja lisätiedot
Tutkija Outi Ratamäki, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen ympäristökeskus, puh. 040-1663967, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Pekka Salmi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
puh. 040-7504076, etunimi.sukunimi@rktl.fi