Uutinen 15.10.2020 klo 9.10
Hankkeen ensimmäisinä kohteina valmistunut Saarenjärven rantakosteikko Salossa. Kosteikkoalue on pengerretty ja vedensäätelystä huolehtii puolimunkki. © Lauri Laitila
Maaliskuussa käynnistynyt kolmivuotinen SOTKA-kosteikot hanke on yksi osa MMM:n rahoittamaa SOTKA-hankekokonaisuutta. Hankkeeseen kuuluvat myös SOTKA-vieraspedot ja -levähdysalueverkosto-osahankkeet. Suomen Riistakeskus koordinoi näistä kahta ensimmäistä hanketta.
Kosteikkojen avulla parannetaan lintujen elinympäristöjä
SOTKA-kosteikot hankkeen päätavoitteena on kolmen vuoden aikana perustaa uusia vesilintujen poikue-elinympäristöjä vähintään 40 kappaletta 400 hehtaarin edestä kadonneiden poikue-elinympäristöjen tilalle. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on suunnitella vähintään 60 kosteikkoa eri puolille Suomea. Kosteikkojen on myös tarkoitus parantaa vesiensuojelua sekä lisätä alueiden luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä.
Tulvauoman rakentamista Saarenjärven rantakosteikolla. Uomaan tehtiin kapea alivesiuoma, jotta hauet pääsevät kevättulvien aikana kutemaan tulevaan kausikosteikkoon. © Lauri Laitila
Kunnostuksissa huomioidaan kustannustehokkuus ja helppohoitoisuus
Kosteikkoja kunnostetaan pääsääntöisesti kustannustehokkaasti patoamalla. Hankkeen perusratkaisussa vedensäätelyn hoitaa ns. puolimunkki, johon settilankkuja lisäämällä tai poistamalla saadaan kosteikon vedenpintaa säädeltyä. Puolimunkin etuja on, että läpi virtaa kosteikon pinnan vettä ja ravinnerikkaampi pohjalla oleva vesi pysyy kosteikossa. Vedensäätelylaitteiston rinnalle rakennetaan kivetty tulvauoma tai asennetaan riittävän suuri rumpuputki odottamattomien ylivirtaamien varalle.
Puolimunkin asennusta kosteikolla. Etualalla myös lietesyvänne. © Lauri Laitila
Perustamisvaiheessa kunnostettavissa kohteissa otetaan huomioon kosteikkojen helppo hoidettavuus ja veden virtaukset. Kosteikkojen hoitoa saadaan helpotettua esim. tekemällä patopenkereistä mahdollisimman luiskamaiset ja lakileveydeltään riittävät, minimissään 3 m. Tällöin patopenkereet pystytään tarvittaessa hoitamaan koneellisesti murskaimella. Patopenkereeltä myös sedimentoituneen kiintoaineksen kerääminen kaivinkoneella kaivuusyvänteistä onnistuu helpommin.
Kosteikkoja perustetaan hankkeessa myös ns. kausikosteikkoperiaatteen mukaan. Aktiivisella eri vuodenaikaisella vedenpinnansäätelyllä saadaan hillittyä alueiden umpeen kasvua, helpotettua kosteikon hoitamista ja tarjottua mahdollisimmat hyvät elinolosuhteet vesiselkärangattomille ja sitä kautta ravintoa vesilinnuille.
Loivapiirteiset padot kestävät eroosiota paremmin kuin jyrkkäpiirteiset. Ne tarjoavat myös hyvää elinympäristöä puolisukeltajille. Padon valmistuttua on tärkeää saada kasvipeite muodostumaan mahdollisimman nopeasti esim. kylvämällä, ennen vedenpinnan nostamista, jotta eroosion kestävyys säilyy. © Lauri Laitila
Useita kosteikkoja on jo valmistunut
Hanke on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Ensimmäiset kolme kosteikkoa on Etelä-Suomessa saatu elokuun aikana valmiiksi ja kaksi kohdetta on valmistumassa Pohjois-Suomeen nyt syksyn aikana. Tänä vuonna pääpaino on maastokäynneissä ja suunnittelussa. Kohde-esityksiä hankkeelle on tullut n. 120 kappaletta. Maastokäyntejä on tehty 44 kohteeseen ja suunnittelussa on 28 kosteikkoa. Toivottavasti jo ensi keväänä rakennetut kosteikot pääsevät toimimaan arvokkaina levähdyspaikkoina ja poikue-elinympäristöinä vesilinnuille.
Teksti ja lisätietoja:
Suunnittelija Lauri Laitila, Suomen Riistakeskus, etunimi.sukunimi@riista.fi, puh. 029 431 2119
Hankkeen verkkosivut: www.kosteikko.fi
Hankkeen facebook sivut