Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

SYKEssä arvioidaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevaisuutta — ensimmäiset tulokset Riihimäeltä

Tiedote 14.4.2016 klo 9.52
Riihimäen keskustaa.jpg
Riihimäen ydinkeskusta muodostuu perinteisistä kaupunkikortteleista. © Kuva: Panu Söderström
 

Suomen ympäristökeskus tiedottaa

Riihimäen keskustalla on potentiaalia toimia pienen kaupungin omaleimaisena keskuksena. Ongelmia aiheuttavat viihtyisän kaupunkiympäristön kannalta ylimitoitetut liikennealueet sekä keskustakortteleiden liikeyritysten hankala kilpailutilanne läheisen kauppakeskuksen kanssa. Riihimäen tilannetta on analysoitu Suomen ympäristökeskuksessa osana laajaa yhdyskuntarakenteen tulevaisuushanketta.

Riihimäen keskustan laatutekijät pisteytetty

Riihimäen keskusta-alueen tilannetta ja kehitystarpeita analysoidaan tuoreessa Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa: Kaupunkiympäristön laatu Riihimäen keskustassa.

Selvitystyössä Riihimäen keskustan aukiot ja jalankulkureitit on pisteytetty kaupunkiympäristölle luodun monipuolisuus- ja laatukriteeristön perusteella. Kriteeristön lähtökohtana on elävöittämisen kaupunkikehitysstrategia, joka korostaa katuelämän, monipuolisten toimintojen ja kaupunkiympäristön laadun merkitystä niin ihmisten toimintamahdollisuuksien, kaupunkikulttuurin kuin turvallisuudenkin kannalta.

– Riihimäen keskustan korttelirakenne ja ajallisesti kerrostunut rakennuskanta tarjoavat hyvät puitteet houkuttelevan kaupunkikeskustan muodostumiselle, raportin kirjoittaja, tutkija Panu Söderström kertoo.

Rautatieaseman eteläpuolen marketympäristön toteutus on kuitenkin ristiriidassa käveltävän keskustan kehittämisen kanssa. Se hajauttaa keskustatoimintoja kaupungin kokoon nähden laajalle alueelle.

Kaupungin vetovoimatekijät esiin

Raporttiin sisältyy joukko ehdotuksia, joilla keskusta-alueen houkuttelevuutta voidaan kasvattaa niin, että alue palvelisi entistä paremmin sekä riihimäkeläisiä että paikkakunnalla pysähtyviä vierailijoita. Olennaista on hyödyntää jo olemassa olevia vahvuuksia, kuten Rautatienpuiston ympärille levittäytyvää vanhaa kaupunkia historiallisine puutaloineen ja veturitalleineen.

– Kaupungin omaleimaisin ja vanhin osa uinuu vajaakäytöllä, vaikka alue voisi olla todellinen vetonaula kahviloineen ja käsityöverstaineen, Söderström sanoo.

– Aktivoituna alue yhdistäisi toisiinsa luontevasti myös ydinkeskustan kauppakorttelit ja asemanseudun, jotka eivät tällä hetkellä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta.

Söderströmin mukaan elävä keskusta on riippuvainen paitsi palveluista ja aktiivisista toimijoista, myös riittävästä paikallisesta asukaspohjasta:

– Palveluiden säilymisen ja kehittymisen kannalta on tärkeää saada laadukasta asuntotuotantoa myös keskustarakenteen sisälle. Sekä nuoret että ikääntyvä väestö arvostavat keskusta-asumista palveluiden äärellä, ja hyvistä täydennysrakentamisen paikoista Riihimäen keskustassa ei ole pulaa.

 

Riihimäen keskeiset kehitysalueet.png
Riihimäen keskustasta tunnistetut keskeiset kehittämisalueet. Alueet on kuvattu tarkemmin raportin sivuilla 33–37.

Tutkimus osa laajaa yhdyskuntarakenteen tulevaisuushanketta

Riihimäen keskustan laatuanalyysi on yksi Urban Zone 3 -hankkeen osatutkimuksista. Kaikkiaan mukana on parikymmentä tutkimusosapuolta ympäri Suomea. Hankkeessa analysoidaan laajasti kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitystä sekä laaditaan arvio tulevasta kehityksestä vuoteen 2030. Arvion taustalla hyödynnetään laajasti paikkatietoja, kaupunkiseutujen omia suunnitelmia sekä yhteiskunnan muutostekijöitä.

– Tulevaisuusarvion lisäksi ehdotetaan tarvittavia muutoksia ja toimenpiteitä toimivamman yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Mika Ristimäki toteaa.

Lisätiedot

Riihimäki-raportti

Söderström, Panu: Kaupunkiympäristön laatu Riihimäen keskustassa: Analyysi ja kehitysehdotukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 14/2016. Sähköinen versio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161043

tutkija Panu Söderström
puh. 045 671 5333, etunimi.sukunimi@a-konsultit.fi (sukunimi = soderstrom)
 

Urban Zone 3 -hanke

www.syke.fi/hankkeet/urbanzone3

erikoistutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus
puh. 0295 251 567, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (sukunimi = ristimaki)


Kohderyhmä: