Ilmastonmuutos ja sen hillintä otetaan vakavasti kunnissa ja maakunnissa. Voivatko ne maankäytön suunnittelulla hillitä ilmastonmuutosta? Kyllä voivat.
Maankäytön suunnittelu on eri tavoitteiden ja intressien alueellista yhteensovittamista. Valinnat toimintojen sijoittamisesta vaikuttavat hitaasti yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristöön, mutta vaikutukset tehostuvat ajan myötä kumulatiivisesti. Hyvä valinta tuo korkoa korolle.
Tänään tehty uudis- tai täydennysrakentamisen painopisteen valinta realisoituu rakentamiseksi ehkä seuraavan vuosikymmenen tai parin aikana, mutta se vaikuttaa tulevaan kehitykseen kymmeniä tai satoja vuosia, hyvässä ja pahassa. Sijainnilla on merkitystä!
Ilmastoviisaassa maankäytön suunnittelussa asunnot, työpaikat, palvelut ja viheralueet sekä niitä yhdistävät liikenneväylät ja -palvelut muodostavat kokonaisuuden, joka edesauttaa vähähiilistä elämistä, liikkumista ja liiketoimintaa. Uusi rakentaminen – silloin kun sitä tarvitaan – tukeutuu olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja täydentää sitä myös viheralueiden osalta.
Hiilikartta avuksi uusien alueiden käyttöönottoon
Kokonaan uusien alueiden käyttöönotossa valitaan kasvusuunnat ja alueet, joiden muuttuminen rakennetuiksi alueiksi aiheuttaa pienimmät vaikutukset hiilivarastoon ja sen muutokseen eli hiilinieluun. Tämän valinnan tueksi Syke, Luke ja Avoin ry kehittävät parhaillaan Hiilikartta-työkalua. Työkalu saadaan valmiiksi vuoden lopulla.
Hiilikartta kokoaa ja yhteismitallistaa mahdollisimman tarkkaa paikkatietoa kaikista niistä luonnonympäristön tekijöistä, jotka sisältävät hiiltä. Tämä tarkoittaa maaperää ja kasvillisuutta, kuten turvealueita, peltoja, metsiä ja rakennetun ympäristön viheralueita. Yhdessä nämä tietoaineistot muodostavat kokonaisuuden, josta voidaan laskea yksittäisen pienen alueen – 16 m x 16 m – nykyhetken hiilivarasto. Suuremmat alueet koostuvat summana näistä pienemmistä alueista.
Hiilikartan avulla voidaan mallintaa rakennetun ja luonnonympäristön hiilivarasto erityyppisissä aluevarauksissa. Näin pystytään arvioimaan kaavan aiheuttamaa muutosta. Tämä työ on täysin uutta, sillä rakennettu ympäristö ei tällä hetkellä ole mukana kasvihuonekaasuinventaariossa.
Työkalu mahdollistaa myös alueiden hiilivaraston muutosten laskemisen. Voidaan esimerkiksi laskea, miten metsät tulevaisuudessa kasvavat ja sitovat hiiltä eri ilmastovyöhykkeillä, eri kasvupaikoilla ja erityyppisissä metsissä.
Hiilikartta toteutetaan paikkatietopohjaisena tiedonhallintaratkaisuna ja karttatyökaluna. Työkalu on avoin, ja myös luodut aineistot pyritään saamaan avoimiksi aineistoiksi.
Yhteistyö on avain ilmastonmuutoksen hillintään
Meitä Hiilikartan toteuttajia innostaa se, että pystymme konkreettisesti tukemaan kuntia ja maankunnan liittoja perustamaan päätöksensä parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ilmastonmuutoksen selättämisessä.
Tärkeää on myös se, mitä pitkän matkan vaatineella konkreettisen tavoitteen toteuttamisella on opittu. Hiilivarastojen ja -nielujen, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja mallintamisen osaaminen ja asiantuntemus on jakaantuneena useisiin eri organisaatioihin. Tiedot ovat yhteismitattomissa tietolähteissä, vaihtelevissa arkkitehtuureissa, erilaisissa mittakaavoissa ja ne on alun alkaen koottu eri tarpeisiin.
On vaatinut paljon työtä ja keskustelua, jotta lukuisat hankkeeseen osallistuneet tutkijat, kaavoittajat ja asiantuntijat ovat löytäneet yhteisen ymmärryksen, jolle kokonaisuus on voitu rakentaa. Tätä yhteistyön ja jakamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ilmastonmuutosta ei voi selättää ilman aitoa yhdessä tekemistä. Vuorovaikutus ja toisten näkökulmien ymmärtäminen on avain ratkaisujen löytymiseen.
Kari Oinonen on ryhmäpäällikkö Syken Yhdyskuntaratkaisut -yksikön Yhdyskuntien kehitys -ryhmässä. Työssään hän etsii keinoja alue- ja yhdyskuntarakenteen nykyistä kestävämmän tulevaisuuden tekemiseen. Vapaalla häntä kiinnostavat kokkaus, muuttuva kulttuuriympäristö ja luonto ihmeineen.
Sampo Pihlainen on erikoistutkija Syken Ilmastoratkaisut-yksikön Kestävyys-ryhmässä. Työssään hän tutkii erityisesti metsien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä ohjauskeinoja hiilinielujen edistämiseksi. Vapaa-ajalla hän hoitaa puutarhaa ja ratkoo piilosanoja.
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.