Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Uutta tietoa suomalaisten kaupunkiseutujen kehityksestä

Tiedote 25.10.2013 klo 9.59

Suomalaiset kaupunkiseudut ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, selviää Suomen ympäristökeskuksen juuri valmistuneesta tutkimusraportista. Raportti on kattava kuvaus siitä, mikä on kaupungistumiskehityksen suunta, ja mitä asioita kestävässä kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Tutkimuksen tulokset julkistetaan tänään 25.10. Helsingissä.

Imatran kävelykatu. Kuva: Panu Söderström / SYKE
Imatran kävelykatu. Kuva: Panu Söderström / SYKE

Tuoreessa tutkimusraportissa kuvataan 34 suomalaisen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitys viimeisten 25 vuoden ajalta. Raportissa tarkastellaan muun muassa asutuksen, työpaikkojen ja rakennuskannan sijoittumista sekä väestön liikkumiskäyttäytymistä eri aikoina. Tulokset perustuvat laajaan tietoaineistoon sekä uuteen kansainväliseen kaupunkirakenteen teoriaan. Tutkimusraportissa kaupunkiseutuja tarkastellaan arkiliikkumisen mahdollisuuksien mukaan jäsentyvinä jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeinä.

”Viime vuosien merkittävimpiä suunnitteluhaasteita on ollut maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen. Uuden teorian avulla on mahdollista aiempaa paremmin selvittää erilaisten suunnitteluratkaisujen haitallisia ja hyödyllisiä vaikutuksia. Tavoitteena on jalkauttaa raporttimme tuloksia yhdyskuntasuunnitteluun laajasti eri puolilla Suomea,” SYKEn erikoistutkija Mika Ristimäki kertoo.

Tulevaisuusnäkymät julkistetaan talvella

”Tarkastelusta selviää muun muassa väestön ikääntymiskehitys Suomen kaupunkiseuduilla viime vuosikymmeninä. Tulosten perusteella yli 74-vuotiaat hakeutuvat keskustoihin ja alakeskuksiin. Esimerkiksi osassa Tampereen kaupunkiseudun alakeskuksista jo neljännes asukkaista on yli 74-vuotiaita. Tätä ikärakenteen muutosta ei toistaiseksi kaupunkiseutujen suunnittelussa ole riittävissä määrin huomioitu”, Ristimäki huomauttaa.

Ikääntyneiden osuus Tampereen alakeskuksissa 1985-2010

Raportista selviää myös, että kaupunkiseuduilla ja niiden vaikutusalueilla on havaittavissa samanaikaisesti yhdyskuntarakenteen hajautumista ja tiivistymistä. Väestö on toisaalta keskittynyt kasvaville kaupunkiseuduille, mutta asutus on hajautunut seutujen sisällä yhä laajemmalle alueelle. Taajamien kasvu on ollut voimakasta etenkin suurten kaupunkien kehysalueilla, joilla joukkoliikenteen tarjonta on usein heikkoa.

Selvitys perustuu SYKEn ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteishankkeeseen. Parhaillaan hankkeessa analysoidaan yhdyskuntarakenteen merkittävimpiä muutoksia, niiden syitä ja seurauksia sekä arvioidaan kehitystä vuoteen 2030 asti. Tulevaisuusnäkymät julkistetaan ensi talvena.

Seminaari kokoaa huippuasiantuntijat yhteen

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa -raportin julkistustilaisuus on osa Helsingissä järjestettyä kansainvälistä seminaaria. Tapahtuma kokosi yhteen tällä viikolla lähes sata eurooppalaista yhdyskuntarakenteen asiantuntijaa, jotka ovat jäseniä Euroopan unionin COST-teknologiaverkostossa.

Seminaarin pääpuhuja, australialainen professori Peter Newman on kestävän kaupunkisuunnittelun uranuurtaja, joka toimii muun muassa kansainvälisen IPCC-ilmastopaneelin liikenneasiantuntijana. Newman esitteli uutta kaupunkirakenteen teoriaa yhdessä SYKEn erikoistutkija Leo Kososen kanssa nyt ensimmäistä kertaa Euroopassa.

Linkki julkaisuun:

Seminaarimateriaalit:

Lisätietoa

Erikoistutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 842, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintä
Tiedottaja Anna Toppari, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 674 8393, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön

Yli 74-vuotiaiden osuus on kasvanut eniten Tampereen kehysalueen keskustoissa, kuten Nokian ja Kangasalan keskustassa, joissa osuus lähenee jo neljännestä väestöstä. Samalla Tampereen keskustassa yli 74-vuotiaiden osuus on kääntymässä laskuun. Tampereen ulomman ydinalueen alakeskuksissa kuten Hervannassa ja Pirkkalassa vanhusväestön osuus on myös noussut, mutta luvut ovat seudun keskusten keskiarvon alapuolella. © SYKE/YKR

Jalankulkuvyöhykkeellä päivittäisen liikkumisen mahdollisuudet ovat monipuoliset. Kuva Imatran keskustasta. Kuva: Panu Söderström / SYKE

Tiiviit pientaloalueet mahdollistavat myös joukkoliikenteen käytön. Kuva Tampereen Annalasta. Kuva: Panu Söderström / SYKE


Kohderyhmä: