Luoteis-Venäjällä on vielä jäljellä laajoja ja arvokkaita suojelua vaativia alueita

Tiedote 28.3.2011 klo 12.00

Hiipinä. Kuva: Anna Kuhmonen

Suomalais-venäläisessä GAP-hankkeessa arvioitiin, miten Venäjän nykyinen suojelualueverkosto kattaa Luoteis-Venäjän arvokkaat luontoalueet. Luoteis-Venäjän vielä luonnontilaisina säilyneitä laajoja ja yhtenäisiä luontoalueita uhkaa monin paikoin voimaperäinen talouskäyttö, kuten hakkuut, kaivostoiminta, soran ottaminen ja mökkirakentaminen. Suomalais-venäläisenä yhteistyönä tehtiin käytännöllisiä työkaluja maan ja luonnonvarojen käytön suunnitteluun päätöksenteon pohjaksi. Tuloksia tullaan hyödyntämään myös Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittämisessä sekä Barentsin euro-arktisen alueen luonnonsuojelualueverkoston kehittämishankkeessa.

Hankkeen päätösseminaarissa 29.3.2011 Suomen pääkonsulaatissa Pietarissa esitellään neljä vuotta kestäneen 'GAP-analyysi Luoteis-Venäjällä' -yhteistyöhankkeen tuloksia. Luoteis-Venäjän arvokkaita luontotyyppejä on nyt analysoitu ensimmäisen kerran käyttäen hyväksi nykyaikaista satelliittikuvatulkintaa, kaukokartoitus- ja paikkatietoanalyysiä. Tulokset kertovat, mitä alueita suositellaan priorisoitavaksi suojelualueverkoston kehittämisessä.

Kuudelle Luoteis-Venäjän hallinnolliselle alueelle – Arkangelin, Vologdan, Murmanskin ja Leningradin alueilla sekä Karjalan tasavallassa ja Pietarin kaupungissa – tehtiin analyysi, jossa arvioitiin luonnonsuojelualueverkoston ekologista kattavuutta ja puutteita. Analyysin perustana oli tieteellinen prosessi, jossa otettiin huomioon myös monivuotiseen kokemukseen perustuvat asiantuntijalausunnot.

Suomi ja Venäjä ovat molemmat sitoutuneet YK:n biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon. Venäjä on toteuttanut sopimuksen velvoittaman GAP-analyysin koko maan laajuisesti. Suomalais-venäläisessä GAP-analyysissä arvioinnin tarkkuus on tarkempi, ja se kattaa myös yllä mainittujen alueiden hallinnoimat suojelualueet. Luoteis-Venäjän suojelluilla alueilla on tärkeä merkitys myös Suomen luonnon monimuotoisuudelle.

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity) on maapallon biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen tärkein väline. Sopimus velvoittaa muun muassa suojelualueiden perustamiseen ja ylläpitämiseen, uhanalaisten lajien suojeluun ja biologisen monimuotoisuuden seurantaan. Allekirjoittamailta edellytetään oman suojelualueverkostonsa ekologisen kattavuuden arviointia ja arvioinnin tulosten käytäntöön soveltamista. Biodiversiteettisopimus kannustaa valtioita rajanylittävään yhteistyöhön.

Suomen ympäristökeskus on toteuttanut hankkeen yhdessä Luoteis-Venäjän viranomaisten, tiedelaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa Suomen ulkoministeriön ja ympäristöministeriön tuella.

Lisätiedot

Projektipäällikkö Riitta Hemmi, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 0400 120 431, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava asiantuntija Tapio Lindholm, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 040 7401 598, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Suunnittelija Anna Kuhmonen, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 0400 473 470, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Aihealue:
Kohderyhmä: