Leväennuste: Sinilevien kukintariski vähäinen tai kohtalainen merialueilla

Tiedote 6.6.2013 klo 12.11

SYKEn merikeskuksen sinileväennusteen mukaan sinilevien kukintariski Suomen merialueilla on tänä kesänä pääosin vähäinen. Läntisellä Suomenlahdella, Saaristomeren eteläosassa ja Itämeren pääaltaan koillisosassa riski on kohtalainen. Pohjanlahdelle ei ennusteta merkittäviä kukintoja. Suurimmillaan sinilevien kukintariski on eteläisellä Itämerellä.

Sinileväkukintojen todennäköisyys Suomen merialueilla on pääosin viimevuotista pienempi. Lopullisesti vasta kesän sää ratkaisee, milloin ja millä alueilla pintalauttoja esiintyy. Lämmin ja tyyni sää lisää pintalauttojen esiintymisen riskiä. Mikäli alkukesän lämmin sää jatkuu, kukintariski kasvaa.

Sinileväkukintojen huippu Suomen merialueilla ajoittunee heinäkuun lopulle ja elokuun alkuun. Laajoja sinileväkukintoja merialueilla aiheuttavia lajeja on kaksi. Aphanizomenon flos-aquae -sinilevän muodostamia kukintoja ei ole Suomen merialueilla todettu myrkyllisiksi, vaikka järvissä kyseiset sinilevät voivat muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Kesän ensimmäiset sinilevälautat muodostuvat yleensä silloin, kun meriveden pintalämpötilan alkaa olla noin 15 asteista, ja ne ovat Aphanizomenon flos-aquae -lajin muodostamia. Meriveden pintalämpötilan noustessa yli 17 asteen, maksamyrkkyä tuottava Nodularia spumigena -sinilevä voi alkaa muodostaa levälauttoja.

Riskinarvion perusteet

Sinileväkukintojen esiintymisriskiä kuvaava ennuste on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ekosysteemimalleilla, jotka perustuvat keskimääräisiin virtaus-, tuuli- ja lämpötilaolosuhteisiin (SYKEn malli) tai pitkän aikavälin sääennusteeseen (IL:n malli), sekä viime talven ravinnepitoisuuksiin ja niiden muutoksiin kuluneen kevään aikana. Asiantuntija-arviossa otettiin lisäksi huomioon mallien epävarmuustekijät ja hyödynnettiin kokemuksia aikaisempien vuosien arvioinneista ja havainnoista.

Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan pohjoisosan fosfaattipitoisuudet ovat olleet sekä talvella että keväällä 2013 alhaisempia kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös sinileväkukintojen potentiaalia hyvin kuvaavan niin sanotun ylijäämäfosfaatin pitoisuudet olivat melko alhaiset kummallakin merialueella, vain noin puolet vastaavista viimevuotisista pitoisuuksista.

Levätiedotus alkaa

SYKE tiedottaa Itämeren ja sisävesien levätilanteesta tästä viikosta alkaen viikoittain elokuun loppuun saakka.

Leväennuste kehitteillä myös järville

Suomen ympäristökeskuksessa on tänä vuonna toista kesää koekäytössä myös leväennuste järville. Sen ennusteet perustuvat malliin, joka kuvaa lähinnä sitä, onko leväkukinnan riski suurempi tai pienempi kuin keskimäärin aikaisempina vuosina.

34 suuren järven ennusteet julkaistaan Järviwikissä. Järvet ovat Pihlajavesi, Haukivesi, Kallavesi, Pielinen, Onkivesi, Porovesi, Juojärvi, Päijänne, Keitele, Vuohijärvi, Puula, Artjärven Pyhäjärvi, Mallusjärvi, Tuusulanjärvi, Lohjanjärvi, Hiidenvesi, Säkylän Pyhäjärvi, Vanajavesi, Tarjanne, Längelmävesi, Karvianjoen Isojärvi, Karvianjärvi, Karhijärvi, Kuortaneenjärvi, Lappajärvi, Lestijärvi, Pyhäjoen Pyhäjärvi, Oulujärvi, Oijärvi, Inarijärvi, Ala-Kitka, Bodominjärvi, Lippajärvi ja Espoon Pitkäjärvi.

"Järvien leväennusteet ovat toistaiseksi epävarmoja, sillä ennustemalli ei vielä sisällä kaikkia levien kasvuun vaikuttavia tekijöitä", sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen SYKEn vesikeskuksesta.

Leväennuste 2013

Leväennuste tiedotusvälineiden käyttöön

Lisätietoja

Leväennuste
Tutkija Sirpa Lehtinen, SYKEn merikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 518

Ekosysteemimallit
Tutkija Kim Dahlbo, SYKEn merikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 040 748 9445

Sisävedet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, SYKEn vesikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
puh. 040 561 5533

Hydrologi Markus Huttunen, SYKEn vesikeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
puh. 0400 148 543

Viestintä
Verkkopäätoimittaja Aira Saloniemi, SYKEn viestintä, Itämeri-asiat, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
puh. 0400 148 875


Kohderyhmä: