Hankkeessa selvitetään Pohjois-Karjalan maakunnan talouden tuotantorakenne ja tuotevirrat rahamääräisenä ja tuotetaan Pohjois-Karjalan ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois Karjalan maakunnassa toimivat julkisyhteisöt ja yksityissektorin toimijat. Hankkeen lähtötietoina käytetään tilastokeskuksen aluetilinpitoa sekä resurssi- ja ympäristövaikutustietoja, jotka saadaan koko Suomen ympäristölaajennetusta panos-tuotosmallista (ENVIMAT). ENVIMAT-mallilla pystytään arvioimaan Suomen luonnosta otettujen ja suomeen tuotujen materiaalien käsittelystä aiheutuvat ympäristövaikutukset ja arvonlisäykset toimialoittain. Aluetilinpidosta saataviin maakuntakohtaisiin tietoihin liitetään arvolisäyksien suhteessa ENVIMAT:sta saatavat toimialojen luonnonvaravirrat ja niihin liittyvät ympäristönäkökohdat. Näin saadaan luotua Pohjois-Karjalan ENVIMATmaakunta-malli, jonka avulla tunnistetaan kriittiset materiaali- ja resurssivirrat, toimialat ja niiden tuottamat arvonlisäykset sekä selvitetään alueen kulutuksen merkitys resurssien käytössä Pohjois-Karjalassa.
Eri toimialoihin liittyvien haitallisten materiaalivirtojen arviointiin kehitetään päätösanalyysimalli, joka huomioi subjektiivisten arvottamisnäkökohtien lisäksi faktapohjaiset tiedot resurssivirtojen määrästä ja niiden liittyvistä haitoista sekä taloudellisista hyödyistä. Projektiryhmä valitsee sidosryhmän alueen asiantuntijoista. Valittujen asiantuntijoiden tehtävänä on määrittää eri kriteerien keskinäistä tärkeyttä päätösanalyysissä käytettävän arvottamismenetelmän avulla. Päätösanalyysin jälkeen malli tulostaa lähtötietojen perusteella priorisoitavat materiaalivirrat haitallisuuden suhteen. Tuloksille tehdään herkkyystarkastelu ja lopuksi merkittävimmät resurssivirrat luokitellaan haitallisuuden perusteella ja arvioidaan niiden kytkennät eri teollisuus- ja kulutussektoreihin.
Analyysin perusteella saadaan selville toimialat, joilla on alueellista merkitystä joko taloudellisesti tai ympäristöllisesti ja joihin resurssitehokkuuskeinot tulisi kohdentaa. Hankkeessa saadaan siis kokonaiskuva Pohjois-Karjalan resurssitehokkuuspotentiaalista ja millä toimialoilla voidaan resurssitehokkuutta parantaa vaarantamatta niiden taloudellista toimintaa. Hankkeessa pohditaan kustannustehokkaita keinoja resurssien käytön ja niiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Keinovalikoimat luokitellaan ryhmiin ja ne täsmentyvät työn edetessä.
Hankkeen avulla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, lisätä tuotteiden arvoa ja vahvistaa ympäristökilpailukykyä. Resurssitehokkuus tukee maakunnalle tärkeiden alojen kuten maa- ja metsätalouden sekä matkailun taloudellista toimintakykyä sekä parantaa myös pitkän aikavälin taloudellista kilpailukykyä.
