Monipuolinen suoluonto tuottaa ihmisille erilaisia hyötyjä eli niin kutsuttuja ekosysteemipalveluja. Soiden ja turvemaiden paikallisesti tärkeimpinä hyötyinä pidetään luonnonmarjoja ja riistaa sekä puuntuotantoa. Suoluonto tarjoaa myös muita hyötyjä, esimerkiksi virkistystä. Käytännön toimijat joutuvat nykyään yhä enemmän pohtimaan toimintansa vaikutuksia luontoon. Tutkijat kannustavatkin toimijoita, päättäjiä ja maankäytön suunnittelijoita ottamaan suoluonnosta saatavat hyödyt kokonaisvaltaisesti huomioon käytännön päätöksenteossa.
Retkeilijät ihmettelevät kuusikkoisen korven sammalistoa. Kuva Jukka-Pekka Jäppinen
Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelujen arviointi ja arvottaminen (SuoEko) -tutkimushanke on tehnyt uraauurtavaa selvitystä soiden ja turvemaiden hyötyjen eli ekosysteemipalvelujen tunnistamisesta ja arvioinnin menetelmistä. Hanke selvitti Pohjois-Karjalan soiden ja turvemaiden ekosysteemipalveluja ja niiden tärkeyttä, taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä sekä palvelujen käyttöön liittyviä yhteishyötyjä ja ristiriitoja. Eräs päähavainnoista oli, että maakunnassa soiden ekosysteemipalvelut ja niiden tärkeys tunnistetaan varsin hyvin.
SuoEko-hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan biosfäärialueella, josta on olemassa runsaasti tutkimustietoa. Maakunnassa on myös paljon suoasiantuntijoita, jotka hanke kokosi yhteiseen työpajaan. Biosfäärialueen asukkaita haastateltiin heidän suhteestaan suoluontoon ja sen hyötyihin. Saadut tulokset osoittavat, että biosfäärialueet sopivat erittäin hyvin luonnon monimuotoisuuden suojelun sekä ekosysteemipalveluja ja biotaloutta koskevien tarkastelujen mallialueiksi.
Ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille
Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan laajaa joukkoa luonnon tarjoamia resursseja, toiminnallisia ominaisuuksia ja rakennepiirteitä, jotka ovat edellytyksiä ihmisen hyvinvoinnille. SuoEko:n tulosten perusteella Pohjois-Karjalan soiden ja turvemaiden tärkeimpiä tämänhetkisiä hyötyjä ovat luonnonmarjat ja riista sekä puuntuotanto, eli nk. tuotantopalvelut. Riista ja marjat liittyvät maakunnassa aina tiiviisti soiden virkistyskäyttöön, eli ns. kulttuuripalveluihin. Soiden säätelypalvelut, kuten soiden tärkeä rooli ilmaston sekä veden määrän ja laadun säätelyssä ovat tuttuja suoasiantuntijoille, mutta monelle kansalaiselle ne ovat vielä vieraita.
Suon tila vaikuttaa ekosysteemipalvelujen tarjontaan ja saatavuuteen. Selvityksen mukaan luonnontilainen suo tuottaa monipuolisemmin erilaisia hyötyjä kuin metsäojitettu suo. Palauttamalla ojitettuja soita takaisin luonnontilaan voidaan monipuolistaa näiden alueiden ekosysteemipalvelujen tarjontaa.
Ekosysteemipalvelut osaksi maankäytön suunnittelua ja käytäntöä
Hankkeessa tarkasteltiin myös suometsätalouden toimenpiteiden vaikutuksia soilta saataviin ekosysteemipalveluihin. Suometsätalous edellyttää yleensä ojitusta, mikä aiheuttaa lähes aina suuria muutoksia soiden luontaiseen toimintaan ja siten myös erilaisten ekosysteemipalvelujen saatavuuteen. Vaikutukset vaihtelevat huomattavasti riippuen toimenpiteestä ja tarkasteltavasta palvelusta. SuoEko:n mukaan ekosysteemipalvelujen näkökulman yhdistäminen osaksi metsäsuunnittelua auttaisi vahvistamaan tunnistettuja yhteishyötyjä ja vähentämään soiden metsätalouskäyttöön liittyviä ristiriitoja esimerkiksi vesistöjen, riistan ja keräilytuotteiden osalta.
SuoEko-hankkeen tutkijat kannustavat päättäjiä ottamaan erilaiset ekosysteemipalvelut huomioon käytännön päätöksentekotilanteissa, erityisesti maankäytön suunnittelussa. Samalla tulisi lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä soiden ja turvemaiden ekosysteemipalveluista ja niiden perustana olevasta luonnon monimuotoisuudesta sekä ekosysteemien toiminnasta. Näin soiden ja turvemaiden tärkeä rooli sekä yksittäisten ihmisten että yhteisöjen hyvinvoinnin ja kestävän taloudellisen kehityksen taustalla voidaan paremmin ymmärtää, ottaa huomioon ja turvata.
Soiden tuottamien hyötyjen rahallinen arvo
Soiden ekosysteemipalveluja voidaan arvottaa, kun saatavilla on luotettavaa ja riittävän yksityiskohtaista luonnontieteellistä tietoa näiden palvelujen tarjonnasta sekä tutkimusta ekosysteemipalvelujen ihmisille tuottamista hyödyistä. Ympäristöhyötyjen rahallisen arvon löytäminen auttaisi arvioimaan ekosysteemipalveluja yhteisellä mittayksiköllä.
Rahallinen arvottaminen ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus. Siihen tulisi pyrkiä silloin kun se on järkevää, tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Koska monien ekosysteemipalvelujen rahallinen arvottaminen on vaikeaa – joskus mahdotontakin – erilaisten ekosysteemipalvelujen tuotannon vaihtoehtoja tulisi kuvata myös määrällisesti ja laadullisesti, käyttäen hyväksi muita kuin rahallisia indikaattoreita.
Suomen ympäristökeskuksen vetämä SuoEko-hanke (2010–2013) toteutettiin yhteistyössä Pellervon taloustutkimuksen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Institute for European Environmental Policyn (IEEP), Helsingin yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja antavat:
Yksikönpäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 394 932, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 358 5523, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Senior Policy Analyst Marianne Kettunen, Institute for European Environmental Policy (IEEP), puh. 040 485 4844, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusjohtaja Paula Horne, Pellervon taloustutkimus, puh. 040 592 6820, etunimi.sukunimi@ptt.fi
Johtaja Lauri Saaristo, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, ympäristö ja ekosysteemipalvelut
-yksikkö, puh. 040 573 9168, etunimi.sukunimi@tapio.fi
Professori Eeva-Stiina Tuittila, Itä-Suomen yliopisto, puh.050 442 4299,etunimi.sukunimi@uef.fi
Johtava asiantuntija Raimo Heikkilä, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan biosfäärialue, puh. 050 352 0888, 2838, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkit
Lehdistökuvat
Patvinsuo on oiva retkeilykohde, sillä pitkospuut helpottavat liikkumista ja luonnon tarkkailua. Kuva Jukka-Pekka Jäppinen. (5808 Kt)
Luonnontilainen suo tuottaa monipuolisemmin erilaisia hyötyjä kuin metsäojitettu suo, kuten ilmaston ja veden säätelypalveluita. Kuva Jukka-Pekka Jäppinen. (3204 Kt)