Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut laskurin, jolla voi tarkastella metsätähteiden ja runkopuun korjuun vaikutuksia metsän hiilivarastoon. Laskuri helpottaa siten metsien hiilinieluvaikutusten huomioimista biotalouden kestävyystarkasteluissa. Laskurin tueksi on tuotettu animaatio ja käsitepankki.
”Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja monilla kunnilla on omia hiilineutraalisuustavoitteita. On tärkeä ymmärtää eri toimien vaikutusta näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Päästövähennysten lisäksi kiinnostus hiilinielujen kehittymiseen on selvästi kasvanut viime vuosina myös kuntatasolla. Nyt kehitetty työkalu palvelee kuntatoimijoiden lisäksi lukuisia alan asiantuntijoita ja tutkijoita”, sanoo erikoistutkija Laura Saikku SYKEstä.
Metsäbiomassan korjuu vaikuttaa metsän hiilivarastoon. Kun metsäbiomassan korjuuta lisätään, metsään jää vähemmän hiiltä. Kun metsäbioenergian tuotantoa lisätään, on metsässä vähemmän hiiltä ja ilmakehässä enemmän biomassasta peräisin olevaa hiilidioksidia. Metsän hiilivaje voidaan siten ajatella epäsuoraksi hiilidioksidipäästöksi.
Tarkastelussa metsätähteiden ja runkopuun korjuun vaikutukset
Laskurilla voi tarkastella tilannetta, jossa metsätähteet korjataan, eikä jätetä metsään lahoamaan ja tilannetta, jossa runkopuu korjataan, eikä jätetä metsään kasvamaan. Käyttäjä voi määrittää korjattavien metsätähteiden ja runkopuun osuudet itse tai käyttää oletusarvoja, jotka kuvastavat vuoden 2019 tilannetta. Laskurissa voi valita korjuu- ja tarkastelujaksojen pituudet pituudet 1-100 vuoden välillä sekä tarkastella vaikutusta muutaman keskeisen indikaattorin avulla.
”Päätehakkuusta jääneet hakkuutähteet hajoavat luonnostaan ajan kanssa metsässä, jos niitä ei korjata pois. Tarkasteluajanjaksoa muuttamalla voi selvittää, kuinka paljon hiiltä metsään jätetyissä hakkuutähteissä olisi jäljellä valitun tarkastelujakson lopussa. Toisaalta voi tarkastella sitä, kuinka paljon metsän hiilivarasto on pienentynyt hakkuutähteiden korjuusta johtuen. Mitä pidempi aikaväli, sitä pienempi kumulatiivinen hiilivaje on metsässä. Toisaalta päästöjen vähentämisellä on kiire, ja siksi lyhyen aikavälin vaikutukset on tärkeää tunnistaa ja pyrkiä minimoimaan”, sanoo ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio SYKEstä.
Metsän hiilinielun muutoksia voi verrata muiden toimintojen päästöihin
Laskurista nähdään, kuinka paljon metsän hiilinielu on yhden vuoden tai kumulatiivisesti tarkastelujakson aikana pienentynyt metsäbiomassan korjuun lisäyksen seurauksena. Lukua voidaan verrata esimerkiksi minkä tahansa toiminnon aiheuttamiin vuotuisiin tai tarkastelujaksoa vastaaviin kumulatiivisiin päästöihin. Laskurista nähdään myös, kuinka paljon metsän hiilinielu on pienentynyt tarkastelujakson aikana suhteessa metsästä korjuujakson aikana poistettuun hiilimäärään. Lukua voi verrata esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden poltossa syntyviin hiilidioksidipäästöihin.
”Laskuri pohjautuu tutkittuun tietoon, joka kuvaa keskimääräistä puun korjuun vaikutusta metsän hiilivarastoon Suomessa. Laskuria päivitetään tarpeen mukaan, kun uutta tutkimustietoa saadaan käyttöön. Myöhemmin laskuriin tullaan lisäämään myös uusia ominaisuuksia, jolloin sillä voidaan paremmin tarkastella esimerkiksi puuston iän ja puun materiaalikäytön vaikutuksia hiilivarastoihin”, kertoo Soimakallio.
Laskuri, animaatio ja käsitepankki on laadittu EU Life Canemure -hankkeen sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoituksella.
Lisätietoa
- ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
- erikoistutkija Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 771, etunimi.sukunimi@syke.fi