Renkajoki saatiin vaellusesteistä vapaaksi

Uutinen 20.5.2019 klo 15.15
Hinkalankoski_2019
Kuva: Suvi Mäkelä
 

Etelä-Hämeessä Vanajaveden alueella juhlitaan unelman toteutumista: Renkajoki on saatu esteettömäksi. Joen kaikki seitsemän patoa on saatu muutettua kalan kulun mahdollistaviksi pohjapadoiksi. Lähes 20 vuotta siihen meni, 270 000 euroa siihen vaadittiin ja 14 rahoittajan panosta siihen tarvittiin, klapinmyyntiä unohtamatta.

Renkajoen seutu oli aikoinaan patojensa, myllyjensä ja sahojensa ansiosta elinvoimaista pienteollisuusaluetta. Sahoilta vietiin puutavaraa Englantiin ja Keski-Eurooppaan, höylättiin päreitä ja valmistettiin koivusta lankarullien aihioita. Myllyillä vanutettiin verkaa ja tuotettiin sähköä. Tavallisten jauhojen ja ryynien lisäksi jauhettiin myös kuulua tosihämäläistä talkkunajauhoa.

Nyt Renkajoella on hiljaista. Myllyt ja piensahat katosivat vuosikymmeniä sitten ja padot kävivät tarpeettomiksi. Patojen alettua rapistua oli kunnostuksen aika. Ensimmäinen pato kunnostettiin vuonna 2003 Hämeen ELY-keskuksen (silloinen Hämeen ympäristökeskuksen) aloitteesta saman tien sellaiseksi, että kalat pääsevät siitä kulkemaan. Vielä oli kuusi kunnostamatonta patoa jäljellä.

Poikkeuksellista sitoutumista

Noihin aikoihin ympäristökeskuksen asiantuntijat Martti Lautala ja Kari Rannisto alkoivat puhua siitä miten hienoa olisi, jos Renkajoen kaikki padot saataisiin kunnostettua ja avattua kaloille kulku Renkajärvelle asti. ”Ne kun saisi kunnostettua, voisi jäädä eläkkeelle.”, totesivat miehet.

Ja niin he vuosi vuoden jälkeen edistivät patohankkeita muiden töiden rinnalla. Vuosina 2005 ja 2008 kunnostettiin kaksi patoa vahvasti ympäristökeskuksen vetäminä hankkeina. Vuosina 2015-2019 kunnostettiin loput neljä patoa Vanajavesikeskuksen toimiessa tilaajana, tiiviissä yhteistyössä ELYn ja monien muiden kumppaneiden ja rahoittajien kanssa. Viime talvena Rannisto jäi eläkkeelle samoihin aikoihin kuin Renkajoen viimeinen patotyömaa valmistui. Lautala jatkaa vielä töissä.

Klapeilla kalateitä

Rahoituksen löytäminen patokunnostuksille ei ollut helppoa. ELY-keskukselt tai Leaderiltä saatiin noin puolet rahoituksesta, mutta omarahoitusosuus täytyi löytää alueelta. Kekseliäisyyttäkin siinä vaadittiin. Kuittilan osakaskunta myi klapeja kootakseen rahaa patokunnostusta varten. Renkajärven suojeluyhdistys oli ahkera puhemies ja rahan kerääjä. Maanomistajat kaivoivat kuvettaan tavallista syvempää.

Viimeisen padon suunnitelmat tilattiin rohkeasti, vaikkei toteutuksen omarahoitusosuudesta ollut tietoa. Luotiin uusia yhteistyökuvioita. Pieni Martta Helvi Toivosen rahasto tuli mukaan rahoitustalkoisiin. Vesistökunnostusverkoston ansiosta kuultiin WWF Suomen kalatiehankkeesta ja rohkaistuttiin kysymään heitä yhteistyöhön mukaan. Ja niin yhtäkkiä rahoitus olikin koossa, viimeinenkin pato päästiin kunnostamaan. Tuli valmista!

Jatkossa juhlaa, kalatutkimuksia ja soraistuksia

Nyt kun padot on remontoitu, tarvitaan vielä kalatutkimuksia, joilla varmistetaan, että pohjapadot toimivat niin kuin pitää ja kalat pääsevät niistä kulkemaan. Osaan uomasta on jo tehty soraistamalla lisääntymis- ja poikastuotantoalueita, ja sitä työtä on syytä jatkaa. Tehtävää riittää siis edelleen.

Mutta ensin juhlitaan! Renkajoen vapautusjuhlaa vietetään 15.6.2019 yhdessä kaikkien patokunnostuksiin osallistuneiden tahojen kanssa.

Teksti ja lisätietoja

Pääsihteeri Sanni Manninen-Johansen
Vanajavesikeskus
sanni.manninen.johansen@vanajavesi.fi, 050-344 1715

www.vanajavesi.fi/renkajoen-vapautusjuhla/


Kohderyhmä: