Uutinen 22.6.2017 klo 10.11
© Sanna Vienonen
Vesiviisaassa taloudessa vettä käytetään tehokkaasti niin, että sen hukka minimoidaan ja jätevesistä saadaan niitä puhdistettaessa mahdollisimman tarkasti talteen aineita ja energiaa tulevaa käyttöä varten.
”Suomi voi toimia vesiviisaan kiertotalouden edelläkävijänä kahdella tavalla”, sanoo vastikään työnsä valmiiksi saaneen Kohti vesiviisaasta kiertotaloutta -hankkeen vetäjä, erikoistutkija Jani Salminen. Suomen kannattaa jatkossakin käyttää runsaita vesivarojaan paljon vettä käyttävään tuotantoon, kuten elintarvike-, metsä- ja kemianteollisuuteen sekä sadevesien varassa toimivaan maa- ja metsätalouteen. Samanaikaisesti on kuitenkin syytä kehittää sellaisia teknologioita ja osaamista, joilla maailman niukkoja vesivaroja voidaan käyttää säästeliäästi ja jätevedet pystytään käsittelemään niin, että luonnonvarat pidetään tuottavassa käytössä mahdollisimman pitkään.
”Nämä kaksi tavoitetta eivät sulje pois toisiaan”, korostaa Salminen. Päinvastoin, merkittävimmät hyödyt saadaan toteuttamalla niitä samanaikaisesti. Kotimarkkinareferenssit ovat vientimarkkinoille tähtääville yrityksille tärkeitä ja cleantech-osaamisella profiloituvan Suomen ei kannata unohtaa vettä säästävien teknologioiden ja muiden ratkaisujen koko ajan kasvavaa kysyntää maailmalla.
Uusi vesitilinpito kuvaa yksityiskohtaisesti vedenkäyttöä
Hankkeessa laadittu vesitilipito kertoo, kuinka paljon Suomessa otetaan pinta- ja pohjavettä eri tarkoituksiin – talousvedeksi, teollisuuden prosessivesiksi, jäähdytysvedeksi ja kasteluvedeksi – ja kuinka veden käyttö jakaantuu kansantalouden eri toimintoihin. Tarkastelu kattaa koko Suomen kansantalouden 150 toimialan jaotuksella.
”Yksityiskohtainen vesitilinpito, joka tässä hankkeessa laadittiin nyt ensimmäistä kertaa, on välttämätön edellytys kaikelle tutkimus- ja kehitystyölle”, sanoo Salminen. Monella toimialalla on parantamisen varaa vesitehokkuudessaan, ja tarkka tilinpito kannustaa jo olemassa olevan osaamisen hyödyntämiseen ja uusien vesitehokkuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoon.
Lisätietoja
Erikoistutkija Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus SYKE, jani.salminen@ymparisto.fi
Tutkija Sarianne Tikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, sarianne.tikkanen@ymparisto.fi
Tutkimusinsinööri Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus SYKE, jari.koskiaho@ymparisto.fi