Kangasalan Kirkkojärvi on merkittävä lintuvesikohde Pirkanmaalla. © Kuva: Laura Härkönen
Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Yksi Helmi-ohjelman teemoista on lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus, jossa startattiin tänä vuonna koekalastuksin lintuvesien mahdollisten hoitokalastustarpeiden selvittämiseksi, osalla kohteista päästiin jo kalastamaankin!
Helmi-ohjelmassa suojellaan ja kunnostetaan elinympäristöjä laajalla rintamalla
Ympäristöministeriön käynnistämässä Helmi-elinympäristöohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Käytännön toimien ohella valmistellaan Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ulottuvat aina vuoteen 2030 saakka.
Helmi-ohjelman teemoissa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä, kosteikkoja, vesi- ja rantaluontoa sekä hoidetaan niin perinnebiotooppeja kuin metsäisiä elinympäristöjä. Tähän mennessä Helmi-ohjelmassa on suojeltu jo 3000 hehtaaria soita ja myös soiden ennallistaminen on edennyt suunnitelmien mukaan. Lisäksi ohjelman puitteissa on inventoitu perinnebiotooppeja, aloitettu niiden kunnostuksia ja käynnistetty hoito- ja kunnostustoimien suunnittelua myös metsissä ja pienvesissä. Metsäisissä elinympäristöissä on puolestaan kunnostettu ensimmäisiä lehtoja ja esimerkiksi valkoselkätikkametsiä.
Lintuvesien kunnostuksissa hyödynnetään useita menetelmiä
Kuluvan hallituskauden aikana on lisäksi tarkoitus kunnostaa 80 arvokasta lintuvettä. Lintuvesien tilan parantamiseen tähtäävät kunnostus ja hoitotoimenpiteet valikoituvat kunkin kohteen tarpeiden ja toteuttamismahdollisuuksien perusteella. Esimerkiksi tarvittavaa vesipinta-alaa voidaan lisätä nostamalla vedenpintaa tai ruoppaamalla allikoita, umpeenkasvaneita rantaniittyjä voidaan palauttaa ennalleen raivaamalla ruovikoita ja pensaikkoa, ja edelleen hoitamalla aluetta karjan laidunnuksella tai niitoin. Avainlajeihin kuuluva naurulokki yritetään palauttaa reheville lintuvesille kunnostamalla tai rakentamalla pesimäsaaria. Myös vieraspetojen tehokas poistaminen on keskeistä kunnostetuilla lintuvesillä, jotta muiden tehtyjen toimenpiteiden tulokset eivät päätyisi minkin ja supikoiran suuhun. Elinympäristömuutosten ohella minkin ja supikoiran pesiin ja emolintuihin kohdistuma saalistus on tutkimustenkin mukaan merkittävänä kosteikkolintukantoihin vaikuttavana tekijä.
Lintuvesiteemassa ensimmäinen vuosi on painottunut vielä suunnitteluun ja selvityksiin. Toimenpidesuunnittelua onkin aloitettu jo yli 50 kohteella vuoden 2020 aikana ja linnustoselvityksiä on tehty yli 90 kohteella. Tehokkaan vieraspetojen pyynnin järjestämiseksi on laadittu toimintamallia yhdessä riistakonsernin kanssa. Myös varsinaisia kunnostus- ja hoitotoimia on jo aloitettu mm. useilla rantaniittykohteilla. Lisäksi koekalastuksia on tehty 19 kohteella hoitokalastustarpeen arvioimiseksi
Lintuvesiä kunnostetaan uraauurtavasti myös hoitokalastuksilla
Tärkeä, aiemmin vähemmän huomiota saanut toimenpide lintuvesillä voi myös olla ravintoketjukunnostus, jossa särkikalojen ja vesilintujen ravintokilpailua torjutaan muuttamalla kalaston rakennetta hoitokalastuksella. Runsas särkikalojen määrä voi heikentää linnuston elinolosuhteita. Pohjaeläimiä ravinnokseen käyttävät kalat kilpailevat tehokkaasti ravinnosta esimerkiksi sotkien ja mustakurkku-uikun kanssa. Pohjaa tonkiessaan kalat aiheuttavat myös veden samentumista, joka vähentää linnuille kelpaavien vesikasvien levinneisyyttä ja siten sorsalintujen ravinnonhankintamahdollisuuksia. Lisäksi leväkukinnat voivat yleistyä, koska särkikalat syövät leviä laiduntavia vesikirppuja.
Perinteisesti Suomessa hoitokalastuksia on tehty lähinnä vedenlaadun ja sen myötä perinteisten virkistyskäyttöarvojen parantamiseksi. Suomesta on kuitenkin jo joitakin kokemuksia linnustollisten arvojen vuoksi tehdyistä poistokalastuksista. Esimerkiksi Kangasalan Kirkkojärvellä särkikalojen poistolla on saatu aikaan positiivisia vaikutuksia syksyllä levähtävien vesilintujen määriin. Kangasalan Kirkkojärvi olikin tänä vuonna myös yksi Helmi-ohjelman kohteista, jossa päästiin jatkamaan käytännön toimia kalastuksen osalta. Järvellä on tehty hoitokalastuksia jo vuodesta 2017 lähtien. Nyt järvellä testattiin myös syksyisiä ojapyyntejä. Lisäksi hoitokalastuksia tehtiin Halikonlahden vanhoilla jätevesialtailla Salossa, jossa on myös saatu 2010-luvun alussa hyviä kokemuksia hoitokalastuksen vaikutuksesta linnustoon. Vuodesta 2021 on tulossa varsin kiireinen niin lintuvesien kunnostusten kuin koko Helmi-ohjelman osalta!
Kangasalan Kirkkojärvellä toteutettiin kesällä 2020 hoitokalastusta lintuelinympäristön parantamiseksi. © Kuva: Laura Härkönen
Teksti ja lisätietoja:
Lintuvesikoordinaattori Maria Yli-Renko, Varsinais-Suomen ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Teemavastaava Ilpo Huolman, Uudenmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
Helmi-elinympäristöohjelma