Tiedote 14.6.2012 klo 12.00
Kunnallisalan kehittämissäätiö, Suomen Sovittelufoorumi ry, Aalto-yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat
|
|
|
|
Kuva: YHA kuvapankki / Pirjo Ferin
|
Jätehuoltoyhtiö aikoo laajentaa toimintaansa, ja naapurusto kihisee kiukusta. Odottavatko kuntalaiset virallisia päätöksiä, jotta pääsevät valittamaan hallinto-oikeuteen? Voisiko asioita sovitella jo aiemmin? Juuri päättynyt maankäyttö- ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhanke oli maassamme ainutlaatuinen kokeilu.
Suomen lainsäädäntö ei tunne ympäristökiistojen sovittelua, eikä niiden sovitteluun ole valmiita toimintamalleja. Hankkeessa kokeiltiin sovittelua jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa koskevassa kiistassa, puutalon suojelukiistassa ja hevostallin pitoon liittyvässä naapuruuskonfliktissa. Pilottisovittelut toteutettiin Turussa ja Ylöjärvellä riippumattomien ulkopuolisten sovittelijoiden avustuksella.
Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmän (YTK) riippumattomat tutkijat arvioivat sovittelujen toteutusta. Tutkimuksen mukaan sovitteluun liittyy lupaus paremmasta vuorovaikutuksesta sekä pitkittyvien, kalliiden ja turhauttavien ympäristökonfliktien vähenemisestä.
Vaikka sovittelupiloteissa ei päästy vielä suuriin läpimurtoihin, kokeiluhanke tuotti tärkeitä opetuksia ympäristösovittelun kehittämistä silmällä pitäen: ympäristösovittelussa on huomioitava ympäristökiistojen erityispiirteitä, kuten osapuolten suuri määrä, edustuksellisuuden järjestäminen, kysymys yleisestä edusta, sekä hallittava konfliktin eri ulottuvuudet: faktoihin liittyvät kysymykset, arvoristiriidat, sekä henkilökohtaiset kokemukset. Ympäristöön liittyvillä kiistakysymyksillä on tyypillisesti laajoja, usein pitkäaikaisia vaikutuksia, eikä niistä voida sopia yksityisesti muutaman osapuolen kesken.
Tutkimuksen suosituksiin kuuluu konfliktien arviointimenettelyn käyttöönottaminen sovittelua edeltävänä vaiheena. Konfliktin arvioinnissa kartoitetaan aluksi kiistan osapuolet, olennaiset asiakysymykset ja selvitetään, onko kiista ylipäänsä soviteltavissa. Jatkossa tarvitaan myös sovittelun ja sovittelijan roolien selkeyttämistä. Sovittelu on syytä kytkeä osaksi virallista suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää. Onnistuakseen sovittelu tarvitsee myös riittävät resurssit.
"Suomesta on kehittymässä kansainvälisen rauhansovittelun suurvalta, mutta kotimaisten ympäristöasioiden sovittelu on meillä tuntematonta. Ympäristösovittelu on taitolaji. Jos sitä halutaan kehittää, tarvitaan uudenlaista asennetta ja osaamista, alan koulutusta ja pelisääntöjä", toteaa tutkimushankkeen johtaja, erikoistutkija Lasse Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta.
SSF ry:n pilottihanketta rahoittivat Kuntaliitto, Lassila & Tikanoja, Skanska ja Turun kaupunki. Kokeilua arvioinutta tutkimushanketta rahoittivat Kunnallisalan kehittämissäätiö, ympäristöministeriö, Talonrakennusteollisuus ry ja Aalto-yliopisto.
Lisätietoja
Lasse Peltonen, Aino Verkasalo, Eeva Mynttinen ja Jonna Kangasoja (2012): Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa. Maankäyttö- ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhankkeen (SOMARI) kokemuksia, tuloksia ja arviointia. Aalto-yliopisto, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK). ISBN 978-952-60-4685-3
Erikoistutkija Lasse Peltonen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 1486186, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Jonna Kangasoja, Aalto-yliopisto / YTK, puh. 050 5124580, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Asianajaja Jukka Salomaa, Suomen sovittelufoorumi ry,
puh. 0400 555546, jukka.salomaa@lss-oy.com