Yhteistiedote THL, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto 12.9.2023
© THL
Suomalaisten tulisi syödä enemmän kasviksia, täysjyvää sekä kestävällä tavalla pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Punaisen lihan, lihavalmisteiden sekä runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältävien ruokien kulutusta olisi hyvä sen sijaan vähentää. Ruokavalioiden muuttaminen edistäisi paitsi ihmisten itsensä myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.
Linjaukset ovat uusista kesäkuussa 2023 julkaistuista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista, joiden pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on käynnistämässä kansallisten ravitsemussuositusten laatimisen.
”Meidän kaikkien on hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden, kuten kasvisten, täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siementen kulutusta. Maltillisillakin muutoksilla on merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos valtaosa väestöstä toteuttaa niitä”, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:sta.
Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ovat laatineet politiikkasuosituksen siitä, miten yhteiskunnassa voidaan tukea siirtymistä kasvi- ja kalapainotteisempiin ruokavalioihin.
Tänään julkaistava politiikkasuositus on tarkoitettu erityisesti päättäjille, kansanterveyden edistäjille ja ruoka-alan toimijoille.
Ruokavalioiden muutoksia on tuettava laajalla keinovalikoimalla
Keinoja löytyy monipuolisesti eri toimijoille: a) ruokakasvatuksen vahvistaminen b) joukkoruokailun kehittäminen c) elintarviketeollisuuden ja kaupan toimet terveellisen ja kestävän ruokaympäristön luomiseksi d) elintarvikkeiden verotus sekä e) monipuolinen ja myönteinen ruokapuhe.
”Terveellinen ja kestävä ravitsemus on kaikkien asia. Koko yhteiskunnan on tuettava muutoksia, jotta kaikki voisivat syödä kestävästi”, sanoo tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.
© THL
Harva suomalainen syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja riittävästi
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötävän useita kertoja päivässä. THL:n vuonna 2022 toteuttaman Terve Suomi -kyselyn perusteella tämä tavoite toteutuu vain pienellä osalla suomalaisista. Tavoitteen toteutumisessa on selviä väestöryhmittäisiä eroja. Esimerkiksi alle 65-vuotiaista miehistä vain 17 prosenttia syö kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä, naisista näin tekee 37 prosenttia.
Uudistuvat kansalliset ravitsemussuositukset on otettava kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustaksi
Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa viimeisin tieteellinen näyttö ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä on yhdistetty tietoon ruoankulutuksen ympäristövaikutuksista. Suositusten laatimiseen on osallistunut yli 400 asiantuntijaa. Näiden suositusten pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) laatii kansalliset ravitsemussuositukset.
Keskeistä pohjoismaisissa suosituksissa on vähentää eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusta ja lisätä kasviperäisten elintarvikkeiden kulutusta. Suositukset kannustavat kohtuullistamaan lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Palkokasvit, täysjyväviljat sekä kestävästi pyydetty ja kasvatettu kala ovat hyviä vaihtoehtoja lihalle.
”Pohjimmiltaan kyse on ruokavalioiden monipuolisuuden lisäämisestä. Terveellisen ja kestävän ruokavalion voi toteuttaa monella tavalla”, kertoo apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Just food- ja Leg4Life -hankkeet kannustavat hyödyntämään ravitsemussuosituksia kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustana.
Tutkittua tietoa siirtymästä kestävämpään ruokajärjestelmään
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ovat vuodesta 2019 alkaen tutkineet ruokajärjestelmän mahdollisuuksia ja keinoja siirtymässä kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokajärjestelmää.
Hankkeissa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Bernin yliopisto, E2 Tutkimus, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Suomen ympäristökeskus (Syke).
Lisää aiheesta
-
Politiikkasuositus: Kaartinen N, Paalanen L, Bäck S, Kortetmäki T, Lamminen M, Maukonen M, Männistö S, Sares-Jäske L, Selänniemi M, Kaljonen M, Pajari A-M. Ruokavaliot ovat osa terveys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua – uudet ravitsemussuositukset tukevat kestävyyssiirtymää. Päätösten tueksi 9/2023, THL
-
Politiikkasuosituksen avoin julkistuswebinaari 12.9.2023 klo 9–10.30
-
THL:n tiedote aiheesta 12.9.2023
Lisätietoja
- Niina Kaartinen, erikoistutkija, THL, puh. 029 524 7384, etunimi.sukunimi@thl.fi
- Laura Paalanen, erikoistutkija, THL, puh. 029 524 8816, etunimi.sukunimi@thl.fi
- Minna Kaljonen, tutkimusprofessori, Just food -hankkeen johtaja, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1252, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Anne-Maria Pajari, apulaisprofessori, Leg4Life-hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto, puh. 029 41 58 203, etunimi.sukunimi@helsinki.fi