© Suomen ympäristökeskus
Metallien louhinnan ja käytön ympäristövaikutukset eivät ohjaa kuluttajien älylaitteiden ostopäätöksiä. Näin siitäkin huolimatta, että älylaitteissa käytetään yhä moninaisempia ja harvinaisempia metalleja, joiden louhinta, käyttö ja kierrätys aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia ja haasteita.
Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tuoreen haastattelututkimuksen mukaan tärkeimmät älypuhelimen ostoon vaikuttavat tekijät olivat tekninen suorituskyky, käyttöjärjestelmä, brändi ja hinta. Nuorten ostopäätöksiä ohjaa usein myös sosiaalinen paine.
”Vaikka media ja muut yhteiskunnalliset toimijat tuovat yhä enemmän esille laitteisiin liittyviä vastuullisuuskysymyksiä, paljastivat haastattelut, että kuluttajat kysyvät varsin harvoin puhelimen valmistajan tai raaka-ainetoimittajien vastuullisuudesta”, erikoistutkija Susanna Horn SYKEstä sanoo.
Useat kuluttajat kyselivät kuitenkin hankinnan yhteydessä laitteen elinkaaren pituudesta ja korjattavuudesta sekä akun elinkaaren pituudesta ja vaihdettavuudesta. Lisäksi kiinnostus käytettyjen puhelimien ostamiseen, takaisinottojärjestelmiin sekä puhelin palveluna -malliin näyttää kasvaneen.
”Vastauksissa korostuivat taloudelliset hyödyt asiakkaalle, eivät ensisijaisesti ympäristökysymykset. Trendi on kuitenkin lupaava, sillä nämä tekijät parantavat myös älylaitteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia”, Horn sanoo.
Älypuhelimilla kiivas vaihtotahti, korjaaminen kustannustehotonta
Yksi luonnonvarojen käyttöön vaikuttava avainkysymys on laitteiden lyhyt elinkaari. Älypuhelimia käytetään noin 2-3 vuotta, vaikka joskus käyttöikä voi olla merkittävästi lyhyempikin.
Älypuhelimien ominaisuudet kehittyvät nopeasti ja uusia malleja tuodaan jatkuvasti markkinoille, mikä lisää halukkuutta ostaa uusi puhelin, vaikka vanha olisi vielä toimiva.
Tärkeimmät syyt älylaitteiden kiihtyvään hankintatahtiin liittyivät kulutustottumuksiin, laitteen suunnitteluun ja poliittisten ohjauskeinojen puutteeseen. Laite voidaan vaihtaa ennenaikaisesti, koska omistajalla ei ole riittävästi tietoa takuuajan pituudesta tai siitä, mitä vikoja voi korjata.
Varaosien saatavuus ja työvoimakustannusten suuruus vaikuttavat korjauksen kustannustehokkuuteen. Lisäksi puhelimen ohjelmistotuki mainittiin erillisenä suunnitteluongelmana, sillä vanhempia käyttöjärjestelmiä ei enää tuettu tietyn ajan jälkeen, mikä taas vaikuttaa suorituskykyyn ja tietoturvaan.
Älypuhelimien visuaalinen ulkonäkö ei sen sijaan ole viime aikoina muuttunut, joten estetiikan ei katsottu aiheuttavan uusien laitteiden tarvetta yhtä paljon kuin ennen.
Tuotesuunnittelulla ratkaiseva merkitys ympäristövaikutuksiin
Tuotesuunnitteluun liittyvät päätökset lyövät lukkoon suurimman osan koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Tuotesuunnittelu määrittelee pitkälti laitteen tekniset ominaisuudet, sen sisältämät eri metallit sekä laitteen käyttöiän ja korjattavuuden.
Vastaajat olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että vastuullisuus tulee saamaan enemmän painoarvoa tulevaisuudessa. Esimerkiksi luonnonvarojen riittävyys, kierrätyksen pullonkaulat, elinkaaren pidentäminen ja vastuullinen tuotesuunnittelu ovat asioita, joiden tärkeys tulee korostumaan.
”Elektroniikassa pätee yhä tietty kognitiivinen dissonanssi, joka tarkoittaa, että vaikka käyttäjät ovat tietoisia laitteisiin liittyvistä vastuullisuusongelmista, ne eivät vaikuta ostopäätöksiin”, Horn sanoo.
Tämä voi Hornin mukaan johtua kokonaiskuvan ja tiedon puuttumisesta esimerkiksi siitä, mitkä elinkaaren vaiheet vaikuttavat ympäristöön eniten, kuinka mitata sosiaalisia vaikutuksia, mikä on yksittäisten valmistajien kestävyysväitteiden läpinäkyvyys ja luotettavuus ja ennen kaikkea se, miten paljon omilla päätöksillään näihin voi vaikuttaa.
Haastatteluiden myötä tuli esille, että yleisen tietoisuuden lisääminen vastuullisuudesta vaikuttaisi myönteisesti kuluttajien tapoihin, toimitusketjujen läpinäkyvyyteen, arvoketjun kestävyyteen ja jaettuun vastuuseen eri toimijoiden kesken.
”Kuluttajien luomalla paineella on suuri merkitys, ja ohjauskeinojen tulisi ulottua arvoketjun jokaiseen vaiheeseen: kaivostoimintaan, suunnitteluun ja tuotantoon, myyntiin, kulutuksen ohjaamiseen ja kierrätykseen”, Horn sanoo.
Tutkimuksen taustaa
Sitran rahoittamassa Digitalisaatio ja luonnonvarat -hankkeessa tutkittiin digitalisaation luonnonvaratarpeita yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n, Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen SYKEn kanssa.
Digitaalisten laitteiden valmistuksella on epäsuoria ympäristövaikutuksia, mikä johtuu muun muassa tukiasemien, palvelinten ja muun infran suuresta energian kulutuksesta.
Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu laitteiden vaatimia raaka-aineita, sillä älylaitteisiin käytetään yhä moninaisempia ja harvinaisempia metalleja, joiden louhinta, käyttö ja kierrätys aiheuttavat merkittäviä haasteita.
SYKEn vastuulla olevassa osiossa haastateltiin digitaalisten kulutustuotteiden kuten älypuhelimien ja muiden älylaitteiden arvoketjun toimijoita Suomessa. Haastattelujen avulla arvioitiin älylaitteiden myyntiprosesseja, ostopäätöksiä, kuluttajien tietoisuutta ja vaatimuksia sekä organisaatioiden hankintakäytäntöjä.
Digitalisaatio ja luonnonvarat-hankkeen muut aineistot
Lisätietoja
Erikoistutkija Susanna Horn, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 2124, etunimi.sukunimi@syke.fi