Elodeaa. © Satu-Maaria Karjalainen
Vesistöjen uposkasvillisuuden määrän kartoittaminen on nykyään helppoa uusien kaikuluotain–karttaplotteri -yhdistelmälaitteiden avulla. Menetelmää voidaan käyttää vesistöjen kunnostuksen apuna muun muassa poistettavan uposkasvillisuuden määrän arvioinnissa, kasvillisuuden poistoalueiden valinnassa sekä kunnostuksen vaikutusten seurannassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskus on käyttänyt menetelmää jätevesikuormituksesta toipuvan järven seurantaan.
Laite erottelee kaikuluotaimen lähettämistä kaikupulsseista järven pohjasta ja kasvillisuudesta palaavat signaalit ja laskee näiden perusteella uposkasvillisuuden korkeuden vesipatsaassa. GPS-sijaintiin sidottu biovolyymi lasketaan 5–30 kaikupulssin keskiarvona ja kasvillisuudeksi tulkitaan vain ne pulssit, jotka kattavat vähintään 5 % vesipatsaasta.
Pilvipalvelu käsittelee sen jälkeen luotausaineiston ja tuottaa luodatun alueen syvyyskartan, pohjan kovuutta kuvaavan kartan sekä uposkasvillisuuden määrää kuvaavan uposkasvillisuuden biovolyymikartan. Edullisimmat luotausaineiston keräämiseen soveltuvat yhdistelmälaitteet maksavat tällä hetkellä noin 300 euroa.
Käytössä Koillismaalla vesiruton määrää arvioitaessa
Menetelmää kehitettiin vuonna 2016 EU-rahoitteisen ELODEA-hankkeen yhteydessä arvioitaessa vesiruttokasvillisuuden biomassaa eräissä Koillismaan järvissä. Kaikuluotauksen tuloksena saadun luotausalueen biovolyymikartan ja syvyyskartan pistetiedot siirrettiin paikkatieto-ohjelmaan ja muunnettiin rasterimuotoon. Rasterikarttojen avulla laskettiin uusi, uposkasvien pituutta kuvaava kartta (kasvien pituus = biovolyymi * syvyys).
Biomassa-arviota varten järvistä kerättiin biomassanäytteet koeruuduilta, ja koeruutujen uposkasvien keskimääräinen pituus mitattiin osasta kasviyksilöitä. Koeruutujen biomassan ja kasviyksilöiden pituuden välisestä riippuvuudesta muodostetun yhtälön avulla laskettiin kasvillisuuden kokonaispainoa neliömetrillä kuvaava kartta.
Oheinen kuva kertoo uposkasvillisuuden kokonaispainosta Kuusamon Elijärvessä. Järven rannat ovat melko jyrkkiä ja luotausta estävää ilmaversoiskasvillisuutta ei ollut, joten järven 28,92 hehtaarin alue voitiin luodata lähes kokonaan. Uposkasvillisuuden kokonaispainoksi järvessä arvioitiin noin 1625 tonnia.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Juha Riihimäki, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi