Aurinkosähkön käyttö on yksi keino pyrkiä kohti hiilineutraaliustavoitteita. © Kai Widell
Suomen ilmastolakia olisi perusteltua vahvistaa, todetaan SYKEn johtaman monitieteisen UUSILMA -hankkeen juuri julkaistusta selvityksessä. Vahvistaminen olisi mahdollista esimerkiksi sisällyttämällä ilmastolakiin sitovat valtakunnalliset päästöbudjetit, oikeudenmukaisen siirtymän periaate sekä muita velvoitteita ja periaatteita.
Kesäkuussa 2015 voimaan tullut Suomen ilmastolaki oli maailman ensimmäisiä ilmastolakeja. Suomi on myös nykyisessä hallitusohjelmassa sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden eli tasapainon ihmistoiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja niitä sitovien nielujen välillä vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden pian sen jälkeen. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita keinoja varmistamaan, että päästöt vähenevät riittävän nopeasti.
Ilmastolakia vahvistettava laajasti ja oikeudenmukaisesti
Selvityksessä tunnistettiin useita keinoja ilmastolain ohjausvaikutuksien vahvistamiseksi:
- sitovat, valtakunnalliset päästöbudjetit ja budjettikaudet,
- kaikkia päästöjä ja nieluja koskevat, säännöllisesti toistuvat valtakunnalliset suunnitelmat,
- oikeudenmukaisen siirtymän periaate,
- päästökompensaatioiden hyödyntämisen periaatteet,
- velvoite arvioida lait ja valtion talousarviot ilmastonäkökulmasta sekä
- velvoite kunnille asettaa päästötavoite.
Päästötavoitteet voidaan saavuttaa aiheuttamatta kohtuutonta taloudellista rasitusta. Yksityiskohtainen toimeenpano tavoitteiden toteutumiseksi vaatii kuitenkin vielä lisää selvittämistä.
”Ilmastosääntely on laaja kokonaisuus. Ilmastolain vahvistaminen on yksi askel kohti johdonmukaista ohjausta, jota tarvitaan asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi”, toteaa professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisesta ohjelmasta.
Päästöbudjeteilla selkeät linjat Suomen ilmastotyöhön
Selvityksen mukaan päästöbudjetit vahvistaisivat Suomen ilmastotyön linjaa. Lakiin tehtävät muut lisäykset ja tarkennukset mahdollistaisivat ilmastonäkökulman yhdistämisen myös muihin lakeihin. Tämä tapahtuisi esimerkiksi velvoittamalla viranomaisia ottamaan huomioon ilmastolain mukaisia suunnitelmia päätöksissä, jotka vaikuttavat päästöjen kehittymiseen. Myös kunnat on velvoitettava mukaan ilmastotyön laajentamiseen.
”On tärkeää muistaa, että ilmastolaki ei voi ratkaista kaikkea, vaan tarvitaan myös muiden lakien mukaisen sääntelyn kehittämistä”, Hildén toteaa.
Eri maiden tuoreissa ilmastolaeissa on kiinnitetty huomiota oikeudenmukaiseen siirtymään, ja tämä olisi selvitysryhmän mielestä tärkeää sisällyttää myös Suomen ilmastolakiin. Periaate ei itsessään vähennä päästöjä, mutta se velvoittaisi tarkastelemaan ilmastotyön vaikutuksia kaikkiin kansalaisiin ja ohjaamaan päästövähennyskeinoja tasapuolisesti.
Monitieteinen näkökulma ilmastolainsäädäntöön
VN-TEAS-hankkeena toteutetun UUSILMA-hankkeen tavoitteena on ollut tukea säädösvalmistelua tarjoamalla monitieteinen näkökulma mahdollisiin keinoihin vahvistaa ilmastolainsäädäntöä. Toimenpiteet ilmastolain vahvistamiseksi on koottu hankkeen policy briefissä Ilmastolaki vahvemmaksi uusilla keinoilla.
Selvityksen toteutti monitieteinen tutkimusryhmä, johon osallistui asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, ympäristölakiasiantoimisto Ekroos ja Kiviniemestä, Tyrsky-Konsultoinnista sekä Massachusetts Institute of Technologysta.
Lisätietoja
- professori, hankkeen johtaja Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 173, etunimi.sukunimi@syke.fi
- professori Kai Kokko, Helsingin yliopisto, p. 050 448 7060, kai.kokko@helsinki.fi
- professori Tommi Ekholm, Ilmatieteen laitos, p. 040 775 4079, tommi.ekholm@fmi.fi
- professori Ari Ekroos, Ympäristölakiasiaintoimisto Ekroos & Kiviniemi Oy, ari.ekroos@aalto.fi
- hallituksen puheenjohtaja Oras Tynkkynen, Tyrsky-Konsultointi, p. 050 512 1584, oras.tynkkynen@tyrskyconsulting.fi