Innovaatiopolitiikka jää helposti ylätasolle. Strategioita laaditaan, mutta niiden toimeenpanossa on toivomisen varaa. Erityisesti kestävässä innovaatiopolitiikassa pitäisi päästä sanoista tekoihin, jotta pystyttäisiin vastaamaan maailmanlaajuisiin kestävyyshaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja kestävän kehityksen haasteisiin.
Kysyimmekin Kestävän innovaatiopolitiikan yhteissuunnittelu: kokemukset, instrumentit ja ratkaisut (COSU) -hankkeen syksyn työpajoissa, mitkä innovaatiopolitiikan ohjauskeinot edistäisivät kestävää kehitystä konkreettisesti. Halusimme lisäksi tietää, miten toteuttamiskelpoisia ja oleellisia nämä ohjauskeinot olisivat. Tarkastelun kohteina olivat pakkaukset, akut ja tekoälyratkaisut.
Verkkokauppa haastaa pakkausalan kestävyyttä
Pakkausala on moninainen. Pakkauksia tehdään monista eri materiaaleista ja niitä käytetään moniin eri käyttötarkoituksiin. Kestävyyshaasteita aiheuttavat etenkin pakkausten kertakäyttöisyys, pakkausten sisältämät mikromuovit ja pakkausten aiheuttama roskaantuminen.
Työpajan osallistujien mukaan pakkausalan vastuullisuutta ovat edistäneet EU-tason pakkaus- ja jätesääntely, pitkäjänteiset T&K-ohjelmat sekä alan yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet.
Kasvava verkkokauppa aiheuttaa pakkausalalle kuitenkin uuden suuren kestävyyshaasteen. Siihen ei voida vastata pelkästään alan omilla toimilla. Pakkauksia pitäisi tarkastella yhdessä muiden alojen, kuten ruoka-, huonekalu- ja kuljetusalan kanssa. Tämä pitäisi huomioida jo alan opinnoissa sisällyttämällä niihin poikkitieteellistä osaamista, esimerkiksi elinkaarimenetelmien, yhteiskuntatieteiden ja materiaalitekniikan opintoja.
Akkupassi toisi läpinäkyvyyttä koko arvoketjuun
Akkualan merkitys on viime vuosina kasvanut akkujen kysynnän kasvun myötä. Julkisuuteen ovat nousseet toimitusvarmuusriskit ja raaka-aineiden tuotantoon liittyvät vastuullisuuskysymykset.
Konkreettisesti kestävyyttä edistävinä asioina työpajassa pidettiin materiaalien jäljitettävyyden parantamista, EU-sääntelyä sekä akku- ja kaivosinnovaatioiden tukemista.
Alan ohjauskeinoissa ei juurikaan huomioida sosiaalista kestävyyttä eikä luonnon monimuotoisuutta. Pitkää arvoketjua, kaivoksista akkujen käyttöön asti, on vaikea hallita läpinäkyvästi. EU:n akkuasetuksen vaatiman akkupassin ripeä käyttöönotto voisi tuoda tähän ratkaisun. Pitkällä aikavälillä olennaista olisi myös globaalin sääntelyn kehittäminen ja yhteisen geopoliittisen strategian laatiminen. Strategiaan voitaisiin sisällyttää esimerkiksi ihmisoikeuskysymykset sekä maiden väliset valtasuhteet.
Tekoälyn järjestelmätason muutokseen tarvittaisiin selkeästi määritellyt tavoitteet ja käsitteet
Tekoälyratkaisuja käsiteltiin työpajassa erityisesti kansallisen tekoälyohjelman valmistelun pohjalta. Ohjelman tavoitteeksi oli asetettu, että sen avulla voitaisiin hyödyntää tekoälyä julkisten palveluiden kehittämisessä eettisesti kestävällä tavalla.
Ohjelmaa valmisteltiin avoimella ja osallistavalla verkostotyöskentelyllä, mikä edisti oppimista ja vuorovaikutusta. Kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta ohjelmassa kuitenkin päädyttiin painottamaan teknologisia ratkaisuja etiikan sijaan.
Tekoälyn järjestelmätason muutokseen tarvittaisiin selkeästi määritellyt tavoitteet ja käsitteet. Ne tulisi määrittää osallistaen, oppien, ennakoiden ja empiiriseen tietoon pohjautuen.
Kaikilla kolmella alalla keskusteluissa korostuivat tunnetut ratkaisut, kuten TKI-panostukset, koulutus ja verkostot. Mielestämme päätöksenteon perusteisiin kaikilla kolmella alalla pitäisi nostaa talouden lisäksi toimitusvarmuus, sosiaalinen kestävyys ja luonnon monimuotoisuus.
Kirjoittajista Susanna Horn toimii ryhmäpäällikkönä ja johtavana tutkijana ja Hanna Entsalo tutkijana Syken Kiertotalousratkaisut-yksikössä. He ovat tutkineet kestävän innovaatiopolitiikan kehittämistä COSU-hankkeessa. Susannalle tuoreet näkökulmat pälkähtävät mieleen usein koiralenkin aikana. Hanna pohtii kestävämpiä ratkaisuja niin työpöydän ääressä kuin hiihtoladullakin.