Syntymävuosittainen tarkastelu paljastaa, miksi kaupungistuminen kiihtyy

Uutinen 8.5.2020 klo 11.39

Kaupungistuminen on ollut vallitseva trendi Suomessa viime vuosikymmeninä, eikä sen hidastuminen ole näköpiirissä. Tiiviissä kaupungeissa asuvien osuus kasvaakin sukupolvi sukupolvelta, sillä asukkaiden keskittyminen on luonteeltaan kasautuvaa Rehunen ym. (2019) toteavat artikkelissaan Alueiden dynamiikan uusi vaihe: kuinka asukkaiden ja työntekijöiden Suomi jäsentyy 2020-luvulla.

Kaupungistumisen etenemistä voidaan selittää sillä, että suurimmilla kaupunkiseuduilla syntyneiden osuus kasvaa jatkuvasti. Tämä taas johtaa keskittyneempään aluerakenteeseen ja vaikuttaa myös tuleviin elämänvaiheisiin. Tutkijat vertailivat eri vuosina syntyneitä 5–9-vuotiaiden lasten asuinpaikkoja. Vuosina 1990–1994 syntyneistä 43 prosenttia asui seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla vuonna 2000, kun vuonna 2000–2014 syntyneiden ikäryhmästä jo 51 prosenttia asui suurimmilla kaupunkiseuduilla vuonna 2018.

On oletettavissa, että ihmisten elämänvaiheet kulkevat suurin piirtein tiettyjä päälinjoja myös tulevaisuudessa. Erona 2000-luvun tilanteeseen on kuitenkin se, että jokainen elämänvaihe alkaa jokaisessa ikäkohortissa aiempaa useammin joltain seitsemästä suurimmasta kaupunkiseudusta ja tiiviistä yhdyskuntarakenteesta. 

Syntymävuoteen perustuvien ikäkohorttien alue- ja yhdyskuntarakenteellisen jakautumisen kehitys vuosina 2000–2018
Ylemmässä kaaviossa on esitetty seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla asuvien osuus, jossa jokainen viiva kuvaa 5-vuotiskohortin alueellista kehitystä 2000-luvulla. Alemmassa kaaviossa sama tarkastelu siten, että osuus kuvaa tiiviissä yhdyskuntarakenteessa asuvien osuutta koko maassa.© RHR ja YKR (2019)


 


Kohderyhmä: