Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kosteikkojen kunnostus auttaa väheneviä vesilintuja

Tiedote 30.1.2017 klo 9.00

Suomen ympäristökeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Helsingin yliopisto tiedottavat 30.1.2017

Ylämaankarjan nauta ihmettelee lintuharrastajia
Erityisesti laidunnus lisäsi vesilintujen määrää kosteikoilla, mikä lisää myös kosteikoiden virkistysarvoja luonnossa liikkujille lintuharrastajista metsästäjiin. Kuva © Petteri Lehikoinen.

Kosteikkojen laadun heikkeneminen on johtanut monien vesilintukantojen vähenemiseen, jopa Suomessa – tuhansien järvien maassa. Tuore tutkimus paljastaa kosteikkojen umpeenkasvua vähentävien toimien olevan paljon toivottu apu harvinaistuville vesilinnuille.

Yli puolet maapallon kosteikoista on kadonnut ihmisen toiminnan seurauksena viimeisen vuosisadan aikana ja monet jäljellä olevat ovat kärsineet muun muassa rehevöitymisestä ja saastumisesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin keinoja kosteikkojen laadun parantamiseksi.

– Etenkin karjan laidunnus kosteikkojen rannoilla lisäsi huomattavasti sekä muutolla levähtävien että pesivien lintujen lukumääriä. Kunnostus kasvatti lukumääriä paitsi yleisillä mutta myös uhanalaisilla lajeilla, joita on nykyisin joka kolmas Suomen linnuista, kertoo tutkija Petteri Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Tulokset ovat merkittäviä, sillä kunnostetut kosteikot olivat linnustolle arvokkaimpia Etelä-Suomessa jo ennen kunnostusta ja kunnostuksen myötä niiden linnustollinen arvo moninkertaistui.

Avoimen alan lisääminen umpeenkasvaneilla kosteikoilla laidunnuksen, niiton ja ruoppauksen myötä lisäsi muun muassa puolisukeltajasorsien, kahlaajien, rantakanojen ja kaulushaikaroiden määrää. Kunnostus palautti kosteikoille myös naurulokkiyhdyskunnat, jotka ovat pesiville sorsille elintärkeitä suojapaikkoja petoja vastaan.

Jokaisesta eurosta oli hyötyä

Kunnostuksen kustannusten arviointi paljasti jokaisen kunnostukseen käytetyn euron olevan hyödyksi. Tutkijat pitävät erityisen tärkeänä, että kunnostustoimien tehokkuutta arvioidaan parhaimpien ja kustannustehokkaimpien kunnostustapojen löytämiseksi.

Suomenkarjaa Viikissä
Karjan vaikutukset kosteikkolinnuston runsauteen perustuvat avoimen alueen ylläpitämiseen, mutta karjan laidunnus ja lanta myös monipuolistavat kasvi- ja hyönteisyhteisöjä, jotka ovat tärkeää ravintoa linnuille. Kuva © Markku Mikkola-Roos.

Elinolosuhteiden parantaminen on tarpeen, sillä kosteikkojen ympäristömuutoksia pidetään pääsyynä monien vesilintulajien vähenemiseen. Moni laji luokiteltiin uhanalaiseksi tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa.

– Erityisesti rehevöityminen on heikentänyt kosteikkojen soveltuvuutta vesilinnuille. Rehevöitymistä seuraava umpeenkasvu, särkikalakantojen runsastuminen ja veden samentuminen vähentävät sekä vesilinnuille tärkeää elintilaa että ravintoa, selventää vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.

Ilmastonmuutos lisää merkitystä

Kosteikkojen kunnostukselle on suuri tarve myös siksi, että Suomen kosteikkojen merkitys vesilinnustolle kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä. Monet vesilinnut saapuvat jo nyt Suomeen totuttua aiemmin ja poistuvat myöhemmin, joten ne viettävät aiempaa enemmän aikaa Pohjolassa.

Jos laadultaan heikentyneet kosteikot eivät pysty ylläpitämään nykyistä vesilinnustoa, voi vaikutus näkyä lintukantojen entistä voimakkaampana vähenemisenä.

Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän myös vesistöjen ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä yleistyvien talvisateiden myötä, mikä korostaa entisestään kosteikkojen kunnostustarvetta.

Tutkimus on tehty Suomen ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopistoon kuuluvien Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman yhteistyönä ja on luettavissa arvostetun kansainvälisen Scientific Reports -julkaisusarjan verkkosivuilla.

Lisätiedot

Tutkija Petteri Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, Helsingin yliopisto
p. 040 723 3383, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus SYKE
p. 0295 251 429, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Kim Jaatinen, Tvärminnen eläintieteellinen asema, Helsingin yliopisto
p. 0294 128 116, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Linkit

Vesilintuparvi nousee lentoon kosteikolta
Kosteikkojen kunnostus runsastuttaa eritoten puolisukeltajasorsia. Kuva © Veli-Matti Väänänen.

Kohderyhmä: